EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta rahaa kymmenelle hankkeelle

Päivitetty 19.5.2020, Julkaistu 19.5.2020 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia
EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) myönnetään rahoitusta uusiin hankkeisiin yhteensä noin 1,9 miljoonaa euroa. EU-tukea hankkeisiinsa saavat tahot edustavat yhteiskunnan eri sektoreita viranomaisista seurakuntiin ja koulutuslaitoksiin.

AMIF-rahoituksen haku järjestettiin vuodenvaihteessa, ja haussa vastaanotettiin 35 hakemusta. EU-tukea haettiin yhteensä noin 9,5 miljoonan euron edestä, mikä on yli kaksinkertainen summa verrattuna haettavissa olleeseen noin 4,2 miljoonaan euroon.

Kotouttamishankkeisiin tukea oli haettavissa noin 1,1 miljoonaa euroa, joka myönnetään kokonaisuudessaan kuudelle hankkeelle. Lisäksi tuetaan neljää muuta hanketta yhteensä noin 0,8 miljoonalla eurolla. Näistä hankkeista kaksi liittyy vastaanotto- ja turvapaikkajärjestelmään, yksi paluuseen ja yksi kotoutumisen seurantaan.

"Hankkeissa autetaan sukupuolistuneen väkivallan uhreja"

EU-tukea myönnetään sukupuolistuneen väkivallan uhreiksi joutuneiden turvapaikanhakijanaisten ja -tyttöjen tunnistamisen ja väkivallan puheeksi ottamisen edistämiseen. Kuopion Settlementti Puijola ry:n ja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) hankkeen tavoitteena on lisäksi tarjota turvapaikanhakijoiden parissa työskenteleville ammattilaisille keinoja väkivallan uhrien auttamiseksi.

Maahanmuuttovirastolle myönnetään tukea hankkeeseen, jonka tavoitteena on sujuvoittaa turvapaikkaprosessia tietojärjestelmiä kehittämällä.

Paluutoimiin liittyvää yhdenvertaisuusvaltuutetun hanketta tuetaan noin 150 000 eurolla. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa haavoittuvassa asemassa olevat palautettavat ja ottaa paremmin huomioon heidän yksilölliset tarpeensa palautustoiminnassa. Tavoitteena on myös parantaa viranomaisten välistä yhteistyötä ja kohdentaa valvontaa tehokkaammin.

Mitä tuetaan?

Lahdessa LAB Ammattikorkeakoulun hanke tukee maahanmuuttajien kotoutumista vapaaehtoisten toteuttamalla arkilähtöisellä Arjen apu -toiminnalla. Toiminnassa maahanmuuttajat saavat apua arjen pulmissa, jotka eivät vaadi viranomais- tai ammattilaisohjausta.

Satakunnan koulutusyhtymän hankkeessa taas tehostetaan koulutusten avulla seurakuntien kotouttavan vapaaehtoistoiminnan psykososiaalista osaamista haavoittuvien maahanmuuttajaryhmien tukemisessa.

Kuusamon kaupungin hankkeen avulla edistetään kolmansien maiden kansalaisten kotoutumisen mahdollisuuksia Kuusamossa muun muassa kehittämällä maahanmuuttajien alkuvaiheen palveluita ja tukemalla kahdensuuntaista kotoutumista.

Kahdensuuntainen kotoutuminen näkyy myös Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän ja Helsingin seurakuntayhtymän hankkeessa. Hankkeen tavoite on kahdensuuntaisen kotoutumisen edistäminen Tampereen Hervannan sekä Helsingin Kontulan ja Myllypuron asuinyhteisöjen sekä alueiden toimijoiden välillä.

Alueellisten hankkeiden lisäksi myönnetään tukea kahdelle valtakunnalliselle hankkeelle. Åbo Akademin kaksikielisen hankkeen tavoitteena on sektorit ylittävällä yhteistyöllä muun muassa kehittää toimintatapoja, joilla edistetään lasten ja nuorten kotouttamista. Tukea myönnetään myös kansainvälisen yhteistyön edistämiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) saa tukea kansainvälisen yhteistyön edistämiseen: hankkeessa järjestetään vuonna 2021 traumatisoituneiden pakolaisten mielenterveyteen keskittyvä kansainvälinen konferenssi Suomessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos saa lisäksi noin 0,4 miljoonaa euroa EU-tukea hankkeeseen, jossa kehitetään kotoutumisen seurantajärjestelmän tietopohjaa. Sisäministeriön mukaan hanke tuottaa laadukasta tietoa kotoutumisesta ja sen taustalla vaikuttavista tekijöistä erityisesti alue- ja paikallistasolla.

Lähde: Sisäministeriö

Aiheeseen liittyvää:

https://www.nykysuomi.com/2020/05/19/tyo-ja-elinkeinoministeriolta-haettavaksi-neljan-miljoonan-apurahat-maahanmuuttajien-ohjaus-ja-neuvontapalveluihin/

Uusi maailmanjärjestys syntyi Kiinassa – Euroopan unioni on kuollut mies kävelemässä

Julkaistu 5.9.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kiinassa järjestetyssä kokouksessa julistettiin jotakin, mitä eurooppalainen eliitti ei halua myöntää: uusi maailmanjärjestys on jo käynnissä, eikä Euroopan unionilla ole siinä muuta roolia kuin katkeran sivustaseuraajan. Kun Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat tekevät kauppasopimuksia ja rakentavat uusia yhteyksiä, EU tyytyy edelleen paukuttamaan pakotteita ja ylläpitämään sotaa, jonka seurauksista kärsivät eniten sen omat kansalaiset.

Eurooppa kuvittelee olevansa maailman omatunto, mutta todellisuudessa se on ajautunut nurkkaan, jossa moraalisaarnoilla ei ole enää mitään painoarvoa. Suurvallat ovat hylänneet unionin – eikä heitä kiinnosta enää pätkääkään, mitä Brysselistä huudellaan. Siinä missä muut rakentavat siltoja, Eurooppa polttaa ne viimeisetkin.

On irvokasta, että samaan aikaan kun EU:n poliitikot hehkuttavat yhtenäisyyttä, todellisuudessa jäsenmaat ajautuvat erimielisyyksiin energiasta, kaupasta ja ulkopolitiikasta. Liittouma, joka aikanaan lupasi rauhaa ja vaurautta, on muuttunut henkisesti konkurssiin ajautuneeksi byrokratiaksi, joka elää menneisyyden kuvitelmissa.

Historia ei tunne armoa heikoille. Nyt näyttää siltä, että "Euroopan unioni" jää historiaan esimerkkinä siitä, kuinka ylimielisyys ja sokea ideologinen oikeaoppisuus voivat tuhota kokonaisen projektin sisältäpäin. Uudessa maailmassa ei kysytä enää, mitä EU haluaa. Kysytään, mitä Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat tekevät – ja he tekevät sen ilman Brysselin lupaa.

Euroopan öykkärit on jätetty rannalle.

Viranomaisille suora pääsy pankkitietoihin – uusi laki voimaan joulukuussa

Julkaistu 30.8.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Hallitus esitti ja presidentti hyväksyi lakimuutokset, joilla viranomaisten kyselyt pankki- ja arvopaperitiedoista keskitetään uuteen pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmään. Muutokset vahvistetaan tasavallan presidentin toimesta 15. elokuuta, ja ne astuvat voimaan 1. joulukuuta 2025.

Sisäministeriön mukaan kyse on vain tietojen “teknisestä luovuttamistavasta”, eikä viranomaisten tiedonsaantioikeuksia laajenneta. Käyttöoikeus perustuu viranomaisten jo olemassa oleviin valtuuksiin. Uuden järjestelmän väitetään parantavan tietoturvaa, koska viestinnän molemmat päät tunnistetaan ja tiedonkäsittelysäännöt yhtenäistetään lain tasolla. Samalla luvataan kustannussäästöjä.

Lakimuutosten taustalla ovat hallitusohjelman tavoitteet tehostaa rikostorjuntaa, harmaan talouden ja rahanpesun estämistä sekä rikoshyödyn takaisinsaantia. Hanke on rahoitettu EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF).

Huolta valvonnan keskittämisestä
Vaikka hallitus korostaa, ettei kansalaisten pankkitietoja aleta kerätä ilman laillista perustetta, monet asiantuntijat ja yksityisyydensuojan puolustajat pitävät uudistusta askeleena kohti entistä keskitetympää valvontaa. Kritiikin ytimessä on se, että keskitetty järjestelmä tekee kansalaisten taloudellisen toiminnan seurannasta teknisesti aiempaa helpompaa ja nopeampaa.

– Kun kaikki pankki- ja arvopaperitiedot kulkevat yhden järjestelmän kautta, kynnys laajamittaiseen seurantaan madaltuu. Lainsäädäntö voi muuttua tulevaisuudessa, ja tällainen infrastruktuuri voi mahdollistaa hyvin pitkälle menevän taloudellisen profiloinnin, varoittaa tietosuoja-asiantuntija.

Kansalaisoikeusjärjestöjen mukaan kyse ei ole pelkästä tekniikasta, vaan vallasta: kuka saa pääsyn tietoihin, millä perusteella ja miten väärinkäytöksiltä suojaudutaan. Huolena on myös se, että järjestelmä voi tulevaisuudessa palvella muuhun kuin rikostorjuntaan liittyviä tarkoituksia, jos poliittinen ilmapiiri muuttuu.

Lakimuutoksen myötä Suomi liittyy yhä tiiviimmin eurooppalaiseen trendiin, jossa taloudellista tietoa keskitetään viranomaisille helposti saataville. Kriitikot pelkäävät, että tämä merkitsee jälleen yhtä askelta kohti yhteiskuntaa, jossa yksityinen taloudellinen liikkumavara ja oikeus taloussalaisuuteen kaventuvat.

Lähde: Sisäministeriö

Trump: ”Yhdysvallat ei enää rahoita Ukrainan sotaa – Euroopan on ostettava aseet meiltä”

Julkaistu 27.8.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi tuoreessa haastattelussa, että Washington ei enää aio rahoittaa Ukrainan sotaa Venäjää vastaan. Trumpin mukaan Euroopan on nyt otettava vastuu rahoituksesta ja ostettava tarvitsemansa aseet Yhdysvalloilta.

”Me emme enää maksa tätä sotaa. Jos Eurooppa haluaa jatkaa, heidän täytyy ostaa aseet meiltä. Me emme kanna yksin tätä taakkaa,” Trump totesi.

Bidenin tukipaketti on loppumassa

Trumpin lausunto tulee tilanteessa, jossa Joe Bidenin hallinnon kongressilta ajama massiivinen tukipaketti Ukrainalle on käytetty lähes kokonaan. Bidenin aikana Yhdysvallat myönsi Ukrainalle sotilaallista ja taloudellista apua kymmenien miljardien dollarien arvosta, mutta varat ovat nyt loppusuoralla.

Trumpin hallinnon linja on, ettei uusia tukipaketteja enää anneta, vaan vastuu siirtyy yksin eurooppalaisille liittolaisille.

Eurooppa velkakriisin keskellä

Kyse on valtavista summista. Sodan kustannukset nousevat kymmeniin miljardeihin euroihin vuodessa, ja Euroopan maat ovat jo valmiiksi syvällä velanoton kierteessä. Monet jäsenvaltiot kipuilevat talouden taantuman, korkean inflaation ja nousevien korkojen kanssa.

Trumpin vaatimus merkitsee, että eurooppalaisten olisi löydettävä uutta rahoitusta – joko lisäämällä velkaa tai leikkaamalla muualta – samalla kun heidän odotetaan ostavan aseensa juuri Yhdysvalloista.

Trumpin lausunto on merkittävä käänne lännen Ukrainan-politiikassa. Yhdysvallat on tähän saakka ollut Ukrainan suurin tukija, mutta Trumpin linjaus siirtää vastuun lähes yksinomaan Euroopan harteille. Tämä voi horjuttaa Ukrainan puolustusta ja aiheuttaa poliittisia jännitteitä Atlantin molemmin puolin.

Israel tyhjentää Gazaa – Eurooppaan pakolaistulva

Julkaistu 26.8.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Kun Israelin pommit ja tankit runnovat Gazaa maan tasalle, ei kyse ole enää vain “terrorismin vastaisesta sodasta”. Kyse on kansan hävittämisestä ja pakkosiirrosta. Gazasta ollaan tekemässä asumiskelvotonta raunioiden hautausmaata, ja ihmiset, jotka selviävät hengissä, pakotetaan lähtemään – mutta minne? Vastauksena on: Eurooppaan.

Ja juuri siinä piilee tuleva kriisi, josta eurooppalaiset johtajat ovat hiljaa kuin hiiret. He tietävät sen, mutta eivät uskalla sanoa ääneen: Gazan tyhjentäminen tulee sysäämään valtavan pakolaisvyöryn Eurooppaan, ja se muuttaa poliittisen kartan pysyvästi.

Eurooppa valmistautuu väärin – tai ei ollenkaan

Kun miljoonia ihmisiä työnnetään "meren" ja miekan väliin, he lähtevät liikkeelle. Egypti ei halua heitä, Jordanialla on jo tarpeeksi omia ongelmiaan, ja Persianlahden öljyvaltioita ei kiinnosta ottaa vastaan yhtään palestiinalaista. Ainoa todellinen reitti auki jää Eurooppaan.

Ja mitä tekee EU? Se lähettää “huolestuneita lausuntoja” ja kättelee Netanyahu’ta hymyssä suin. Kukaan ei uskalla sanoa sitä, minkä jokainen näkee: Euroopasta ollaan tekemässä kaatopaikkaa Lähi-idän pakolaisille.

Vuoden 2015 pakolaiskriisi horjutti Euroopan politiikkaa rajusti, mutta se oli pientä verrattuna siihen, mitä nyt on tulossa. Jos Gazasta ja Länsirannalta lähtee liikkeelle miljoonia, se räjäyttää EU:n sisältäpäin. Puolueet kaatuvat, populistit nousevat valtaan, ja kansalliset rajat nousevat uudelleen. Ja silti eurooppalaiset johtajat istuvat käsien päällä, kuin mitään ei olisi tapahtumassa.

On täysin naiivia uskoa, että tämä on “sivuvaikutus” sodasta. Ei ole. Israel tietää täsmälleen, mitä se tekee: se ajaa palestiinalaiset ulos kodistaan ja sysää ongelman muiden harteille. Euroopan harteille. Ja koska länsimaiden johtajat eivät uskalla kritisoida Israelia, he hyväksyvät tämän hiljaisella myötäilyllä.

Kysymys, johon on pakko vastata

Kysymys ei ole enää siitä, haluaako Eurooppa vastaanottaa miljoonia pakolaisia – vaan siitä, mitä tapahtuu, kun se joutuu tekemään niin.

Eurooppalaiset päättäjät voivat jatkaa tekopyhää “humanitaarista” hurskasteluaan, mutta pian heidän omat kansalaisensa kysyvät: kuka tätä show’ta oikeasti johtaa? Kuka hyötyy siitä, että Eurooppaan luodaan keinotekoinen kriisi?