Alkoholijuomien etämyyntiin rajoituksia

Julkaistu 25.4.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on selvittänyt eduskunnan tahdon mukaisesti alkoholijuomien rajat ylittävän etämyynnin eli erityisesti verkkokaupan säännösten selkiyttämistä.

Työryhmä ehdottaa yksimielisessä esityksessään uuteen alkoholilakiin säännöksiä alkoholijuomien etämyynnin rajoittamisesta ja etämyyntiin liittyvien keskeisten käsitteiden määritelmistä. Samalla selvitettiin alkoholijuomien etämyynnin valvontaa sekä keinoja, joilla rajat ylittävän alkoholikaupan valmisteverot saataisiin nykyistä paremmin maksettua Suomeen.

Uusi alkoholilaki tuli kokonaisuudessaan voimaan 1.3.2018. Eduskunta edellytti joulukuussa 2017 alkoholilaista äänestäessään, että hallitus selkiyttää vielä erikseen alkoholijuomien etämyyntiä koskevia säännöksiä. Työryhmän ehdotuksissa suomalaiset ja ulkomaiset alkoholijuomien myyjät ovat tasaveroisessa asemassa, kuten eduskunta edellytti.

Suomalaisen alkoholitoimialan näkökulmasta on tärkeää, että kilpailu on tasapuolista. Lain pitäisi turvata toimintaympäristö, jossa Suomen rajojen ulkopuolisilta toimijoilta odotetaan vastaavia pelisääntöjä kuin kotimaisilta toimijoilta silloin, kun myynti tapahtuu Suomeen ja suomalaisille kuluttajille.

Etämyynnissä myyjä maksaa kaikki alkoholijuomien verot, kuten alkoholiveron, valmisteveron, juomapakkausveron ja arvonlisäveron, ja hoitaa tuotteiden kuljetuksen. Etäostossa puolestaan vastuu veroista ja kuljetuksesta ovat ostajalla.

Työryhmä esittää, että etämyyntiä rajoitettaisiin tietyiltä osin nykyistä selvemmin. Etäostolle puolestaan luotaisiin pelisäännöt ja mekanismeja, joilla etäostaminen on jatkossakin käytännössä mahdollista. Näin pyrittäisiin varmistamaan, että kuluttaja voi edelleen ostaa ulkomailta esimerkiksi verkosta alkoholijuomia, mutta myös nykyistä suurempi verokertymä päätyisi lainmukaisesti Suomeen. Nyt verotuloja menetetään arvioiden mukaan vuosittain noin kymmenen miljoonaa euroa.

Alkoholia enintään 5,5 % sisältävien juomien verkkokauppa sallittaisiin

Työryhmän esityksen mukaan alkoholin verkkokauppa olisi mahdollista niin kotimaisille kuin ulkomaisille toimijoille, kunhan alkoholin enimmäispitoisuus olisi korkeintaan 5.5%. Tällaisten alkoholijuomien jakelu tapahtuisi vähittäismyyntipaikoista.

Yli 5,5 tilavuusprosenttisten alkoholijuomien etämyynti Suomeen olisi edelleen kielletty, mutta tuotteita olisi mahdollista etäostaa.

Mahdollisuus rekisteröityä hyväksytyksi etämyyjäksi

Ehdotuksen mukaan ulkomaille sijoittautuneelle alkoholijuomien myyjälle säädettäisiin mahdollisuus rekisteröityä ilmoituksen perusteella hyväksytyksi etämyyjäksi. Rekisteröinti tehtäisiin Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira). Tämän jälkeen etämyyjä olisi oikeutettu myymään ja maahantuomaan enintään 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä alkoholijuomia Suomessa ostajalle niin, että tuotteiden luovutus tapahtuisi Valviran ennakkoon hyväksymästä vähittäismyyntipaikasta. Etämyyjän eli verkkokaupan olisi maksettava alkoholijuomien etämyynnistä alkoholivero, valmistevero, juomapakkausvero sekä arvonlisävero.

Ulkomaalaisille etämyyjille luotaisiin uusi ilmoitusmenettely, jossa myyjä voidaan rekisteröidä Suomessa alkoholielinkeinorekisteriin muiden vähittäismyyntiluvan haltijoiden tavoin.

Enintään 5,5 % alkoholia sisältävien alkoholijuomien luovutus ostajalle tapahtuisi vähittäismyyntipaikoista, joilla on lupa alkoholijuomien vähittäismyyntiin. Viranomaisella olisi myös mahdollisuus peruuttaa etämyyjän rekisteröiminen ja kieltää kyseistä toimijaa toimittamasta alkoholijuomia luovutettavaksi Suomessa. Näin voitaisiin tehdä, mikäli etämyyjä olisi jättänyt maksamatta veroja tai muita maksuja.

Etäosto Suomesta olisi sallittua

Suomalaiset ostajat – myös yksityishenkilöt – voisivat ostaa ulkomailta sellaisia alkoholijuomia, joiden alkoholipitoisuus ylittää 5,5 % (etäosto). Ehtona olisi se, että vastuu niin verojen maksamisesta kuin kuljetuksen järjestämisestä olisi ostajalla.

Alkoholilakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös, jonka mukaan yksityishenkilöt voisivat tilata ja hankkia omaan käyttöönsä toisesta EU-maasta kaikkia alkoholijuomia, jos ostaja järjestää tuotteiden kuljetuksen Suomeen toisen yksityishenkilön tai kuljetusliikkeen välityksellä ilman, että myyjä osallistuu kuljetusjärjestelyihin.

Kuljetusjärjestelyistä pitäisi olla kuljetuksen mukana asiakirja, ja se pitäisi vaadittaessa esittää Tullille. Ostaja ja tuotteiden kuljettamiseen osallistunut olisivat molemmat yhteisvastuullisesti verovelvollisia Suomeen tuotujen alkoholijuomien yksityishenkilön maksettavaksi kuuluvista valmisteveroista.

Eduskunta edellytti selkeytystä alkoholijuomien etämyyntiin

Eduskunta edellytti, että selvityksessä on otettava huomioon EU-oikeuden vaatimukset sekä korkeimman oikeuden tuleva ratkaisu ns. Visnapuu-tapauksessa. Lisäksi eduskunta edellytti, että alkoholijuomien vähittäismyynnin yksinoikeus säilyy Alkolla ja että samalla turvataan suomalaisten elinkeinonharjoittajien yhdenvertaisuus suhteessa ulkomaalaisiin alkoholijuomien myyjiin. Eduskunta edellytti myös sitä, että nykyinen alkoholijuomien myynnin luvanvaraisuus säilyy ennallaan.

Suomen epäselviä alkoholijuomien etämyyntiä koskevia säännöksiä on tulkittu EU-tuomioistuimessa olleen tapauksen (C-198/2014 Visnapuu) yhteydessä. EU-tuomioistuimen mukaan Suomen aiemman alkoholilain mukainen kielto alkoholijuomien ulkomailta tapahtuvaan etämyyntiin on EU:n oikeuden mukainen tietyillä edellytyksillä. Helsingin hovioikeus käsitteli asiaa keväällä 2017 ja koska molemmat osapuolet valittivat tuomiosta, lainvoimainen ratkaisu riippuu nyt korkeimman oikeuden päätöksestä.

Alkoholin etämyynti on kasvanut viime vuosina

Alkoholin etämyynti Suomeen oli 2000-luvun alussa vähäistä, mutta se kasvoi voimakkaasti vuosina 2013–2015. Etämyyntiä ovat lisänneet maailmanlaajuisten verkkokauppojen uudet tilauskanavat, kehittyneet logistiikkaverkostot sekä halventuneet kuljetuskustannukset.

Nykyisin asiakas voi tilata verkkokaupoista alkoholijuomia etämyyntinä ja tuotteet toimitetaan usein kotiovelle asti. Verohallinnon ja Tullin selvitysten mukaan EU:n alueella on toiminut yli 200 alkoholin etämyyjää yli 20 jäsenmaassa, eniten Saksassa, Iso-Britanniassa, Ranskassa, Alankomaissa, Luxemburgissa ja Espanjassa. Noin 99 prosenttia alkoholijuomien etämyynnistä on ollut sellaista, jossa myyjä on järjestänyt alkoholijuomien kuljetuksen Suomeen. Kuitenkin vain pieni osa alkoholijuomien etämyyjistä huolehtii asianmukaisesti verojen maksusta ja muista velvoitteistaan Suomeen.

Lähde: STM

Yli puolet suomalaisista epäröi vierailla naapureidensa luona

Julkaistu 10.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Lähes kaikki suomalaiset tervehtivät naapureitaan, mutta monilla kontakti jää siihen. Yli puolet ei koe voivansa pistäytyä naapurin luona vierailulla, kertoo uusi tutkimus.

Asuntosäätiön toteuttamasta tutkimuksesta uutisoi Svenska Yle. Se osoittaa, että 95 prosenttia suomalaisista tervehtii naapureitaan ja 73 prosenttia tuntee vähintään yhden naapurin nimeltä.

Samaan aikaan yli puolet sanoo, etteivät he koe voivansa mennä naapurin kotiin vierailulle. Joka kymmenes suomalainen sanoo myös kaipaavansa enemmän yhteisiä hetkiä naapureidensa kanssa.

Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen toteaa tuloksen osoittavan, että monet kaipaavat enemmän arkipäivän yhteisöllisyyttä.

Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistä hetkistä, kuten tervehdyksestä rapussa tai juttutuokiosta pihalla, hän sanoo Ylen mukaan.

Hän korostaa, että tällaiset kohtaamiset voivat vahvistaa naapurisuhteita ja auttaa tekemään asumisesta sekä viihtyisämpää että turvallisempaa.

Vähän yhteistä toimintaa

Huolimatta halusta lisätä kontaktia, 71 prosenttia suomalaisista sanoo, että heidän omassa asuinrakennuksessaan ei järjestetä mitään yhteistä toimintaa, kuten talkoita, juhlia tai muita kokoontumisia.

Kun naapurit kohtaavat, se tapahtuu useimmiten käytännöllisissä yhteyksissä, esimerkiksi asuinrakennusta koskevien asioiden parissa.

Erot ikäryhmien välillä ovat selvät. 18–24-vuotiaista nuorista vain 25 prosenttia kokee voivansa vierailla naapurin luona. 55–69-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 45 prosenttia.

Alueellisesti Pohjanmaa erottuu edukseen. Siellä 49 prosenttia kokee naapurivierailut luonteviksi, mikä on tutkimuksen korkein osuus.

Asuntosäätiön aiempi tutkimus vuodelta 2023 osoitti myös yhteyden naapurivierailujen ja koetun onnellisuuden välillä. Ihmiset, jotka vierailevat usein naapureidensa luona, ilmoittivat tuolloin muita useammin tuntevansa itsensä onnellisiksi.

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu 8.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.