Mainos:

Alkoholijuomien etämyyntiin rajoituksia

Julkaistu 25.4.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on selvittänyt eduskunnan tahdon mukaisesti alkoholijuomien rajat ylittävän etämyynnin eli erityisesti verkkokaupan säännösten selkiyttämistä.

Työryhmä ehdottaa yksimielisessä esityksessään uuteen alkoholilakiin säännöksiä alkoholijuomien etämyynnin rajoittamisesta ja etämyyntiin liittyvien keskeisten käsitteiden määritelmistä. Samalla selvitettiin alkoholijuomien etämyynnin valvontaa sekä keinoja, joilla rajat ylittävän alkoholikaupan valmisteverot saataisiin nykyistä paremmin maksettua Suomeen.

Uusi alkoholilaki tuli kokonaisuudessaan voimaan 1.3.2018. Eduskunta edellytti joulukuussa 2017 alkoholilaista äänestäessään, että hallitus selkiyttää vielä erikseen alkoholijuomien etämyyntiä koskevia säännöksiä. Työryhmän ehdotuksissa suomalaiset ja ulkomaiset alkoholijuomien myyjät ovat tasaveroisessa asemassa, kuten eduskunta edellytti.

Suomalaisen alkoholitoimialan näkökulmasta on tärkeää, että kilpailu on tasapuolista. Lain pitäisi turvata toimintaympäristö, jossa Suomen rajojen ulkopuolisilta toimijoilta odotetaan vastaavia pelisääntöjä kuin kotimaisilta toimijoilta silloin, kun myynti tapahtuu Suomeen ja suomalaisille kuluttajille.

Etämyynnissä myyjä maksaa kaikki alkoholijuomien verot, kuten alkoholiveron, valmisteveron, juomapakkausveron ja arvonlisäveron, ja hoitaa tuotteiden kuljetuksen. Etäostossa puolestaan vastuu veroista ja kuljetuksesta ovat ostajalla.

Mainos:

Työryhmä esittää, että etämyyntiä rajoitettaisiin tietyiltä osin nykyistä selvemmin. Etäostolle puolestaan luotaisiin pelisäännöt ja mekanismeja, joilla etäostaminen on jatkossakin käytännössä mahdollista. Näin pyrittäisiin varmistamaan, että kuluttaja voi edelleen ostaa ulkomailta esimerkiksi verkosta alkoholijuomia, mutta myös nykyistä suurempi verokertymä päätyisi lainmukaisesti Suomeen. Nyt verotuloja menetetään arvioiden mukaan vuosittain noin kymmenen miljoonaa euroa.

Alkoholia enintään 5,5 % sisältävien juomien verkkokauppa sallittaisiin

Työryhmän esityksen mukaan alkoholin verkkokauppa olisi mahdollista niin kotimaisille kuin ulkomaisille toimijoille, kunhan alkoholin enimmäispitoisuus olisi korkeintaan 5.5%. Tällaisten alkoholijuomien jakelu tapahtuisi vähittäismyyntipaikoista.

Yli 5,5 tilavuusprosenttisten alkoholijuomien etämyynti Suomeen olisi edelleen kielletty, mutta tuotteita olisi mahdollista etäostaa.

Mahdollisuus rekisteröityä hyväksytyksi etämyyjäksi

Ehdotuksen mukaan ulkomaille sijoittautuneelle alkoholijuomien myyjälle säädettäisiin mahdollisuus rekisteröityä ilmoituksen perusteella hyväksytyksi etämyyjäksi. Rekisteröinti tehtäisiin Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira). Tämän jälkeen etämyyjä olisi oikeutettu myymään ja maahantuomaan enintään 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä alkoholijuomia Suomessa ostajalle niin, että tuotteiden luovutus tapahtuisi Valviran ennakkoon hyväksymästä vähittäismyyntipaikasta. Etämyyjän eli verkkokaupan olisi maksettava alkoholijuomien etämyynnistä alkoholivero, valmistevero, juomapakkausvero sekä arvonlisävero.

Ulkomaalaisille etämyyjille luotaisiin uusi ilmoitusmenettely, jossa myyjä voidaan rekisteröidä Suomessa alkoholielinkeinorekisteriin muiden vähittäismyyntiluvan haltijoiden tavoin.

Enintään 5,5 % alkoholia sisältävien alkoholijuomien luovutus ostajalle tapahtuisi vähittäismyyntipaikoista, joilla on lupa alkoholijuomien vähittäismyyntiin. Viranomaisella olisi myös mahdollisuus peruuttaa etämyyjän rekisteröiminen ja kieltää kyseistä toimijaa toimittamasta alkoholijuomia luovutettavaksi Suomessa. Näin voitaisiin tehdä, mikäli etämyyjä olisi jättänyt maksamatta veroja tai muita maksuja.

Etäosto Suomesta olisi sallittua

Suomalaiset ostajat – myös yksityishenkilöt – voisivat ostaa ulkomailta sellaisia alkoholijuomia, joiden alkoholipitoisuus ylittää 5,5 % (etäosto). Ehtona olisi se, että vastuu niin verojen maksamisesta kuin kuljetuksen järjestämisestä olisi ostajalla.

Alkoholilakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös, jonka mukaan yksityishenkilöt voisivat tilata ja hankkia omaan käyttöönsä toisesta EU-maasta kaikkia alkoholijuomia, jos ostaja järjestää tuotteiden kuljetuksen Suomeen toisen yksityishenkilön tai kuljetusliikkeen välityksellä ilman, että myyjä osallistuu kuljetusjärjestelyihin.

Kuljetusjärjestelyistä pitäisi olla kuljetuksen mukana asiakirja, ja se pitäisi vaadittaessa esittää Tullille. Ostaja ja tuotteiden kuljettamiseen osallistunut olisivat molemmat yhteisvastuullisesti verovelvollisia Suomeen tuotujen alkoholijuomien yksityishenkilön maksettavaksi kuuluvista valmisteveroista.

Eduskunta edellytti selkeytystä alkoholijuomien etämyyntiin

Eduskunta edellytti, että selvityksessä on otettava huomioon EU-oikeuden vaatimukset sekä korkeimman oikeuden tuleva ratkaisu ns. Visnapuu-tapauksessa. Lisäksi eduskunta edellytti, että alkoholijuomien vähittäismyynnin yksinoikeus säilyy Alkolla ja että samalla turvataan suomalaisten elinkeinonharjoittajien yhdenvertaisuus suhteessa ulkomaalaisiin alkoholijuomien myyjiin. Eduskunta edellytti myös sitä, että nykyinen alkoholijuomien myynnin luvanvaraisuus säilyy ennallaan.

Suomen epäselviä alkoholijuomien etämyyntiä koskevia säännöksiä on tulkittu EU-tuomioistuimessa olleen tapauksen (C-198/2014 Visnapuu) yhteydessä. EU-tuomioistuimen mukaan Suomen aiemman alkoholilain mukainen kielto alkoholijuomien ulkomailta tapahtuvaan etämyyntiin on EU:n oikeuden mukainen tietyillä edellytyksillä. Helsingin hovioikeus käsitteli asiaa keväällä 2017 ja koska molemmat osapuolet valittivat tuomiosta, lainvoimainen ratkaisu riippuu nyt korkeimman oikeuden päätöksestä.

Alkoholin etämyynti on kasvanut viime vuosina

Alkoholin etämyynti Suomeen oli 2000-luvun alussa vähäistä, mutta se kasvoi voimakkaasti vuosina 2013–2015. Etämyyntiä ovat lisänneet maailmanlaajuisten verkkokauppojen uudet tilauskanavat, kehittyneet logistiikkaverkostot sekä halventuneet kuljetuskustannukset.

Nykyisin asiakas voi tilata verkkokaupoista alkoholijuomia etämyyntinä ja tuotteet toimitetaan usein kotiovelle asti. Verohallinnon ja Tullin selvitysten mukaan EU:n alueella on toiminut yli 200 alkoholin etämyyjää yli 20 jäsenmaassa, eniten Saksassa, Iso-Britanniassa, Ranskassa, Alankomaissa, Luxemburgissa ja Espanjassa. Noin 99 prosenttia alkoholijuomien etämyynnistä on ollut sellaista, jossa myyjä on järjestänyt alkoholijuomien kuljetuksen Suomeen. Kuitenkin vain pieni osa alkoholijuomien etämyyjistä huolehtii asianmukaisesti verojen maksusta ja muista velvoitteistaan Suomeen.

Lähde: STM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
CFF
CFF
8 years ago

Edullista alkoholia ei kansa saisi ostaa. Oli kiven takana että edes A-olut saatiin kauppoihin.

Jostain miljoonista on korkeintaan kysymys tässä etämyynti asiassa.

Samaan aikaan miljardit LAHJOITETAAN ulkoimaisille firmoille kun kaivokset ja suuret esiintymät käytännössä annetaan lahjana ulkomaisille firmoille!

Taas tuli ”lottovoitto” suomalaisille.

vitutuksen multihuipennus
vitutuksen multihuipennus
8 years ago
Reply to  CFF

Suomalaisten pitäisi muka tuntea jotain valkoisen miehen taakkaa vaikka on ollut siirtomaa paljon kauemmin kuin yksikään afrikan maa ja edelleen, kuten afrikan entisissä siirtomaissa, länsimaiset korporaatiot riistävät luonnonvarat pilkkahinnalla. Eikä edes viinaa saisi kohtuuhinnalla juoda unohtaakseen hetkellisesti miten paskassa maassa joutuu elämään

juha.
juha.
8 years ago

Entäs se ”etäjuominen”. Mielestäni suomalaisten viinankäyttö on pienemp uhka kuin maassamme majailevat suomalaisten naisten jalkovälissä uinuvat solut. Siis terroristisolut.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu tänään 08:15 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu eilen 09:27 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.