Mainos:

Alkoholijuomien etämyyntiin rajoituksia

Julkaistu 25.4.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on selvittänyt eduskunnan tahdon mukaisesti alkoholijuomien rajat ylittävän etämyynnin eli erityisesti verkkokaupan säännösten selkiyttämistä.

Työryhmä ehdottaa yksimielisessä esityksessään uuteen alkoholilakiin säännöksiä alkoholijuomien etämyynnin rajoittamisesta ja etämyyntiin liittyvien keskeisten käsitteiden määritelmistä. Samalla selvitettiin alkoholijuomien etämyynnin valvontaa sekä keinoja, joilla rajat ylittävän alkoholikaupan valmisteverot saataisiin nykyistä paremmin maksettua Suomeen.

Uusi alkoholilaki tuli kokonaisuudessaan voimaan 1.3.2018. Eduskunta edellytti joulukuussa 2017 alkoholilaista äänestäessään, että hallitus selkiyttää vielä erikseen alkoholijuomien etämyyntiä koskevia säännöksiä. Työryhmän ehdotuksissa suomalaiset ja ulkomaiset alkoholijuomien myyjät ovat tasaveroisessa asemassa, kuten eduskunta edellytti.

Suomalaisen alkoholitoimialan näkökulmasta on tärkeää, että kilpailu on tasapuolista. Lain pitäisi turvata toimintaympäristö, jossa Suomen rajojen ulkopuolisilta toimijoilta odotetaan vastaavia pelisääntöjä kuin kotimaisilta toimijoilta silloin, kun myynti tapahtuu Suomeen ja suomalaisille kuluttajille.

Etämyynnissä myyjä maksaa kaikki alkoholijuomien verot, kuten alkoholiveron, valmisteveron, juomapakkausveron ja arvonlisäveron, ja hoitaa tuotteiden kuljetuksen. Etäostossa puolestaan vastuu veroista ja kuljetuksesta ovat ostajalla.

Mainos:

Työryhmä esittää, että etämyyntiä rajoitettaisiin tietyiltä osin nykyistä selvemmin. Etäostolle puolestaan luotaisiin pelisäännöt ja mekanismeja, joilla etäostaminen on jatkossakin käytännössä mahdollista. Näin pyrittäisiin varmistamaan, että kuluttaja voi edelleen ostaa ulkomailta esimerkiksi verkosta alkoholijuomia, mutta myös nykyistä suurempi verokertymä päätyisi lainmukaisesti Suomeen. Nyt verotuloja menetetään arvioiden mukaan vuosittain noin kymmenen miljoonaa euroa.

Alkoholia enintään 5,5 % sisältävien juomien verkkokauppa sallittaisiin

Työryhmän esityksen mukaan alkoholin verkkokauppa olisi mahdollista niin kotimaisille kuin ulkomaisille toimijoille, kunhan alkoholin enimmäispitoisuus olisi korkeintaan 5.5%. Tällaisten alkoholijuomien jakelu tapahtuisi vähittäismyyntipaikoista.

Yli 5,5 tilavuusprosenttisten alkoholijuomien etämyynti Suomeen olisi edelleen kielletty, mutta tuotteita olisi mahdollista etäostaa.

Mahdollisuus rekisteröityä hyväksytyksi etämyyjäksi

Ehdotuksen mukaan ulkomaille sijoittautuneelle alkoholijuomien myyjälle säädettäisiin mahdollisuus rekisteröityä ilmoituksen perusteella hyväksytyksi etämyyjäksi. Rekisteröinti tehtäisiin Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira). Tämän jälkeen etämyyjä olisi oikeutettu myymään ja maahantuomaan enintään 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä alkoholijuomia Suomessa ostajalle niin, että tuotteiden luovutus tapahtuisi Valviran ennakkoon hyväksymästä vähittäismyyntipaikasta. Etämyyjän eli verkkokaupan olisi maksettava alkoholijuomien etämyynnistä alkoholivero, valmistevero, juomapakkausvero sekä arvonlisävero.

Ulkomaalaisille etämyyjille luotaisiin uusi ilmoitusmenettely, jossa myyjä voidaan rekisteröidä Suomessa alkoholielinkeinorekisteriin muiden vähittäismyyntiluvan haltijoiden tavoin.

Enintään 5,5 % alkoholia sisältävien alkoholijuomien luovutus ostajalle tapahtuisi vähittäismyyntipaikoista, joilla on lupa alkoholijuomien vähittäismyyntiin. Viranomaisella olisi myös mahdollisuus peruuttaa etämyyjän rekisteröiminen ja kieltää kyseistä toimijaa toimittamasta alkoholijuomia luovutettavaksi Suomessa. Näin voitaisiin tehdä, mikäli etämyyjä olisi jättänyt maksamatta veroja tai muita maksuja.

Etäosto Suomesta olisi sallittua

Suomalaiset ostajat – myös yksityishenkilöt – voisivat ostaa ulkomailta sellaisia alkoholijuomia, joiden alkoholipitoisuus ylittää 5,5 % (etäosto). Ehtona olisi se, että vastuu niin verojen maksamisesta kuin kuljetuksen järjestämisestä olisi ostajalla.

Alkoholilakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös, jonka mukaan yksityishenkilöt voisivat tilata ja hankkia omaan käyttöönsä toisesta EU-maasta kaikkia alkoholijuomia, jos ostaja järjestää tuotteiden kuljetuksen Suomeen toisen yksityishenkilön tai kuljetusliikkeen välityksellä ilman, että myyjä osallistuu kuljetusjärjestelyihin.

Kuljetusjärjestelyistä pitäisi olla kuljetuksen mukana asiakirja, ja se pitäisi vaadittaessa esittää Tullille. Ostaja ja tuotteiden kuljettamiseen osallistunut olisivat molemmat yhteisvastuullisesti verovelvollisia Suomeen tuotujen alkoholijuomien yksityishenkilön maksettavaksi kuuluvista valmisteveroista.

Eduskunta edellytti selkeytystä alkoholijuomien etämyyntiin

Eduskunta edellytti, että selvityksessä on otettava huomioon EU-oikeuden vaatimukset sekä korkeimman oikeuden tuleva ratkaisu ns. Visnapuu-tapauksessa. Lisäksi eduskunta edellytti, että alkoholijuomien vähittäismyynnin yksinoikeus säilyy Alkolla ja että samalla turvataan suomalaisten elinkeinonharjoittajien yhdenvertaisuus suhteessa ulkomaalaisiin alkoholijuomien myyjiin. Eduskunta edellytti myös sitä, että nykyinen alkoholijuomien myynnin luvanvaraisuus säilyy ennallaan.

Suomen epäselviä alkoholijuomien etämyyntiä koskevia säännöksiä on tulkittu EU-tuomioistuimessa olleen tapauksen (C-198/2014 Visnapuu) yhteydessä. EU-tuomioistuimen mukaan Suomen aiemman alkoholilain mukainen kielto alkoholijuomien ulkomailta tapahtuvaan etämyyntiin on EU:n oikeuden mukainen tietyillä edellytyksillä. Helsingin hovioikeus käsitteli asiaa keväällä 2017 ja koska molemmat osapuolet valittivat tuomiosta, lainvoimainen ratkaisu riippuu nyt korkeimman oikeuden päätöksestä.

Alkoholin etämyynti on kasvanut viime vuosina

Alkoholin etämyynti Suomeen oli 2000-luvun alussa vähäistä, mutta se kasvoi voimakkaasti vuosina 2013–2015. Etämyyntiä ovat lisänneet maailmanlaajuisten verkkokauppojen uudet tilauskanavat, kehittyneet logistiikkaverkostot sekä halventuneet kuljetuskustannukset.

Nykyisin asiakas voi tilata verkkokaupoista alkoholijuomia etämyyntinä ja tuotteet toimitetaan usein kotiovelle asti. Verohallinnon ja Tullin selvitysten mukaan EU:n alueella on toiminut yli 200 alkoholin etämyyjää yli 20 jäsenmaassa, eniten Saksassa, Iso-Britanniassa, Ranskassa, Alankomaissa, Luxemburgissa ja Espanjassa. Noin 99 prosenttia alkoholijuomien etämyynnistä on ollut sellaista, jossa myyjä on järjestänyt alkoholijuomien kuljetuksen Suomeen. Kuitenkin vain pieni osa alkoholijuomien etämyyjistä huolehtii asianmukaisesti verojen maksusta ja muista velvoitteistaan Suomeen.

Lähde: STM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
CFF
CFF
8

Edullista alkoholia ei kansa saisi ostaa. Oli kiven takana että edes A-olut saatiin kauppoihin.

Jostain miljoonista on korkeintaan kysymys tässä etämyynti asiassa.

Samaan aikaan miljardit LAHJOITETAAN ulkoimaisille firmoille kun kaivokset ja suuret esiintymät käytännössä annetaan lahjana ulkomaisille firmoille!

Taas tuli ”lottovoitto” suomalaisille.

vitutuksen multihuipennus
vitutuksen multihuipennus
8

Suomalaisten pitäisi muka tuntea jotain valkoisen miehen taakkaa vaikka on ollut siirtomaa paljon kauemmin kuin yksikään afrikan maa ja edelleen, kuten afrikan entisissä siirtomaissa, länsimaiset korporaatiot riistävät luonnonvarat pilkkahinnalla. Eikä edes viinaa saisi kohtuuhinnalla juoda unohtaakseen hetkellisesti miten paskassa maassa joutuu elämään

juha.
juha.
8

Entäs se ”etäjuominen”. Mielestäni suomalaisten viinankäyttö on pienemp uhka kuin maassamme majailevat suomalaisten naisten jalkovälissä uinuvat solut. Siis terroristisolut.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.