Mainos:

Apulehti ei noudata journalismin hyviä tapoja? Blogistijuristi S. Timonen valehtelee lähteistä

Julkaistu 10.5.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Apulehden blogialustalla kirjoittava Sakari Timonen on kirjoittanut jutun Mikko Parantaisesta. Juttu pohjautuu sille kuinka Parantainen on tehnyt ilmiannon Timosen blogista ja tämä on poistettu joltain sivustolta. Kuitenkin koko juttu on kirjoitettu Parantaisesta, eikä mistään muusta, ei varsinkaan Suvi Tannisesta. Timonen on kuvakaapannut juttuunsa pätkän Parantaisen kommentointia ja mukaan on eksynyt Suvi Tannisen kommentteja.

Kuvakaappaus S. Timosen blogi

Suvi on Apulehdelle laittanut pyyntöä, että poistaisivat hänen osuutensa kuvakaappauksesta.

Vastaus Suvin pyyntöön:

  • Viestinnän keskuliiton lakimies tutustui tapaukseen ja kommentoi, ettei tässä ole perusteita kanteeseen. Samaa sanoi bloggaaja Sakari Timonen, juristi itsekkin.
  • Tässä kyseisessä tapauksessa siteeraan facebook-keskustelua, jota bloggaaja itse on voinut luvallisesti seurata. Tällöin hän on ollut itse viestinnän osapuoli, joka harkintansa mukaan ja lain asettamissa rajoissa voi keskustelua julkistaakin. Mitään yksityiselämää koskevaa keskustelussa ei ole tuotu esiin, eikä varmasti mitään teostokynnyksen ylittävääkään, jolloin väitteillä tekijänoikeusloukkauksista ei ole pohjaa.
  • Tällä perusteella emme poista kyseistä postausta verkosta.

 

Apu/ A-lehdet Oy:lla ja Timosella on käynyt vaan pieni lapsonen vastauksessa. Ensinnäkin keskustelualustana on ollut www.vk.com, ei facebook ja toiseksi keskustelut on käyty Suvin omalla seinällä. Sakari Timonen ei kuulu Suvin kavereihin. Suville on kirjoituksen johdosta satanut vihapostia tuntemattomilta, mitä Suvi ei ole ennen Timosen blogia saanut.

Mainos:

Apulehti siis edelleen väittää toimivansa hyvän journalismin tapojen mukaan ja noudattavansa Suomen lakeja, eikä kanteeseen tai rikosilmoitukseen ole aihetta. Apu on jakanut "uutista" facebook ja twitter tilillään ahkerasti, Suvin kuva artikkelikuvana ja saatesanoilla:

Viisas ottaa moisesta opikseen, sata lyöntiäkään ei paranna tyhmää

Lähteet: Apulehti, Suvi Tanninen

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Jooseppi
Jooseppi
9

Timonen osoittaa mielestäni syvää psyykkistä heikkoutta/epävarmuutta tuolla jatkuvalla vinkumisella oikeusjutuista. Aikuinen mies on niin herkkänahkainen kritiikille että mieluummin menee kirjoittamaan rikosilmoituksen kuin kuuntelee kun sanoma ei miellytä. Armoton banni tulee kaikille jotka kyseenalaistavat jotain hänen blogeissaan/fb-seinällä tai missä tahansa.

Kognitiivinen dissonanssi aiheuttaa agressiota defenssinä. Tiedostamattomalla tasolla eläessä tulee ongelmaksi kun kohtaa asioita jotka eivät tue omaa uskomusjärjestelmää. Silloin vaihtoehtoina on asian kieltäminen, tai tutustuminen seikkoihin mitkä horjuttavat omaa käsitystä ympäröivästä maailmasta. On helppo nähdä, kumpaan Timosen viiteryhmä päätyy kerta toisensa jälkeen. Parhaat jopa keksivät väkisin selityksiä sille miksi asiat eivät ole niinkuin ne näyttävät olvan.

”Condemnation without investigation is the highest form of ignorance”

Melko ala-arvoista. Nämä ihmiset ovat juuri niitä hyödyllisiä hölmöjä joita käytetään sananvapauden tuhoamiseen väittämällä että kyse on sen puolustamisesta. Aikanaan Sakari olisi ollut niitä jotka vasikoivat isänsä viljan piilottamisesta jos sillä saa oman viiteryhmän taputukset olalle ja hyvän ihminen tekopyhää karmaa. Nämä ihmiset tietävät niin idiootinvarmasti olevansa oikeassa, että jo pelkkä kyseenalaistaminen aiheuttaa vahvan tunnreaktion, jota matala psyyken kehitystaso ei kykene hillitsemään. Pitäisin huolestuttavana sitä jos itse tietäisin niin pomminvarmasti mahdollisen ja mahdottoman rajat, että sulkisin agressiivisesti kaiken sen ulkouolisen trollilokeroon katsomatta perusteita. Matujen rikastuttava vaikutus isäntämaata kohtaan esimerkiksi.
Kuinka matala psyykkinen taso on oltava, että kykenee agressiivisesti väittämään kuukaudesta toiseen että puheet ongelmista ovat epämääräisen rasistiryhmän valeuutisia ja trollausta, joka ei perustu todellisuuteen ja todennettaviin seikkoihin? Tai kuinka kaikki EU- ja Nato kritiikki on Venäjän maksamaa? Ikään kuin olisi mahdotonta että on olemassa asianhaaroja joista Timosen viiteryhmä ei ole perillä, joka voisi vaikuttaa käsitykseen mainituista projekteista.

Eniten minua harmittaa se, kun suomalaiset, joilla kaikilla on valtava potentiaali, käyttävät energiansa niiden suomalaisten vihaamiseen ja panetteluun, jotka eivät suostu näkemään asioita saman ikkunan läpi. Ehkä vielä enemmän harmittaa se kun nämä samat suomalaiset eivät kykene myöntämään tekevänsä juuri sitä samaa, mitä väittää vastustavansa, mutta sen sijaan näkevät väärämielisiksi kokemissaan suomalaisisissa sen kaiken mitä eivät halua itsessään tai oikeissa viiteryhmissä nähdä. Tästä tulee varmaan ”raiskaa suomalaisetkin” mantra. Kyllä. Mutta marginaalisesti. Me emme ole raiskaajakansa. Meissä on raiskareita. Näille ihmisille on kaikesta agressiosta johtuen lähes mahdotonta nähdä jotain muuta kuin mustaa tai valkoista. Ja tottakai molempiin ”leireihin” mahtuu tätä ihmistyyppiä. Toisen leirin polaarisin osasto on vain kotimaalleen ja kansalleen haitallisempi kuin toisen.

Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
9

Apu-lehti on tyypillinen suomalaisvihamielinen valta-VALE-median edustaja: julistaa numerossaan 19 Macronin ”toivon palauttajaksi Eurooppaan”, tämän Rotschildin ym. ihmiskunnan arkkivihollisten Bilderberg-sätkynuken, jonka avulla ajavat EU-diktatuurin ja Uuden Maailmanjärjestyksen tyrannian asiaansa – ja siihen kuuluvaa ranskalaisten sekä muiden eurooppalaisten kansanmurhaa muukalaisinvaasion avulla, Kalergi-suunnitelman mukaisesti, http://kalergisuunnitelma.blogspot.fi/2009/11/kreivi-kalergin-suunnitelma.html

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.