29.4.2017 noin klo 01.00 Lahden keskustassa 15-20 maahanmuuttajaa selvittivät välejään. Poliisi sai tehtävän hätäkeskukselta, että Kauppatorilla maahanmuuttajien välillä joukkotappelu.
Esitietojen mukaan tappelussa on käytetty nyrkkejä, vyötä ja puhetta on myös ollut puukosta. Paikalle on mennyt useita poliisipartioita. Poliisin tullessa paikalle tappeluun osallistuneet lähtivät juoksemaan karkuun. Poliisi otti paikalta kiinni 3 henkilöä tilanteen rauhoittamiseksi. Kiinniotetuilla henkilöllä ei ollut hoitoa vaativia vammoja.
Poliisilla ei ole tiedossa paikalta karkuun lähteiden henkilöiden mahdollisista vammoista. Poliisi selvittää tapahtumien kulkua, eikä tässä vaiheessa tiedota asiasta enempää.
”Make love, not war”. Miksi ne tappelee? Miksei ne vaan naiskentele toisiaan kakkoseen? Lisää liuku- ja käsivoidetta pojille niin kyllä ne siitä rauhottuu. Kassit täynnä saa mielen agressiiviseksi.
Suomi suomalaisille
9 years ago
Filosofi Jukka Hankamäki kirjoittaa 29. huhtikuuta 2017 blogissaan:
”Oikeutta juhlapaikanhakijoille
Maahanmuuttoa ja monikulttuurisuuden ideologiaa propagoiva Helsingin Sanomat iloitsi tänään, että ”yli 200 professoria ja muuta asiantuntijaa vaatii parempaa turvapaikkapolitiikkaa ja arvostelee maahanmuuttoviranomaisia ja tuomioistuimia”.
Vaatimuslistan jatkoksi oli roiskaistu samanlainen nimilista kuin taannoisessa Image-lehdessä, jossa yliopistomaailman punakaartilaiset protestoivat juhlapaikanhakijoiden käännytyksiä vastaan.
Vasemmistolaisten vyörytykseen viitaten media pyrkii luomaan mielikuvaa, että kiristyneen turvapaikkapolitiikan vastustamisella on muka laajempaakin kannatusta ja tiedeyhteisön yleinen tuki, vaikka tiukennuksia vastaan jankuttaa aivan sama protestoijien lahko kuin aiemminkin.
Tyhmimpienkin akateemisten pullasorsien pitäisi ymmärtää, että oikeusvaltio ei toimi niin, että laittomalle maahan pyrkijälle tehdään kielteinen päätös, ja sen jälkeen päätöksen tehnyt taho painostetaan pyörtämään ratkaisunsa leiriytymällä torille, kunnes päätös on peruttu. Tällainen menettely itse asiassa veisi pohjan koko viranomaistoiminnalta.
Nimilistalta löytyvät luonnollisesti yliopistoyhteisön pahimmat politrukit, kuten Lena Näre, Markus Jäntti, Tuomas Ojanen, Juha Lavapuro, Heikki Patomäki, Kimmo Grönlund ja Saara Pellander. Jopa vanha sotaratsu Kaarle Nordenstreng oli kaivettu eläkkeeltä tätä kommunistien listaa täydentämään…”
Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.
Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.
— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.
Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.
Mainos:
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.
— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.
Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.
Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.
Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.
Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.
Mainos:
Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.
"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.
Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.
Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.
Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.
Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.
Mainos:
Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen
Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.
Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.
Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.
Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus
Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.
Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.
Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.
Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.
Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.
Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).
Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.
Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.
Mainos:
Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.
Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.
LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.
Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)
Yhtiö: täysin laillista
Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.
Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".
Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.
Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.
Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.
HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.
— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.
Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.
Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.
Maastapoistojen kanssa viivyttely alkaa näkymään katukuvassa -Suomi ”juhlii” sataa vuottaan miehitysjoukkojen alaisuudessa. Hienoa, eikö totta?
Vai ”eivät persut persettä myy”:
”Presidentti Niinistö pysäytti supersuvakin tien oikeuskansleriksi
Oikeusministeri Lindström olisi päästänyt Suomen maahanmuuttomyönteisimmän oikeustieteilijän riehumaan oikeuskanslerina.”,
http://mvlehti.net/2017/04/29/presidentti-niinisto-pysaytti-supersuvakin-tien-oikeuskansleriksi/
”Make love, not war”. Miksi ne tappelee? Miksei ne vaan naiskentele toisiaan kakkoseen? Lisää liuku- ja käsivoidetta pojille niin kyllä ne siitä rauhottuu. Kassit täynnä saa mielen agressiiviseksi.
Filosofi Jukka Hankamäki kirjoittaa 29. huhtikuuta 2017 blogissaan:
”Oikeutta juhlapaikanhakijoille
Maahanmuuttoa ja monikulttuurisuuden ideologiaa propagoiva Helsingin Sanomat iloitsi tänään, että ”yli 200 professoria ja muuta asiantuntijaa vaatii parempaa turvapaikkapolitiikkaa ja arvostelee maahanmuuttoviranomaisia ja tuomioistuimia”.
Vaatimuslistan jatkoksi oli roiskaistu samanlainen nimilista kuin taannoisessa Image-lehdessä, jossa yliopistomaailman punakaartilaiset protestoivat juhlapaikanhakijoiden käännytyksiä vastaan.
Vasemmistolaisten vyörytykseen viitaten media pyrkii luomaan mielikuvaa, että kiristyneen turvapaikkapolitiikan vastustamisella on muka laajempaakin kannatusta ja tiedeyhteisön yleinen tuki, vaikka tiukennuksia vastaan jankuttaa aivan sama protestoijien lahko kuin aiemminkin.
Tyhmimpienkin akateemisten pullasorsien pitäisi ymmärtää, että oikeusvaltio ei toimi niin, että laittomalle maahan pyrkijälle tehdään kielteinen päätös, ja sen jälkeen päätöksen tehnyt taho painostetaan pyörtämään ratkaisunsa leiriytymällä torille, kunnes päätös on peruttu. Tällainen menettely itse asiassa veisi pohjan koko viranomaistoiminnalta.
Nimilistalta löytyvät luonnollisesti yliopistoyhteisön pahimmat politrukit, kuten Lena Näre, Markus Jäntti, Tuomas Ojanen, Juha Lavapuro, Heikki Patomäki, Kimmo Grönlund ja Saara Pellander. Jopa vanha sotaratsu Kaarle Nordenstreng oli kaivettu eläkkeeltä tätä kommunistien listaa täydentämään…”
Koko artikkeli: http://jukkahankamaki.blogspot.fi/2017/04/oikeutta-juhlapaikanhakijoille.html