Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.
Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.
Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.
Erityisopettajat erityisen alttiina
Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.
Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.
— Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Monet harkitsevat alanvaihtoa
Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.
Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.
Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.
OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.
— Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.
Maastapoistojen kanssa viivyttely alkaa näkymään katukuvassa -Suomi ”juhlii” sataa vuottaan miehitysjoukkojen alaisuudessa. Hienoa, eikö totta?
Vai ”eivät persut persettä myy”:
”Presidentti Niinistö pysäytti supersuvakin tien oikeuskansleriksi
Oikeusministeri Lindström olisi päästänyt Suomen maahanmuuttomyönteisimmän oikeustieteilijän riehumaan oikeuskanslerina.”,
http://mvlehti.net/2017/04/29/presidentti-niinisto-pysaytti-supersuvakin-tien-oikeuskansleriksi/
”Make love, not war”. Miksi ne tappelee? Miksei ne vaan naiskentele toisiaan kakkoseen? Lisää liuku- ja käsivoidetta pojille niin kyllä ne siitä rauhottuu. Kassit täynnä saa mielen agressiiviseksi.
Filosofi Jukka Hankamäki kirjoittaa 29. huhtikuuta 2017 blogissaan:
”Oikeutta juhlapaikanhakijoille
Maahanmuuttoa ja monikulttuurisuuden ideologiaa propagoiva Helsingin Sanomat iloitsi tänään, että ”yli 200 professoria ja muuta asiantuntijaa vaatii parempaa turvapaikkapolitiikkaa ja arvostelee maahanmuuttoviranomaisia ja tuomioistuimia”.
Vaatimuslistan jatkoksi oli roiskaistu samanlainen nimilista kuin taannoisessa Image-lehdessä, jossa yliopistomaailman punakaartilaiset protestoivat juhlapaikanhakijoiden käännytyksiä vastaan.
Vasemmistolaisten vyörytykseen viitaten media pyrkii luomaan mielikuvaa, että kiristyneen turvapaikkapolitiikan vastustamisella on muka laajempaakin kannatusta ja tiedeyhteisön yleinen tuki, vaikka tiukennuksia vastaan jankuttaa aivan sama protestoijien lahko kuin aiemminkin.
Tyhmimpienkin akateemisten pullasorsien pitäisi ymmärtää, että oikeusvaltio ei toimi niin, että laittomalle maahan pyrkijälle tehdään kielteinen päätös, ja sen jälkeen päätöksen tehnyt taho painostetaan pyörtämään ratkaisunsa leiriytymällä torille, kunnes päätös on peruttu. Tällainen menettely itse asiassa veisi pohjan koko viranomaistoiminnalta.
Nimilistalta löytyvät luonnollisesti yliopistoyhteisön pahimmat politrukit, kuten Lena Näre, Markus Jäntti, Tuomas Ojanen, Juha Lavapuro, Heikki Patomäki, Kimmo Grönlund ja Saara Pellander. Jopa vanha sotaratsu Kaarle Nordenstreng oli kaivettu eläkkeeltä tätä kommunistien listaa täydentämään…”
Koko artikkeli: http://jukkahankamaki.blogspot.fi/2017/04/oikeutta-juhlapaikanhakijoille.html