Mainos:

Ulvilan Antinkartanossa pahoinpidellään ja ryöstetään kehitysvammaisia

Päivitetty 22.4.2017, Julkaistu 21.4.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Satakunnan Kansan keräämien tietojen mukaan Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteistyökumppaniin antinkartanon kuntoutuskeskukseen on kohdistunut useita syytteitä vanhempien toimesta. Syytekohtia on väkivallasta, nöyryyttämisestä, yksityisyyden loukkaamisesta ja useista muista rikkeistä.

Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen johtaja Merja Paavola ja Antinkartanon palvelupäällikkö Katja Alamäki, Satakunnan Kansa on haastatellut useita perheitä, jotka kertovat väärinkäytöksistä.

  • Kolme asiakasta on valittanut Eduskunnan oikeusasiamiehelle, Valviraan, Aville ja tietosuojavaltuutetulle.

Paavola kertoo haastattelussa, että Satakunnan sairaanhoitopiiri on toistaiseksi välttynyt syytteiltä. Kuitenkin Satakunnan kansan keräämien tietojen mukaan syytökset ovat johtaneet moitteisiin toiminnasta. Paavola harmittelee tähän, että on harmillista että vammaisten hoito-ohjelma on jäänyt hieman vajaaksi. Haastattelussa paljastuu myös kuinka hoidettuja on alapääpesty siteissä, niinkin rajusti, että alapähän on tullut mustelmia. Tämä kaikki on tehty vielä avoimilla ovilla, joten todistajia on piisannut ja yksi isäkin on joutunut puuttumaan tilanteeseen.

Syytteitä on ropissut myös hoidettavien rahojen mystisestä katoamisesta. Tähän Paavola kertoo, että hoitolaitos hoitaa kyllä hoidettavian raha-asioita, mutta mitään kummallista ei pitäisi olla tapahtunut. Paavola toivoo, että hoitolaitos vapautuisi rahojen hoitamisesta kokonaan.

Mainos:

Yksi potilas on heitetty pienen nujakoinnin seurauksena parinpäivän lääkkeet kourassa pihalle laitoksesta. Paavola kiistää väitteet, vaikka hoitolaitoksen kirjanpitoon on merkitty kuinka potilas on nujakoinnin seurauksella heitetty pihalle, eikä hänellä ole lupaa tulla kahteen päivään takaisin.

Pavola - Tämä on yksittäistapaus, jota en voi selostaa julkisuudessa.

Lähteiden mukaan hoitolaitos rankaisee rikkeistä kaatamalla kahvit viemäriin, tämänkin paavola kiistää, vaikka laitoksen omissa papereissa ohjeistetaan rankaisemalla kahvin poistamisella rikkeistä.

Kokemäkeläinen, vaikeasta epilepsiasta kärsivä Miia Pitkänen sijoitettiin Antinkartanoon kesäkuussa 2014. Nyt 39-vuotiaan Miian kuntoutusjakso päättyi jo 3 kuukauden jälkeen rajun yhteenoton seurauksena.

Miian vanhemmat Tarja ja Mauno Pitkänen kertovat, että hoitojakson aikana Miia pahoinpideltiin, pakkosyötettiin ja nöyryytettiin.

– Se ei ole mikään hoitolaitos, vaan pakkosäilö, sanoo Tarja Pitkänen.

Miia oli tottunut saamaan aamulääkkeet heti herättyään, mutta laitoksessa tämä järjestely ei käynyt vaan Miia pakkopestiin ovet auki monien hoitajien toimesta ennen lääkkeen antamista.

Miian isän tarina tapauksesta:

Isä Mauno yritti soittaa tyttärelleen. Hoitaja vastasi puhelimeen, että ei ehdi puhua, kun on tilanne päällä. Mauno lähti välittömästi ajamaan Antinkartanoon. Normaalisti omaiset eivät pääse sinne sisään, mutta terassin ovi oli auki. Mauno käveli Miian huonetta kohti ja huomasi ensin kaksi hoitajaa ovella. Hän kurkisti ovesta sisään ja huomasi tyttärensä olevan lepositeissä. Alapää paljaana, mustelmilla ja kaiken kansan nähtävillä.

Oikeusasiamiehen päätöksestä ilmenee myös, että Antinkartanossa on laiminlyöty kirjaamisvelvoitetta, joka liittyy lepositeiden käyttöön. Poliisi on vahvistanut selvittävänsä tapahtumia.

Lisää kertomuksia rahojen häviämisistä ja väärästä lääkehuollosta ja mystisistä ruhjeista Satakunnan kansasta.

 

Nyt perheet pelkäävät puhua ongelmista, koska läheiset ovat edelleen hoidettavana laitoksessa. Viimeviikolla Eräs isä kertoo käyneensä Antinkartanossa lauantaina tapaamassa 10-vuotiasta tytärtään, joka kärsii Aspergerin oireyhtymästä. Tyttären jalka oli miltei musta polvesta alaspäin. Lisäksi lonkassa oli yksi mustelma. Tästä on tehty poliisille rikosilmoitus. Kartanon selitys oli että tytär oli tippunut sängystä.

Kaikkien näiden tapausten jälkeen kaikkea selitellään edelleen yksittäistapauksina ja sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Rauno Valovirta sanoo, että hallitus ei ryhdy lehtikirjoittelun perusteella toimenpiteisiin.

Kehitysvammaisten tukiliiton toiminnanjohtaja Risto Burmanin arvion mukaan kyse on ennen kaikkea asenteista, työkulttuurista ja osaamisen puutteesta, ei niinkään resurssipulasta. Burman pelkää, että tämäntapainen "hoitaminen" voi olla yleisempääkin suomessa, kun edes tiedetään.

Lähde: Satakunnan Kansan kolme uutista asiasta.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
täti
täti
9

Kehitysvammaisilla on paljon voimaa ja voivat olla agressiivisiä. Joskus joutuu pitämään väkisin kiinni ja kun potilas rimpuilee tulee mustelmia. Oikeus päättäköön. Mutta miksi 10vuotias on viety latokseen (onko tuolla edes muita ikätovereita) Eivätkö vanhemmat hoida itse lapsiaan!

Samppa
Samppa
9

Eiköhän ole hieman väärä alanvalinta jos joutuu väkivalloin hoitamaan potilaita ja kyllähän vanhemmatkin käy töissä vai kuvitteletko että kaikki Suomen vanhemmat makaavat kotona muksujen kanssa?

Hoitsu
Hoitsu
9

Nykyinen lähihoitajakoulutus on tuhonnut ammattitaidon. Ennen koulutettiin erikseen mielisairaanhoitajat ja kehitysvammaistenhoitajat. He pääsivät sairaanhoito-oppilaitokseen tiukan seulan kautta täysi-ikäisinä. Suurin osa jopa ylioppilaita. Nyt hoitajaksi pääsee jopa lievästi kehitysvammaiset kevennetyllä koulutuksella. Lähihoitajakoulutukseen raavitaan kaikki, jotka saadaan. Ihan sama, vaikka eivät osaisi suomeakaan. Tai sitten nämä kutosen tytöt peruskoulusta 15 vuotiaina. Pitkään hoitajana olleena seuraan vain kauhuissani, minkälaista porukkaa tulee lähihoitajakoulutuksen myötä työkavereikseni. Ihan perusasioita ei osata, mutta ollaan niin hoitajaa. Lähihoitajakoulutuksen myötä hoidon taso on laskenut kuin lehmän häntä.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.