Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.
Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.
Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.
Erityisopettajat erityisen alttiina
Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.
Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.
— Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Monet harkitsevat alanvaihtoa
Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.
Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.
Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.
OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.
— Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.
Ei tämä keskustelu poikkea paljoakaan siitä mitä arkkiatrimme Arvo Ylppö teki ihmisillä aikoinaan. Suomessa puhutaan paljon Mengelestä muttei haluta muistella omaa historiaa. Jos ihmettelette niin ottakaapa selvää mitä kaikkea Arvo teki henkisesti jälkeenjääneillä.
mut ehkä ihminen pitäis olla vähän viisastunut noista ajoista ,,, ku lukee lääketieteen historiaa laajemmin niin todellakin sata vuotta sitten oli asiat aika paljo toisin,,,pitäisikö mielstäsi palata siihen aikaan kun nukutus tehtiin kalikalla päähän ja mahanesteitä tutkittiin avaamalla elävältä ihmiseltä vatsa…yms yms..
Kelle vain voi syntyä vammainen lapsi perheeseen tai sukuun. Joskus vamma ei edes näy mutta voi silti haitata elämää arjessa. Kuulo tai näkö voi olla huono. Sisäelimissä saattaa olla poikkeamia normaalista, jotka havaitaan vuosia myöhemmin.
Mihin sinä vedät rajan? Omaiset? Vamman laatu?
Oletko varma ettei itsessäsi ole vammoja? Entä jos on invalidisoidut tai puolisosi/lapsesi kolarissa, saako käyttää eläinten ruokana tai eläinkokeisiin?