Mainos:

Tieto lisää tuskaa II –seminaari Helsingissä 25.2.2017

Päivitetty 4.3.2017, Julkaistu 26.2.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Osallistuin toista kertaa järjestettävään Tieto lisää tuskaa II –seminaariin, joka pidettiin 25.2.2017 Helsingissä ravintolan Kaisaniemessä.

Osanottajia oli reippaasti toistasataa. Lyhyitä noin 20 minuutin puheita pitivät FDL:n Jukka Ketonen, Viron entinen ulkoministeri Kristiina Ojuland, Oikea Median päätoimittaja Marko Hamilo, Perussuomalaisten kansanedustaja Veera Ruoho ja MV-lehden tiedotusvastaava Tiina Keskimäki. Jari Leino toimi tilaisuuden juohevana juontajana.

Jukka Ketonen puhui Helsinkiin suunnitellusta suurmoskeijasta, jota on ajamassa 8 pientä järjestöä, mutta moskeijasta pitäisi tulla kaksi kertaa suurempi kuin Helsingin tuomiokirkko.

Rahoittajiksi on kaavailtu Bahrainia, Qataria, Emiraatteja ja Saudi-Arabiaa.

Mainos:

Moskeija lisäisi muka muslimien integraatiota, mutta itse asiassa siinä kävisi päinvastoin. Ketonen viittasikin Päivi Räsäsen sanoihin, että rinnakkaista muslimien yhteiskunnan rakentamista on kartettava viimeiseen asti.

Kristiina Ojuland vertasi EU:ta Neuvostoliittoon, miten EU ei ole enää entisensä, vaan siitä on tulossa sananvapauden rajoituksineen samanlainen kuin entinen Neuvostoliitto. Virossa olivat Ojulandin ystävät varoittaneet häntä ennen tänne tuloa: ”Ole varovainen, mitä puhut Suomessa.”

Ojuland totesi myös, että ennen Viroon kohdistui turvallisuusuhka idästä, nyt turvallisuusuhka tulee enemmänkin pohjoisesta ja lännestä.

Ojuland toi puheessaan esille muutamia iskulauseita, kuten ”Eurooppa kuuluu eurooppalaisille!” ja ”Ei valkoisten kansanmurhaa!”:

Ojuland mainitse Brexitin ja Trumpin ja sanoi, että nyt on suuret odotuksen Hollannin, Ranskan ja Saksan vaalien suhteen.

Ojuland tiesi, että neljä maata eli Puola, Unkari, Tsekki ja Slovakia tulevat julkaisemaan maaliskuussa 2017 yhteisen julistuksen kansallisvaltioiden puolesta, jossa sanotaan EI Brysselin ylivallalle, EI Liittovaltiolle ja EI Eurabialle.

Marko Hamilo sanoi, että historian heiluri on jo käynyt ääripäässä, ja nyt heiluri on menossa toiseen suuntaan, meidän suuntaamme. Me olemme nyt voittajien vaunuissa. Meillä kansallismielisillä on nyt sellainen momentum, mitä ei ole ollut pitkään aikaan.

Hamilo kertoi, miten homobrändäys onnistui pikku hiljaa hivuttamalla, ja nyt islamisaatio etenee samalla pienten askelten taktiikalla. Esimerkiksi luotiin käsite homofobia ja samoin nyt islamofobia. Samoin homoista tehtiin uhreja, ja nyt maahanmuuttajista tehdään uhreja.

Hamilo sanoi, että hän ei usko mielenosoitusten tehoon. Miekkarit eivät nyt toimi, kun pitäisi saada kansan enemmistö puolellemme. Hamilo totesi, että meidän ei tule näyttää hihhuleilta, kun suvakit ovat itse asiassa niitä hörhöjä hihhuleita.

Veera Ruoho puhui turvallisuudesta ja viittasi siihen, miten Ruotsissa vähätellään turvallisuusuhkia mm. siksi, että elinkeinoelämä pelkää, että kukaan ei uskalla investoida Ruotsiin, jos uutiset levottomuuksista leviävät.

Entisenä poliisina Veera Ruoholle ovat naisten ja lasten turvallisuus kärkiteemoja kansanedustajan työssäkin.

Ruoho puhui myös Välimeren salakuljettajien ja ihmiskaupan miljardibisneksistä, joissa meidän ei tulisi olla mitenkään osallisina.

Ruoho toi myös esille sen, että monikaan tänne tulevista miehistä ei ole oikeasti todellista hätää pakeneva pakolainen. Monin töissä oleva maahanmuuttaja on samaa mieltä. Eräs somalitaksi oli sanonut Veera Ruoholle: ”Minua vituttaa se, että 10 somalista vain kaksi tekee töitä, kun 8 somalia vain makailee kotona.”

Ruoho olikin sitä mieltä, että ns. vetovoimatekijöitä pitää vähentää, ettei Suomeen olisi tulijoita.

Veera Ruoho sanoi lopuksi: ”Me emme ole rasisteja. Me emme vain halua Suomeen ihmisiä, jotka eivät hyväksy meidän ihmisoikeuksiamme, vaan uhkaavat meidän turvallisuuttamme.”

Lopuksi Tiina Keskimäki luki Ilja Janitskinin kirjeen, joka sisälsi terävää, mutta aiheellista kritiikkiä vallanpitäjiä ja valtamediaa kohtaan, jota Janitskin kutsuikin valemediaksi.

Muillekin puhujille aplodeerattiin, mutta Ilja Janitskinin osuvat sivallukset saivat aikaan illan runsaslukuisimmat ja äänekkäimmät kättentaputukset.

Lopussa neljä puhujaa, Veera Ruoho, Kristiina Ojuland, Marko Hamilo ja Tiina Keskimäki, olivat vielä panelissa, ja yleisö sai esittää heille kysymyksiä.

Minäkin käytin yhden puheenvuoron ja mainitsin raha- ja valtaeliitin pyrkimyksestä Uuden maailmanjärjestyksen mukaiseen yhteen maailmanhallintoon, mikä on kaiken kaaoksen, myös tämän maahantunkeutumisen takana, koska sen avulla halutaan tuhota kaikki kansallisvaltiot.

Kuvassa panelistit vasemmalta lukien Veera Ruoho, Kristiina Ojuland, Marko Hamilo ja Tiina Keskimäki.

Jouko Piho

 

 

2,730 total views, 33 views today

2,746 total views, 2 views today

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.