Mainos:

Ulkoministeriön säännöllinen selvitys: yli puolet venäläisistä suhtautuu Suomeen myönteisesti

Julkaistu 17.11.2022 – Kirjoittaja Toimitus
17.11.2022 9.15
TIEDOTE

Yli puolet venäläisistä suhtautuu Suomeen edelleen myönteisesti, käy ilmi ulkoministeriön Venäjällä toteuttamasta maakuvatutkimuksesta. Myönteisesti ajattelevien osuus on kuitenkin laskenut aiempiin vuosiin verrattuna. Suomi ja suomalaisuus yhdistetään luontoon, laatuun ja korkeaan elintasoon. Venäjällä tunnetuimpia suomalaisia ovat Ville Haapasalo, Mika Häkkinen ja Mannerheim.

Ulkoministeriö on toteuttanut Venäjällä maakuvatutkimuksia vuodesta 2017 alkaen vähintään kahden vuoden välein, edellisen kerran vuonna 2021. Tämän vuoden kysely oli järjestyksessään neljäs. Tutkimuksella selvitettiin muun muassa mielikuvia Suomesta, venäläisten näkemyksiä Suomen ja Venäjän välisistä suhteista sekä Suomen tunnettuutta. Kyselyn toteuttamisesta vastasi riippumaton tutkimuslaitos Levada.

Vuoden 2022 tutkimuksen mukaan 51 % täysi-ikäisistä venäläisistä suhtautuu Suomeen myönteisesti, 27 % ei osaa kertoa kantaansa ja 22 % asennoituu maahamme kielteisesti. Vuosi sitten Suomeen positiivisesti suhtautuvien osuus oli 68 % ja negatiivisesti vain 5 %.

Tuloksissa näkyy kuitenkin alueellisia eroja. Moskovassa Suomeen positiivisesti suhtautuvia oli tämän vuoden kyselyssä 76 % (vrt. 79 % v. 2021). Luoteis-Venäjällä (ml. Pietari, Viipuri, Petroskoi, Murmansk) Suomen rajan läheisyys on perinteisesti näkynyt koko maan tuloksiin verrattuna myönteisempänä suhtautumisena naapurimaahan. Nyt alueella Suomeen suhtautui myönteisesti 71 % (vrt. 89 % v. 2021) vastanneista. Luoteis-Venäjällä 15 % vastanneista suhtautui Suomeen kielteisesti, kun viime vuonna näin ajatteli 2 %. Myös niiden Luoteis-Venäjän vastaajien osuus, jotka eivät osanneet ottaa kantaa kysymykseen, kasvoi jonkin verran (14 % v. 2022, 10 % v. 2021).

Mainos:

Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa nähdään viilentymistä

Valtakunnallisen kyselytutkimuksen perusteella 46 % venäläisistä pitää Suomen ja Venäjän välisiä suhteita viileinä tai kireinä, kun vastaava osuus vuonna 2021 oli ainoastaan 16 %. Vihamielisiksi suhteita kuvailee 4,6 % vastaajista (0 % vuonna 2021). Ystävällisiksi tai rauhallisiksi maiden väliset suhteet kokee 35 % vastaajista (65 % vuonna 2021).

Luoteis-Venäjällä ystävällisiksi ja rauhallisiksi suhteita kuvailee 37 % vastaajista. Viileinä tai kireinä suhteita pitää yhteensä 58 %, kun vuonna 2021 näin vastanneita oli 11 %. Viisi prosenttia Luoteis-Venäjän vastaajista pitää Suomen ja Venäjän välisiä suhteita vihamielisinä.

Enemmistä valtakunnallisen kyselytutkimuksen vastaajista (54 %) pitää suurimpana uhkana Suomen ja Venäjän välisille suhteille Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä. Toisaalta koko Venäjällä vain 63 % vastaajista tiesi Suomen aikeista liittyä Natoon. Luoteis-Venäjällä viime vuonna suurimmaksi uhaksi nähtiin pakotteet. Näin ajatteli viime vuonna 32 % vastaajista. Tänä vuonna suurimmaksi uhkaksi nähtiin Nato-jäsenyys (49 %).

Ulkoministeriön Venäjällä toteuttamissa maakuvatutkimuksissa on perinteisesti selvitetty myös venäläisten talvisotaa koskevia käsityksiä. Sodan historiaa melko hyvin tai pääpirteissään sanoo tuntevansa 51 % venäläisaikuisista, mikä mukailee aikaisempien vuosien tuloksia. Niiden osuus, joiden mielestä sodan syynä oli Suomen muodostama uhka Neuvostoliitolle, on kuitenkin lisääntynyt vuodessa seitsemän prosenttiyksikköä ja on nyt 34 %. 39 % vastaajista selittää sotaa edelleen Neuvostoliiton tarpeella työntää rajaa kauemmas Leningradista ja 9 % pitää syynä Stalinin valloituspolitiikkaa.

Näkyvämpi muutos on talvisotaa oikeutettuna pitävien osuuden kasvu. Sodan tuntevista näin ajattelevia on nyt koko Venäjää koskevassa kyselyssä 50 %, kun vuosi sitten samaa mieltä oli 35 %. 70 % vastaajista on kuitenkin edelleen sitä mieltä, ettei talvisota vaikuta heidän käsityksiinsä Suomesta (81 % vuonna 2021).

Luoteis-Venäjällä kysyttiin lisäksi näkemystä Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin pitkällä aikavälillä. 15 % vastanneista uskoo ystävällisiin, 19 % hyviin ja naapurillisiin suhteisiin, 32 % maltillisiin, 19 % keskinkertaisiin ja 11 % kiristyneisiin ja 3 % vihamielisiin suhteisiin.

Suomi yhdistetään luontoon ja korkeaan elintasoon – mutta on kuitenkin osalle tuntematon

Suomea koskevissa yleisissä mielikuvissa on tapahtunut aiempiin vuosiin verrattuna vähemmän muutoksia. Suomi yhdistetään edelleen esimerkiksi luontoon, pohjoismaalaisuuteen, korkeaan elintasoon, vapauteen ja demokratiaan. Viime vuoden tapaan koko Venäjällä 22 % vastaajista kertoo, ettei heille tule Suomesta mieleen mitään erityistä. Tätä selittänee kyselyn maantieteellinen laajuus. Luoteis-Venäjän alueella näin vastasi vain 8 %.

Kiinnostavimpina asioina Suomessa venäläiset pitävät luontoa (37 %), kulttuuria ja taidetta (19 %) sekä turismia ja ostosmatkailua (19 %). Kuitenkin vain 7 % venäläisistä kokee, että turismi on ensimmäinen Suomesta mieleen tuleva asia (Luoteis-Venäjällä osuus oli 13 %). Vuonna 2017 valtakunnallisesti näin ajatteli vielä 17 % vastaajista, mutta osuus on laskenut vuosittain, mitä selittää osaltaan rajoitetut matkustusmahdollisuudet jo pandemia-aikana.

14 % vastaajista pitää suomalaista yhteiskuntaa sulkeutuneena, mikä on 5 % enemmän kuin vuonna 2021. 9 % venäläisistä aikuisista olisi mahdollisuuden tarjoutuessa valmis muuttamaan Suomeen, kun viime vuonna näin ajatteli 18 %.

Venäläisten Suomea koskevat tiedot ovat ensisijaisesti peräisin televisiosta, kouluajoilta ja internetistä. Suomen lähialueilla Luoteis-Venäjällä tiedot Suomesta perustuvat myös omakohtaisiin (31 %) tai läheisten kokemuksiin (46 %) Suomessa matkailusta tai maassa asumisesta.

Ville Haapasalo ja Nokia muistetaan edelleen Venäjällä

Kyselytutkimuksen mukaan näyttelijä Ville Haapasalo on edelleen selvästi tunnetuin suomalainen Venäjällä. Hänet tiesi noin viidesosa vastaajista. Mika Häkkinen ja Mannerheim ovat kumpikin tunnettuja noin 11 %:lle venäläisistä. Samat nimet ovat olleet esillä myös aiempina vuosina. Kolmen kärjen ulkopuolella muutaman prosentin osuuksilla mainintoja saavat mm. Tove Jansson, Kimi Räikkönen, Jean Sibelius ja Ville Valo. Aiempien kyselytutkimusten tapaan suomalaisten nykypoliitikkojen tai valtiojohdon nimet eivät laajassa tarkastelussa nouse esille. Pääministeri Sanna Marinin osasi nimetä 1,9 % vastaajista ja presidentti Sauli Niinistön 1,3 %. Koko Venäjällä 60 % vastaajista ei osannut nimetä yhtään suomalaista. Luoteis-Venäjällä näin vastanneiden osuus oli kuitenkin vain 33 % ja Moskovassa 36 %.

Venäjällä aikaisempina vuosina tunnetut suomalaisbrändit ja -yritykset nousivat esille myös vuoden 2022 tutkimuksessa. Nokian tuntee 76 % vastaajista, tuorejuusto Violan 34 %, Tikkurilan 32 % ja Valion 26 %. Muita mainintoja saavat muun muassa Nokian Renkaat, Stockmann, Fazer, Honka ja Reima. Luoteis-Venäjällä suomalaisyritysten tunnettuus on kyselytutkimuksissa ollut vielä korkeampaa kuin muualla Venäjällä.

Useiden suomalaisyritysten päätökset vetäytyä Venäjän markkinoilta tai supistaa toimintaansa eivät ainakaan kyselyhetkellä näyttäneet vaikuttaneen niiden tunnettuuteen venäläisten keskuudessa. 55 % vastaajista pitää edelleen suomalaistuotteita laadukkaina (58 % vuonna 2021).

Alle 18 % vastaajista kertoo panneensa merkille suomalaistuotteiden puuttumisen venäläiskaupoista. Moskovassa asiaan on kuitenkin kiinnittänyt huomiota 32 % ja Luoteis-Venäjällä 56 %. Luoteis-Venäjän vastaajista 56 % uskoi vetäytymisen olevan väliaikaista ja suomalaisbrändien vielä palaavan.

Taustatietoa

Valtakunnallinen kyselytutkimus toteutettiin 21.–27. heinäkuuta 2022. Tutkimusta varten haastateltiin 1 617 täysi-ikäistä henkilöä 141 asutuskeskuksessa eri puolilla Venäjää. Vastaava kyselytutkimus toteutettiin 22.8.–7.9.2022 myös Luoteis-Venäjällä Suomen lähialueilla, ja siihen vastasi yhteensä 1 823 henkilöä: Pietarista (770), sitä ympäröivältä Leningradin alueelta (247), Karjalan tasavallasta (403) sekä Murmanskin alueelta (403). Molempien kyselyjen toteuttamisesta vastasi aiempien vuosien tapaan riippumaton venäläinen tutkimuslaitos Levada. Tulosten virhemarginaali on 3,4 %.

Kyselyiden tuloksia arvioitaessa on syytä huomioida datan keruun ajankohdan mahdolliset vaikutukset. Levada-keskus arvioi, että Suomen päätös hakea Naton jäsenyyttä ja aiheen käsittely venäläismediassa loppukevään ja alkukesän aikana ovat vaikuttaneet eniten venäläisten Suomea koskevien asenteiden muuttumiseen. Näkemyksiin on voinut vaikuttaa myös Suomessa käyty ja Venäjälläkin julkisuudessa esillä ollut keskustelu Suomen rajaliikenteen ja viisumimyönnön rajoittamisesta, vaikka konkreettisia päätöksiä asiasta ei oltu tehty valtakunnallisen kyselytutkimuksen toteuttamisen ajankohtana. Luoteis-Venäjällä tutkimusajankohtaan osuu Suomen päätös vähentää turismitarkoituksessa viisumia hakevien aikoja 1.9.2022 alkaen.

Lisätietoa:

  • Koko Venäjän tulokset:
  • Jussi Palmén, kulttuurivirkamies, Suomen Moskovan-suurlähetystö, puh. +7 929 900 4014
  • Pietarin ja Luoteis-Venäjän tulokset:
  • Anna Kotaviita, lehdistö- ja kulttuurivirkamies, Suomen Pietarin-pääkonsulaatti, puh. +7 921 742 6733
  • Jere Rolig, viestintäassistentti, Suomen Pietarin-pääkonsulaatti, puh. +7 (921) 575 9369
  • Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi
Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Make
3

Kiva tietää

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.