Mainos:

Muuttohaukkojen määrä romahtanut Ruotsissa

Ympäristö

Julkaistu 20.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Vaellusfalco levittää siipiään kalliolla.

Ruotsin muuttohaukka, jota on pitkään pidetty yhtenä luonnonsuojelun selkeimmistä menestystarinoista, on ajautunut uuteen laskuun lyhyessä ajassa. Ornitologit varoittavat nyt tyhjistä pesimäpaikoista alueilta, joilla laji on aiemmin pesinyt.

Edellisen vuosisadan vaihteessa Ruotsissa oli todennäköisesti tuhansia pesiviä pareja. Ympäristömyrkyt iskivät lajiin kovaa 1900-luvun jälkipuoliskolla, ja muuttohaukka katosi maasta lähes kokonaan.

Suojelutoimet ja pitkäjänteinen työ ympäristömyrkkyjen vähentämiseksi käänsivät suunnan. Vielä muutama vuosi sitten Ruotsin kannan arvioitiin olevan noin 650 pesivää paria, mutta nyt tyhjiä pesäpaikkoja havaitaan jälleen useissa paikoissa.

Norrbottenilainen ornitologi Berth-Ove Lindström on seurannut petolintua 1980-luvulta lähtien ja toimii BirdLife Ruotsin alaisessa Projekt Pilgrimsfalk -työryhmässä. Lindström arvioi, että pesivien parien määrä on pudonnut noin 40 prosenttia viime vuosina.

Mainos:

— Tunnen surua. Sitä saapuu kallioseinämille, joilla muuttohaukat ovat pesineet 10–12 vuotta, ja nyt ne ovat taas tyhjiä, Lindström kertoi Ruotsin radiolle.

Lintuinfluenssaa pidetään todennäköisenä syynä

Projekt Pilgrimsfalk uskoo lintuinfluenssan olevan todennäköinen syy nopeaan katoon. Haukka syö pääasiassa muita lintuja, kuten kyyhkyjä, ja saattaa siksi altistua tartunnalle syödessään saastunutta saalista.

Laji voi olla myös erityisen haavoittuva, koska se on muuttolintu ja liikkuu laajoilla alueilla, joilla virusta esiintyy.

Yhdysvaltalaisen William & Mary’s Center for Conservation Biology -keskuksen johtaja Bryan Watts on ilmaissut saman huolen kehityksestä.

— Toivomme, että muuttohaukka-populaatiomme pystyy kehittämään jonkinlaista immuniteettia ja selviytymään.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Arla irtisanoo 29 luomumaitotilaa Ruotsissa

Ympäristö

Julkaistu 21.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lehmiä ruohokentällä.
Arla on irtisanonut luomumaitosopimukset 29 maitotilan kanssa. Kuvituskuva, ei liity kyseisiin tiloihin.

Kalliit erilliskuljetukset ja laskenut kysyntä ovat syinä Arlan päätökselle lopettaa luomumaidon keräily kyseisiltä tiloilta. Luomusopimukset päättyvät yhtiön mukaan tammikuussa 2028.

Ilmoitus tuli lokakuun alussa, raportoi verovaroin rahoitettu valtiollinen yleisradioyhtiö SVT. Vaikutusten piirissä on muun muassa Anton Ivarsson, joka pyörittää Tockarp Ekogårdia Årydin pohjoispuolella Karlshamnin kunnassa vaimonsa Lolan kanssa.

— Se oli melkoinen isku vasten kasvoja, sanoo Anton Ivarsson.

Hän saattaa joutua siirtymään luomusta tavanomaiseen maidontuotantoon. Päätöstä siirtymisestä ei ole SVT:n mukaan tehty.

Mainos:

Veljesten John ja Ivar Åkessonin tilalla Leråkrassa Ronnebyn ulkopuolella heidän vanhempansa siirtyivät luomuviljelyyn noin 20 vuotta sitten.

Yksin reitillä

Arla viittaa logistiikkaan. Tilat ovat ainoita luomutoimittajia omilla keräilyreiteillään.

— Erillisen kuljetuksen järjestäminen luomumaidolle ei ole perusteltua, Arlan lehdistöpäällikkö Max Wallenberg kertoo SVT:lle.

Myös heikentynyt kysyntä on päätöksen taustalla. Arlan mukaan luomumaidon myynti ruokakaupoissa on laskenut 60 prosenttia vuodesta 2016. Myynti ravintoloille ja julkiselle sektorille on laskenut reilut 20 prosenttia, Jordbruksaktuellt raportoi.

Tilat voivat jatkaa maidon toimittamista Arlalle tavanomaisena tuotteena, mutta ilman luomutuotannon lisähintaa. Arlalla on noin 240 luomutilaa, ja ne 29, joiden sopimukset irtisanottiin, vastasivat noin 8 prosentista sen luomumaidosta.

Ero on selvä hinnastossa. Lokakuussa 2026 Arla maksaa luomumaidosta 667 äyriä kilolta ja tavanomaisesta maidosta 508 äyriä eli 159 äyriä vähemmän.

John Åkesson kertoo SVT:lle, että heidän maitonsa on toisinaan mennyt puskurisäiliöön ja sekoitettu tavanomaiseen maitoon ylijäämätilanteissa, koska sen kerääminen Blekingessä oli kallista.

Vihreämpi asuinympäristö yhdistetään terveempiin aivoihin

Ympäristö

Julkaistu 15.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lehteviä puita punatiilisen kerrostalon vieressä, jossa on lasitetut parvekkeet, Trelleborgissa Ruotsissa.
Tukholmassa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin voimakkain yhteys pienempään dementiariskiin, kun vihreyttä oli 100 metrin säteellä kodista. Arkistokuva Trelleborgista, ei tutkimusalueelta.

Runsas vehreys kodin ympärillä vähensi dementian kehittymistä iäkkäillä Tukholman asukkailla. Yhteys oli voimakkain kasvillisuuteen, joka sijaitsi 100 metrin säteellä kodista.

Tukholman yliopiston ja Karoliinisen instituutin tutkijat selvittivät kodin ympäristön vehreyden yhteyttä dementiariskiin 2 993 iäkkäällä aikuisella Tukholman Kungsholmenilla.

Osallistujat olivat alussa vähintään 60-vuotiaita ja heillä ei ollut dementiaa, ja heitä seurattiin jopa 16 vuoden ajan. Tuona aikana 477 henkilöllä diagnosoitiin dementia Alzheimer's & Dementia -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Vehreyttä mitattiin satelliittikuvien avulla 100, 250 ja 500 metrin säteellä kodeista. Tutkijat huomioivat iän, koulutuksen, sosioekonomisen aseman, elintavat, ilmansaasteet, liikenteen melun ja veden läheisyyden.

Mainos:

Standardisoitu vehreyden lisääntyminen 100 metrin säteellä, vastaten osallistujien tyypillistä vaihtelua, yhdistettiin noin 20 prosenttia pienempään suhteelliseen dementian kehittymisen riskiin. Suuremmilla etäisyyksillä yhteys heikkeni.

— Tämä viittaa siihen, että välitön ympäristö aivan kodin ympärillä on tärkeä pyrkimyksissä luoda suotuisat olosuhteet aivojen terveydelle ja terveelle ikääntymiselle, sanoo Cecilia Stenfors, Tukholman yliopiston psykologian apulaisprofessori ja tutkimusjohtaja lehdistötiedotteessa.

Aivoterveyden huomioiminen kaupunkisuunnittelussa

Tutkijoiden mukaan löydökset tukevat kotien lähimmän vehreyden säilyttämistä ja parantamista. Yliopiston lehdistötiedotteen mukaan puut, asuinpihat, puistot ja katujen varsien kasvillisuus voivat tarjota hyötyjä silloinkin, kun suurempia luonnonalueita on vaikea tavoittaa.

Tutkimus on havainnoiva, eikä se osoita, että vehreys aiheuttaa pienemmän riskin. Osallistujat tulevat suhteellisen vauraalta Tukholman alueelta, joten löydökset eivät välttämättä päde muihin ympäristöihin.

— Aivoterveyden on oltava osa sitä, miten suunnittelemme ja kehitämme kaupunkejamme ja asuinympäristöjämme. Kotien lähellä oleva vehreys voi olla yhteinen resurssi kansanterveydelle, ilmastonmuutokseen sopeutumiselle ja luonnon monimuotoisuudelle. Tämä tarkoittaa sekä olemassa olevan kasvillisuuden suojelua että sellaisten viheralueiden luomista, jotka ovat saavutettavia ja käytettävissä ihmisille, joilla on erilaisia tarpeita ja kykyjä, Stenfors sanoo.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.

Ruotsalaistutkimus osoittaa hirvillä olevan persoonallisuuksia

Ympäristö

Julkaistu 29.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Bjurholmin ulkopuolella sijaitsevassa hirvipuistossa erot olivat selvimmillään ruoan saapuessa.

Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) tutkimus osoittaa, etteivät hirvet ole kaikki samanlaisia. Jotkut raivaavat tiensä ruoan ääreen, toiset taas pysyttelevät taka-alalla.

Tutkijat kuvaavat tieteellisessä julkaisussa viettäneensä kymmenen viikkoa kesällä Bjurholmin lähellä sijaitsevalla Älgens hus -hirvitarhalla. He arvioivat seitsemää hirveä, viittä sonnia ja kahta lehmää, iältään kahdesta seitsemään vuotta.

Neljä havainnointia tehnyttä henkilöä sekä puiston omistaja pisteyttivät hirvet kahdentoista ominaisuuden perusteella, aktiivisuudesta ja uteliaisuudesta hallitsevuuteen ja sosiaalisuuteen. Erot jakautuivat asteikolle, jota tutkijat kutsuvat määrätietoisuudeksi ja sosiaalisuudeksi: miten hirvi pitää puolensa muiden hirvien joukossa, hakeeko se seuraa ja kuinka hyvin se sietää ihmisiä.

— Perinteisesti odotamme kaikkien villieläinten käyttäytyvän pitkälti samalla tavalla. Mutta aivan kuten ihmisillä, hirvillä on erilaisia persoonallisuuksia, jotka vaikuttavat kunkin yksilön käyttäytymiseen, sanoo tutkimuksen johtava kirjoittaja Bruno Esattore tiedotteessa.

Mainos:

Erot olivat selvimmillään, kun henkilökunta toi lehtiä, pääasiassa pajua. Tällöin hirvien oli lähestyttävä ihmisiä ja kilpailtava keskenään tilasta.

— Näimme, että hallitsevat yksilöt pyrkivät ottamaan eniten tilaa ruokinnan aikana, pystyivät työntämään sivuun alisteisempia hirviä ja vaikuttivat olevan mukavimmin vierailijoiden läheisyydessä, hän sanoo.

Tutkimus on ensimmäinen askel, ei valmis persoonallisuustesti, joka voisi kertoa, mikä hirvi on ujo ja mikä nousee huipulle. Tutkijat ovat osoittaneet, että erot ovat nähtävissä jopa pienessä ryhmässä vankeudessa. Nyt he kääntävät katseensa GPS-seurattuihin villihirviin nähdäkseen, esiintyvätkö samat kaavat myös metsässä.