Mainos:

Muuttohaukkojen määrä romahtanut Ruotsissa

Ympäristö

Julkaistu 20.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Vaellusfalco levittää siipiään kalliolla.

Ruotsin muuttohaukka, jota on pitkään pidetty yhtenä luonnonsuojelun selkeimmistä menestystarinoista, on ajautunut uuteen laskuun lyhyessä ajassa. Ornitologit varoittavat nyt tyhjistä pesimäpaikoista alueilta, joilla laji on aiemmin pesinyt.

Edellisen vuosisadan vaihteessa Ruotsissa oli todennäköisesti tuhansia pesiviä pareja. Ympäristömyrkyt iskivät lajiin kovaa 1900-luvun jälkipuoliskolla, ja muuttohaukka katosi maasta lähes kokonaan.

Suojelutoimet ja pitkäjänteinen työ ympäristömyrkkyjen vähentämiseksi käänsivät suunnan. Vielä muutama vuosi sitten Ruotsin kannan arvioitiin olevan noin 650 pesivää paria, mutta nyt tyhjiä pesäpaikkoja havaitaan jälleen useissa paikoissa.

Norrbottenilainen ornitologi Berth-Ove Lindström on seurannut petolintua 1980-luvulta lähtien ja toimii BirdLife Ruotsin alaisessa Projekt Pilgrimsfalk -työryhmässä. Lindström arvioi, että pesivien parien määrä on pudonnut noin 40 prosenttia viime vuosina.

Mainos:

— Tunnen surua. Sitä saapuu kallioseinämille, joilla muuttohaukat ovat pesineet 10–12 vuotta, ja nyt ne ovat taas tyhjiä, Lindström kertoi Ruotsin radiolle.

Lintuinfluenssaa pidetään todennäköisenä syynä

Projekt Pilgrimsfalk uskoo lintuinfluenssan olevan todennäköinen syy nopeaan katoon. Haukka syö pääasiassa muita lintuja, kuten kyyhkyjä, ja saattaa siksi altistua tartunnalle syödessään saastunutta saalista.

Laji voi olla myös erityisen haavoittuva, koska se on muuttolintu ja liikkuu laajoilla alueilla, joilla virusta esiintyy.

Yhdysvaltalaisen William & Mary’s Center for Conservation Biology -keskuksen johtaja Bryan Watts on ilmaissut saman huolen kehityksestä.

— Toivomme, että muuttohaukka-populaatiomme pystyy kehittämään jonkinlaista immuniteettia ja selviytymään.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Ruotsalaistutkimus osoittaa hirvillä olevan persoonallisuuksia

Ympäristö

Julkaistu 29.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Bjurholmin ulkopuolella sijaitsevassa hirvipuistossa erot olivat selvimmillään ruoan saapuessa.

Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) tutkimus osoittaa, etteivät hirvet ole kaikki samanlaisia. Jotkut raivaavat tiensä ruoan ääreen, toiset taas pysyttelevät taka-alalla.

Tutkijat kuvaavat tieteellisessä julkaisussa viettäneensä kymmenen viikkoa kesällä Bjurholmin lähellä sijaitsevalla Älgens hus -hirvitarhalla. He arvioivat seitsemää hirveä, viittä sonnia ja kahta lehmää, iältään kahdesta seitsemään vuotta.

Neljä havainnointia tehnyttä henkilöä sekä puiston omistaja pisteyttivät hirvet kahdentoista ominaisuuden perusteella, aktiivisuudesta ja uteliaisuudesta hallitsevuuteen ja sosiaalisuuteen. Erot jakautuivat asteikolle, jota tutkijat kutsuvat määrätietoisuudeksi ja sosiaalisuudeksi: miten hirvi pitää puolensa muiden hirvien joukossa, hakeeko se seuraa ja kuinka hyvin se sietää ihmisiä.

— Perinteisesti odotamme kaikkien villieläinten käyttäytyvän pitkälti samalla tavalla. Mutta aivan kuten ihmisillä, hirvillä on erilaisia persoonallisuuksia, jotka vaikuttavat kunkin yksilön käyttäytymiseen, sanoo tutkimuksen johtava kirjoittaja Bruno Esattore tiedotteessa.

Mainos:

Erot olivat selvimmillään, kun henkilökunta toi lehtiä, pääasiassa pajua. Tällöin hirvien oli lähestyttävä ihmisiä ja kilpailtava keskenään tilasta.

— Näimme, että hallitsevat yksilöt pyrkivät ottamaan eniten tilaa ruokinnan aikana, pystyivät työntämään sivuun alisteisempia hirviä ja vaikuttivat olevan mukavimmin vierailijoiden läheisyydessä, hän sanoo.

Tutkimus on ensimmäinen askel, ei valmis persoonallisuustesti, joka voisi kertoa, mikä hirvi on ujo ja mikä nousee huipulle. Tutkijat ovat osoittaneet, että erot ovat nähtävissä jopa pienessä ryhmässä vankeudessa. Nyt he kääntävät katseensa GPS-seurattuihin villihirviin nähdäkseen, esiintyvätkö samat kaavat myös metsässä.

Yhä useampi tanskalainen haluaa vähentää sikojen määrää

Ympäristö

Julkaistu 28.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Sianhoitoa teollisessa navetassa. Kuva ei ole Tanskasta.

Kasvava osa tanskalaisista haluaa maan maatilojen tuottavan vähemmän sikoja. Vastustus on voimistunut kevään parlamenttivaalien jälkeen.

DR Nyheterin tilaamassa ja Epinionin toteuttamassa kyselyssä 49 prosenttia vastaajista sanoi, että Tanskan pitäisi tuottaa joko huomattavasti tai jonkin verran vähemmän sikoja. Ennen maaliskuun 23. päivän vaaleja vastaava luku oli 37 prosenttia.

Maataloushistorioitsija Peder Dam näkee tanskalaisten vastustuksen selvänä kiihtymisenä.

— Luulen, että keskustelu luonnosta, ympäristöstä ja eläinten hyvinvoinnista vie yhä enemmän tilaa. Viime kuukausina on tapahtunut muutos, koska keskustelu on ollut niin kiivasta, Museum Odensen maataloushistorioitsija Peder Dam kertoo DR:lle.

Mainos:

Siitä huolimatta hän on yllättynyt, ettei vähemmän sikoja haluavien osuus ole suurempi.

Keskustelu on käynyt kuumana Tanskan parlamentin hyväksyttyä uuden lannoitelain 3. syyskuuta. Laki tiukentaa maatalouden typpipäästöjä koskevia sääntöjä ja on aiheuttanut protesteja maanviljelijöiden keskuudessa.

Ala itse ei myöskään ole yllättynyt. Tanskan sikantuottajien puheenjohtaja Jeppe Bloch Nielsen sanoo, että siat ovat hallinneet median uutisointia vaaleista lähtien.

— Hallitussopimuksessa sanotaan paljon nimenomaan sioista, joten mielestäni olisi epätavallista, jos se ei siirtäisi ihmisten huomiota, hän sanoo.

Sosiaalinen media edistää eläinturismia

Ympäristö

Julkaistu 23.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Matkailijat ottavat selfien elefanttiretkellä, yksi läheisistä kohtaamisista, joita raportti tarkastelee.

Uusi raportti on tutkinut, tekeekö sosiaalinen media houkuttelevammaksi ratsastaa elefantilla, silittää tiikerinpentuja ja ottaa selfieitä villieläinten kanssa. Alustoja eniten käyttävät ovat myös todennäköisimpiä haluamaan kyseisiin kohteisiin.

World Animal Protection on tarkastellut 1 224 YouTube-videota yli 400 kohteesta 58 maassa. Niistä 87 prosentissa turistit itse olivat ladanneet videon. Useimmiten videolla nähdään jonkun koskettavan eläintä tai pitelevän sitä.

— Sosiaalinen media voi saada kohtaamisen villieläimen kanssa näyttämään hauskalta, turvalliselta ja viattomalta. Mutta kamera vangitsee vain sen, mitä tapahtuu kyseisellä hetkellä, sanoo Jan Schmidt-Burbach, joka työskentelee World Animal Protectionille Tanskassa ja auttoi laatimaan Every Like Has a Price -raporttia järjestön 14. syyskuuta 2026 julkaisemassa tiedotteessa.

Tarkastelluista 78 videosta, joissa esiintyi isoja kissaeläimiä ja krokotiileja, hieman yli puolet kommenteista oli positiivisia ja 19 prosenttia kriittisiä. Lähes yhdeksän kymmenestä näistä videoista kehotti muita menemään paikalle.

Mainos:

Kuudessa maassa 2 427 henkilölle tehdyssä kyselyssä yli puolet 18–25-vuotiaista harkitsisi vierailua, kun taas yli 65-vuotiaista vastaava luku oli noin neljännes. Ruotsissa osuus oli 33,2 prosenttia, Yhdysvalloissa 61,3 prosenttia ja Alankomaissa 21,9 prosenttia.

Ne, jotka käyttivät eniten eri alustoja, olivat jopa 13 kertaa todennäköisempiä vastaamaan myöntävästi kuin ne, jotka eivät käytä sosiaalista mediaa. Kyseessä ovat kyselyvastaukset, eivät varatut matkat.

— Käyttäjät luovat sisällön. Alustat vahvistavat sitä ja tekevät siitä näkyvää. Molemmilla on siksi vastuu siitä, mitä verkossa normalisoidaan, sanoo Schmidt-Burbach.

Islanti haluaa kieltää valaanpyynnin aluevesillään

Ympäristö

Julkaistu 17.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valaanpyynti on edelleen sallittua Islannissa, joka on yksi kolmesta maasta, jotka edelleen harjoittavat kaupallista metsästystä.

Islannin elinkeinoministeri haluaa lopettaa pyynnin. Helmikuussa Althingi ottaa käsittelyyn vanhan valaanpyyntilain.

Hallituksen julkaiseman parlamentaarisen asialistan mukaan tuolloin esitellään vuoden 1949 valaanpyyntilain uudistus. Lopettamista on punnittava erityisesti elinkeinovapauden ja omaisuudensuojan kannalta. Kyseessä on ilmoitettu ehdotus, ei vielä hyväksytty kielto.

Hanna Katrin Fridriksson kutsuu lakia aikansa tuotteeksi ja sanoo Visirin haastattelussa haluavansa vähentää valaanpyyntiä jyrkästi.

— Tulevaisuuden visionani on, että lopetamme tämän pyynnin, sanoo Hanna Katrin Fridriksson.

Mainos:

Samalla on otettava huomioon Bjarni Benediktssonin myöntämät viisivuotiset luvat.

Kiellon kannatus on vahvinta nuorimmassa ikäryhmässä. Yli puolet 18–29-vuotiaista kannattaa valaanpyynnin täyskieltoa.