Mainos:

Jessikka Aron asianajaja Martina Kronströmin törkeä käytös jatkuu oikeudessa

Julkaistu 23.10.2020 – Kirjoittaja Toimitus

Toimittajaliitto kertoo asiasta omilla sivuillaan. Martina Kronström oli herjannut Toimittajaliittoa julkisesti avoimessa oikeudenkäynnissä.

Toimittajaliitto kertoo sivuillansa seuraavasti tapahtuneesta:

Toimittajaliiton hallitus harkitsee jatkotoimenpiteitä.

Helsingin hovioikeudessa Asianajotoimisto Sotamaa & Co:n asianajaja Kronström ajoi tänään lähestymiskieltoa kahdelle Toimittajaliiton jäsenelle, Tiina Keskimäelle ja Panu Huuhtaselle. Toimittaja Jessikka Aroa edustava Kronström vaatii, että Reformi-Studio 2.0:n toimittajat Keskimäki ja Huuhtanen eivät saa mainita tuottamissaan sisällöissä Aron nimeä. Kyse on ennakkosensuurivaatimuksesta, jonka käräjäoikeus vuosi sitten ymmärrettävästi hylkäsi. Hovioikeudessa tänään, Kronström hyökkäsi Toimittajaliittoa vastaan syyttämällä, että Toimittajaliitto olisi perustettu vain oikeudenkäyntien manipulointia varten. Tätä ennen hovioikeuden jäsenetkin olivat kyselleet, missä Jessikka Aro tosiasiassa on töissä ja kuka maksaa Aron Sotamaalta hankkimat asianajokulut, joiden yhteinen arvo lähenee vähintääkin 500 000 euroa, summa voi olla huomattavasti isompikin vielä. ”Sotamaan laskutus näissä Aron oikeudenkäynneissä olisi hyvä saada selville”, Huuhtanen totesi. Tilaisuuden perusteellisesta ja aktiivisesta oikeussalitwiittauksesta vastasi Heini Keränen

Martina Kronström

Toimittajaliitto katsoo, että asianajaja Kronström on hovioikeudessa halventanut Toimittajaliiton hallitusta ja jäseniä väittämällä, että Toimittajaliitto olisi perustettu vain tuomioistuinten toiminnan manipuloimiseksi. Tosiasiassa Toimittajaliitto ei ole yhdistyksenä mukana missään oikeudenkäynnissä. Liitto edistää niin sanotun vapaiden sisällöntuottajien oikeuksia ja toimintamahdollisuuksia muun muassa järjestämällä koulutuksia ja jakamalla apurahoja. Toimittajaliitto ajaa kaikkien suomalaisten perustuslaillisia oikeuksia, kuten sananvapautta ja ennakkosensuurin kieltoa, eli juuri niitä, joita Sotamaa ja Kronström vastustavat lukuisissa rahoitukseltaan hämärissä ja tavoitteiltaan kyseenalaisissa oikeusjutuissaan.

Lähde: Toimittajaliitto

 

 

 

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Titteli toimitus
Titteli toimitus
5

Miten tuohon voi liittyä? Haluaisin toimittajaksi. Onko teillä koulutusta? Ehkä valtion tukemaa työllistämiskoulutusta tms. Mielenkiintoista tosiaan. Pitää yrittää selvittää.
Voisi olla toimittaja-reportteri joka tekee juttuja ylen toimittajista, asianajajista, tuomareista ja muusta järjestelmän oudoista. Tavallaan niinkuin karpo oli aikoinaan.

Näkemys
Näkemys
5

Vastatkoon Nykysuomi omalta osaltaan. Ainakin UHJK-julkaisu etsii toimittajia. Et tarvitse journalistin koulutusta. Riittää että osaat kirjoittaa asiaa ja lähetät sivuston ylläpidolle pari juttua julkaistavaksi:

kemppainen.pekka@yahoo.com

Voit käyttää online-HTML-editoria johon lisäät copyright-vapaita kuvia, kuten nettivideosta ottamiasi kuvakaappauksia. Sitten lähetät html-koodipätkän kuvaliitteineen. Esimerkki:

https://uutisiahauskastijakiinnostavasti.wordpress.com/2020/05/20/osoittavatko-laaketieteelliset-todisteet-etta-covid-19-testit-ovat-suuren-luokan-monitahoista-huijausta/?wref=tp

Vanhan liiton journalisti
Vanhan liiton journalisti
5

Sinänsä kaikki kunnia UHJK-julkaisulle, mutta näin ammattimiehen näkökulmasta antaisin sellaisen neuvon, että lehden kannattaa kiireesti muuttaa nimensä.

Tuo nykyisessä nimiyhdistelmässä esiintyvä sana ”hauska” kun viittaa selvästi hömppään. Eli kokonaisuus antaa ymmärtää, että kyseessä on lähinnä kevyt hömppäjulkaisu, jonka juttuja ei ole edes tarkoituskaan ottaa mitenkään vakavasti. Painitaan siis samassa sarjassa kuin joku Seiska.

juha II
juha II
5

Öööööhhh… Kumpi on näistäb kahdesta pissiksestä on asianajaja ja kantaja Jessika Aro? Kun noista vaaleaveriköistä ei tahdo saada millään selvää…? Rahana ahneita molemmat kun ovat!

Se on sitten rustattava 11. käsky. Älä turhaan – ei kun – ollenkaan mainitse Jessikka Aron nimeä turhaan,
koska hän syytteen tai kaksi nostaa ja maksat siitä suolaisesti!

VasemmistoRikki
VasemmistoRikki
5

Kronströmillä on rodullinen etuoikeutus sekä cheka-valtakunnansyyttäjän siunaus toimia kuten tekee. Alla mietittävää, sitaatti oikeamedia-sivustolta:

”..Tarvitaan kansalaiskeskustelua!

Suomessa käytävä poliittinen keskustelu on kärjistymässä ja eskaloitumassa ikävällä tavalla. Perussuomalaisen eduskunnan työntekijän Pekka Katajan murhayritys kertoo, että olemme nyt ylittäneet kriittisen rajan. Mainittakoon, että vuonna 2019 tammikuussa tapahtui samantyyppinen hyökkäys saksalaista AfD poliitikkoa Frank Magnitzia vastaan Bremenissä. Saksassa poliittinen kulttuuri on kuitenkin toisella tasolla: siellä kaikki poliittiset voimat aina kansleri Merkelistä vasemmiston Dietmar Bartsch’iin saakka tuomitsivat hyökkäyksen.

Meillä näin ei ole tapahtunut.

Kyseinen tunteettomuus johtuu poliittisesta puhunnastamme, joka on useiden vuosien ajan perustunut ”konservatiivien” demonisointiin ja mustamaalaamiseen. Tilanne meillä Suomessa muistuttaa suuresti 1920-luvun lopun ja 1930-luvun alun arkea, jota luonnehti poliittinen kärjistyminen. Vuoden 1929 suuren pörssiromahduksen lama iski nopeasti myös suomalaiseen yhteiskuntaan. Monet, jotka olivat tunteneet olevansa taloudellisesti vakavaraisia, joutuivat kurjuuteen tai myymään tilojansa. Usko demokratiaan horjui.

Nyt tilanne on kuitenkin paljon pahempi kuin vuonna 1929 tai edes 1991. Vuoden 2020 kesällä ja syksyllä Suomi näyttää syvemmässä taloudellisessa ahdingossa kuin milloinkaan ennen. Koronakriisissä ei ole kyse ainoastaan palvelualojen äkillisestä notkahduksesta vaan myös vientialojen näkymien syöksystä.

Samaan aikaan maassamme velloo useita kriisejä, jotka kärjistävät poliittista keskustelua. EU:n sisäinen koheesio on murtumassa samalla kun suomalaisten kulttuuristen perusteiden rikkominen riepottelee entisiä arvoja. Pahinta on kuitenkin se, että kun keskustelukulttuurimme kärjistyy, on syntynyt epäilyksiä oikeuslaitoksen ja poliisin toiminnan tasapuolisuudesta.

Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa keskinäiseen epäluuloon.

Olisi siksi hyvä käydä laajaa kansalaiskeskustelua siitä tarvitsemmeko me Suomessa poliittisesti tai ideologisesti värittyneen syyttäjälaitoksen? Olisiko aika lopettaa koko laitos samalla tavalla kuin aikoinaan Suomi lopetti ”punaisen Valpon”? Onko valtakunnansyyttäjävirastolla liian suuri kiusaus toimia kulloisenkin poliittisen vallan toiveiden mukaisesti? Kun 1970-1980-luvulla käytiin ”rötösherrajahtia”, niin harjoitetaanko nyt ”konservatiivimetsästystä”?

oikeamedia.com/o1-141014

tutkiva lukija
tutkiva lukija
5

..Tarvitaan kansalaiskeskustelua!!!!
Valitettavasti se ei ole mahdollista Suomessa. Poliittiset eläimet ovat vallanneet valtamedian, Yle,n ,radion ja useimmat päivälehdet. Päätoimittajat moderaattoreineen harrastavat ennakkosensuuria, ja toimittajiksi valikoituu itsenäistä Suomea vastustavat NWO-groomatut idealistit. Poikkeuksena voisi pitää Uusi Suomi sanomalehteä, joka rohkeasti julkisti ”Isäntämaa sopimuksen” suomennoksen, joka muuten olisi jäänyt suomalaisilta älyämättä. Älyämättä sen kierot pykälät alaviitteineen samalla tavalla kuin EU-direktiivit aikoinaan.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.