Mainos:

Jessikka Aron asianajaja Martina Kronströmin törkeä käytös jatkuu oikeudessa

Julkaistu 23.10.2020 – Kirjoittaja Toimitus

Toimittajaliitto kertoo asiasta omilla sivuillaan. Martina Kronström oli herjannut Toimittajaliittoa julkisesti avoimessa oikeudenkäynnissä.

Toimittajaliitto kertoo sivuillansa seuraavasti tapahtuneesta:

Toimittajaliiton hallitus harkitsee jatkotoimenpiteitä.

Helsingin hovioikeudessa Asianajotoimisto Sotamaa & Co:n asianajaja Kronström ajoi tänään lähestymiskieltoa kahdelle Toimittajaliiton jäsenelle, Tiina Keskimäelle ja Panu Huuhtaselle. Toimittaja Jessikka Aroa edustava Kronström vaatii, että Reformi-Studio 2.0:n toimittajat Keskimäki ja Huuhtanen eivät saa mainita tuottamissaan sisällöissä Aron nimeä. Kyse on ennakkosensuurivaatimuksesta, jonka käräjäoikeus vuosi sitten ymmärrettävästi hylkäsi. Hovioikeudessa tänään, Kronström hyökkäsi Toimittajaliittoa vastaan syyttämällä, että Toimittajaliitto olisi perustettu vain oikeudenkäyntien manipulointia varten. Tätä ennen hovioikeuden jäsenetkin olivat kyselleet, missä Jessikka Aro tosiasiassa on töissä ja kuka maksaa Aron Sotamaalta hankkimat asianajokulut, joiden yhteinen arvo lähenee vähintääkin 500 000 euroa, summa voi olla huomattavasti isompikin vielä. ”Sotamaan laskutus näissä Aron oikeudenkäynneissä olisi hyvä saada selville”, Huuhtanen totesi. Tilaisuuden perusteellisesta ja aktiivisesta oikeussalitwiittauksesta vastasi Heini Keränen

Martina Kronström

Toimittajaliitto katsoo, että asianajaja Kronström on hovioikeudessa halventanut Toimittajaliiton hallitusta ja jäseniä väittämällä, että Toimittajaliitto olisi perustettu vain tuomioistuinten toiminnan manipuloimiseksi. Tosiasiassa Toimittajaliitto ei ole yhdistyksenä mukana missään oikeudenkäynnissä. Liitto edistää niin sanotun vapaiden sisällöntuottajien oikeuksia ja toimintamahdollisuuksia muun muassa järjestämällä koulutuksia ja jakamalla apurahoja. Toimittajaliitto ajaa kaikkien suomalaisten perustuslaillisia oikeuksia, kuten sananvapautta ja ennakkosensuurin kieltoa, eli juuri niitä, joita Sotamaa ja Kronström vastustavat lukuisissa rahoitukseltaan hämärissä ja tavoitteiltaan kyseenalaisissa oikeusjutuissaan.

Lähde: Toimittajaliitto

 

 

 

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Titteli toimitus
Titteli toimitus
5 years ago

Miten tuohon voi liittyä? Haluaisin toimittajaksi. Onko teillä koulutusta? Ehkä valtion tukemaa työllistämiskoulutusta tms. Mielenkiintoista tosiaan. Pitää yrittää selvittää.
Voisi olla toimittaja-reportteri joka tekee juttuja ylen toimittajista, asianajajista, tuomareista ja muusta järjestelmän oudoista. Tavallaan niinkuin karpo oli aikoinaan.

Näkemys
Näkemys
5 years ago

Vastatkoon Nykysuomi omalta osaltaan. Ainakin UHJK-julkaisu etsii toimittajia. Et tarvitse journalistin koulutusta. Riittää että osaat kirjoittaa asiaa ja lähetät sivuston ylläpidolle pari juttua julkaistavaksi:

kemppainen.pekka@yahoo.com

Voit käyttää online-HTML-editoria johon lisäät copyright-vapaita kuvia, kuten nettivideosta ottamiasi kuvakaappauksia. Sitten lähetät html-koodipätkän kuvaliitteineen. Esimerkki:

https://uutisiahauskastijakiinnostavasti.wordpress.com/2020/05/20/osoittavatko-laaketieteelliset-todisteet-etta-covid-19-testit-ovat-suuren-luokan-monitahoista-huijausta/?wref=tp

Vanhan liiton journalisti
Vanhan liiton journalisti
5 years ago
Reply to  Näkemys

Sinänsä kaikki kunnia UHJK-julkaisulle, mutta näin ammattimiehen näkökulmasta antaisin sellaisen neuvon, että lehden kannattaa kiireesti muuttaa nimensä.

Tuo nykyisessä nimiyhdistelmässä esiintyvä sana ”hauska” kun viittaa selvästi hömppään. Eli kokonaisuus antaa ymmärtää, että kyseessä on lähinnä kevyt hömppäjulkaisu, jonka juttuja ei ole edes tarkoituskaan ottaa mitenkään vakavasti. Painitaan siis samassa sarjassa kuin joku Seiska.

juha II
juha II
5 years ago

Öööööhhh… Kumpi on näistäb kahdesta pissiksestä on asianajaja ja kantaja Jessika Aro? Kun noista vaaleaveriköistä ei tahdo saada millään selvää…? Rahana ahneita molemmat kun ovat!

Se on sitten rustattava 11. käsky. Älä turhaan – ei kun – ollenkaan mainitse Jessikka Aron nimeä turhaan,
koska hän syytteen tai kaksi nostaa ja maksat siitä suolaisesti!

VasemmistoRikki
VasemmistoRikki
5 years ago

Kronströmillä on rodullinen etuoikeutus sekä cheka-valtakunnansyyttäjän siunaus toimia kuten tekee. Alla mietittävää, sitaatti oikeamedia-sivustolta:

”..Tarvitaan kansalaiskeskustelua!

Suomessa käytävä poliittinen keskustelu on kärjistymässä ja eskaloitumassa ikävällä tavalla. Perussuomalaisen eduskunnan työntekijän Pekka Katajan murhayritys kertoo, että olemme nyt ylittäneet kriittisen rajan. Mainittakoon, että vuonna 2019 tammikuussa tapahtui samantyyppinen hyökkäys saksalaista AfD poliitikkoa Frank Magnitzia vastaan Bremenissä. Saksassa poliittinen kulttuuri on kuitenkin toisella tasolla: siellä kaikki poliittiset voimat aina kansleri Merkelistä vasemmiston Dietmar Bartsch’iin saakka tuomitsivat hyökkäyksen.

Meillä näin ei ole tapahtunut.

Kyseinen tunteettomuus johtuu poliittisesta puhunnastamme, joka on useiden vuosien ajan perustunut ”konservatiivien” demonisointiin ja mustamaalaamiseen. Tilanne meillä Suomessa muistuttaa suuresti 1920-luvun lopun ja 1930-luvun alun arkea, jota luonnehti poliittinen kärjistyminen. Vuoden 1929 suuren pörssiromahduksen lama iski nopeasti myös suomalaiseen yhteiskuntaan. Monet, jotka olivat tunteneet olevansa taloudellisesti vakavaraisia, joutuivat kurjuuteen tai myymään tilojansa. Usko demokratiaan horjui.

Nyt tilanne on kuitenkin paljon pahempi kuin vuonna 1929 tai edes 1991. Vuoden 2020 kesällä ja syksyllä Suomi näyttää syvemmässä taloudellisessa ahdingossa kuin milloinkaan ennen. Koronakriisissä ei ole kyse ainoastaan palvelualojen äkillisestä notkahduksesta vaan myös vientialojen näkymien syöksystä.

Samaan aikaan maassamme velloo useita kriisejä, jotka kärjistävät poliittista keskustelua. EU:n sisäinen koheesio on murtumassa samalla kun suomalaisten kulttuuristen perusteiden rikkominen riepottelee entisiä arvoja. Pahinta on kuitenkin se, että kun keskustelukulttuurimme kärjistyy, on syntynyt epäilyksiä oikeuslaitoksen ja poliisin toiminnan tasapuolisuudesta.

Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa keskinäiseen epäluuloon.

Olisi siksi hyvä käydä laajaa kansalaiskeskustelua siitä tarvitsemmeko me Suomessa poliittisesti tai ideologisesti värittyneen syyttäjälaitoksen? Olisiko aika lopettaa koko laitos samalla tavalla kuin aikoinaan Suomi lopetti ”punaisen Valpon”? Onko valtakunnansyyttäjävirastolla liian suuri kiusaus toimia kulloisenkin poliittisen vallan toiveiden mukaisesti? Kun 1970-1980-luvulla käytiin ”rötösherrajahtia”, niin harjoitetaanko nyt ”konservatiivimetsästystä”?

oikeamedia.com/o1-141014

tutkiva lukija
tutkiva lukija
5 years ago

..Tarvitaan kansalaiskeskustelua!!!!
Valitettavasti se ei ole mahdollista Suomessa. Poliittiset eläimet ovat vallanneet valtamedian, Yle,n ,radion ja useimmat päivälehdet. Päätoimittajat moderaattoreineen harrastavat ennakkosensuuria, ja toimittajiksi valikoituu itsenäistä Suomea vastustavat NWO-groomatut idealistit. Poikkeuksena voisi pitää Uusi Suomi sanomalehteä, joka rohkeasti julkisti ”Isäntämaa sopimuksen” suomennoksen, joka muuten olisi jäänyt suomalaisilta älyämättä. Älyämättä sen kierot pykälät alaviitteineen samalla tavalla kuin EU-direktiivit aikoinaan.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.