Mainos:

Ylioppilas- ja teekkarilakit

Julkaistu 28.7.2019 – Kirjoittaja Toimitus
Suomessa näkee paljon erilaisia opiskelijoiden lakkeja. Erityisesti keväisin katukuvassa saattaa nähdä useita päähineitä. Pääosin lakit ovat valkoisia, mutta muutamia erivärisiäkin lakkeja tapaa nähdä aina silloin tällöin. Mitä lakit sitten ovat ja mitä ne edustavat? Tässä artikkelissa kerromme ylioppilaslakeista sekä yliopisto-opiskelijoiden teekkarilakeista, lisäksi kuulet miten niitä kuuluu käyttää.

Valmistujaislakeilla on eri merkitys

Suomessa on ilmainen koulutus, toisin kuin monissa muissa maissa. Peruskoulu ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan on kaikille ilmaista, eikä yksityiskouluja juurikaan ole, vaan lähes kaikki nuoret ovat valtion ylläpitämissä oppilaitoksissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yksityiskoulut ovat paljon yleisempiä. Peruskoulun jälkeen nuorella on vaihtoehtona jatkaa opintojaan joko ammattikouluun tai lukioon. Tämän toisen asteen koulutuksen jälkeen saa ensimmäisen opiskelijalakin, joka on lukiossa paljon yleisempi kuin ammattikoulussa. Lukion jälkeen moni opiskelija jatkaa yliopistoon, jossa saa uuden lakin. Moni kutsuu lakkia teekkarilakiksi, koska tekniikan opiskelijat olivat ensimmäisiä, jotka kyseistä lakkia pitivät. Nykyisin kuitenkin kaikilla yliopiston tiedekunnilla on omat lakkinsa ja lakkia kutsutaan yleisesti teekkarilakiksi, vaikka kyseessä olisikin humanististen aineiden opiskelija.

Ylioppilaslakki

Ylioppilaslakki myönnetään opiskelijalle tunnustuksena suoritetusta ylioppilastutkinnosta. Lakkia ei pidetä vielä opintojen aikana, vaan lakin saa päähänsä kun on valmistunut ylioppilaaksi. Valmistujaisseremoniassa saa painaa lakin päähänsä ja lukion rehtori yleensä tervehtii uusia ylioppilaita. Lakki on valkoinen, jossa on musta reunus ja musta lyhyt lippa. Keskellä otsaa on kultainen kokardi, yleisimmin sen symbolina käytetään Apollon lyyraa.

Ylioppilaslakkia käytetään melko harvoin. Lakki on tottakai päässä kun valmistutaan ja sen jälkeisissä valmistujaisjuhlissa. Muutoin ylioppilaslakki on aika vähäisellä käytöllä. Vappuna moni laittaa lakin päähänsä kaupungille lähtiessään, onhan kyseessä työn ja opiskelijoiden juhla.

Teekkarilakki

Teekkarilakkia tai yliopisto-opiskelijoiden lakkia näkee selvästi useammin. Moni ei kuitenkaan tiedä, että lakin käyttöön sisältyy tarkkoja ohjeita, milloin, miten ja missä päähinettä saa käyttää. Ylioppilaskunta myöntää erityisiä lakkilupia, jolloin teekkarihattua saa pitää. Näitä voivat olla esimerkiksi jotkin isommat yliopisto-opiskelijoiden juhlat tai edustustilaisuudet. Monesti esimerkiksi yliopiston pikkujouluissa on lakkilupa. Muutoin lakkia saa käyttää vasta vappuna ja sen jälkeen opintovuoden päättymiseen saakka. Kaikkina muina aikoina pitää olla lakkilupa lakin käyttöä varten. Tätä ei kuitenkaan kukaan valvo sen erityisemmin, mutta lakin käyttöä muina aikoina ei katsota hyvällä.

Mainos:

Teekkarilakki eroaa ylioppilaslakista siinä, että siinä on yleensä mukana narun päässä oleva suurehko tupsu. Narun paikka myös kertoo sen, mistä kaupungista kyseinen opiskelija on, esimerkiksi Oulussa opiskelevien lakissa tupsu on vasemmalla sivulla kun taas Otaniemessä opiskelevien tupsu lähtee ylhäältä lakin keskeltä. Lakki on muutoin ylioppilaslakin näköinen, mutta lyyran paikalla on kyseisen tiedekunnan tunnus. Jos opiskelee sähkötekniikkaa, on tunnuksena salama ja tietotekniikan opiskelijoilla tunnuksena on tietolinja. Koneteekkarin taas tunnistaa metallilevystä.

Teekkarilakkia käytetään opiskelujen jälkeen samoin kuin ylioppilaslakkiakin, ja niitä näkee erityisesti vappuna ihmisten päässä.

* Tämä artikkeli on sponsoroitu

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

8 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Turhan tieson mestarit
Turhan tieson mestarit
7 years ago

Hoh hoijaa… Voiko turhemmasta asiasta enää alkaa vääntämään artikkelia…

Uni tulee ja ruoka maistuu vaikka ei tätä tietäisikään.

Röhkäle
Röhkäle
7 years ago

Eräästä koulusta valmistuvat saavat paskalakin. Tai ainakin heitä nimiteään paskalakeiksi valistuneen kansan suussa. Viime vuodet ovat osoittaneet että kansa tietää.

Ahaa
Ahaa
7 years ago
Reply to  Röhkäle

Katainen, Suurpää, Rehn ja Stubb sekä muut pimeyden palvojat saivat juurikin paskalakin.

miihkali...
miihkali...
7 years ago

naulakosta löytyi taannoin hankkijan lakki, yövuorosta, kun tulin..en kylläkään asu maalla, saati omista mantuja.. rouvan mielestä se sopii kuitenkin minun päähän hyvin.. vaikkakin pari numeroa liian iso..

miihkali...
miihkali...
7 years ago
Reply to  miihkali...

possunkylkeä kuite ollu kivasti päivällisellä..

miihkali...
miihkali...
7 years ago
Reply to  miihkali...

taunukseen pitäs hommata uudet talvirenkaat.. rouvan mielestä ne järjestyy jos hommaan itelleni pari viikonloppukeikkaa.. saa kuulemma vianorin lippiksenkin..renkaitte lisäksi..

miihkali...
miihkali...
7 years ago
Reply to  miihkali...

noniin ja bingoon ollaan lähössä.. hieno keksintö tuo geeliamputoitu possu, kun mahtuu rippikoulupuvun takkikin päälle.. pitkästä aikaa.. lippiksiäkin rivi, mistä valita.. kaikki vaan pari numeroa liian isoja.. laitetaan tervareittiä täytteeksi tarpeen mukaan..

miihkali...
miihkali...
7 years ago

lämpölaitoksessa kun työskentelee mittarinlukijana, niin kyllä se rouvaki on kortensa kantanu yhteisen elon eteen…

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.