Mainos:

Ylioppilas- ja teekkarilakit

Julkaistu 28.7.2019 – Kirjoittaja Toimitus
Suomessa näkee paljon erilaisia opiskelijoiden lakkeja. Erityisesti keväisin katukuvassa saattaa nähdä useita päähineitä. Pääosin lakit ovat valkoisia, mutta muutamia erivärisiäkin lakkeja tapaa nähdä aina silloin tällöin. Mitä lakit sitten ovat ja mitä ne edustavat? Tässä artikkelissa kerromme ylioppilaslakeista sekä yliopisto-opiskelijoiden teekkarilakeista, lisäksi kuulet miten niitä kuuluu käyttää.

Valmistujaislakeilla on eri merkitys

Suomessa on ilmainen koulutus, toisin kuin monissa muissa maissa. Peruskoulu ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan on kaikille ilmaista, eikä yksityiskouluja juurikaan ole, vaan lähes kaikki nuoret ovat valtion ylläpitämissä oppilaitoksissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yksityiskoulut ovat paljon yleisempiä. Peruskoulun jälkeen nuorella on vaihtoehtona jatkaa opintojaan joko ammattikouluun tai lukioon. Tämän toisen asteen koulutuksen jälkeen saa ensimmäisen opiskelijalakin, joka on lukiossa paljon yleisempi kuin ammattikoulussa. Lukion jälkeen moni opiskelija jatkaa yliopistoon, jossa saa uuden lakin. Moni kutsuu lakkia teekkarilakiksi, koska tekniikan opiskelijat olivat ensimmäisiä, jotka kyseistä lakkia pitivät. Nykyisin kuitenkin kaikilla yliopiston tiedekunnilla on omat lakkinsa ja lakkia kutsutaan yleisesti teekkarilakiksi, vaikka kyseessä olisikin humanististen aineiden opiskelija.

Ylioppilaslakki

Ylioppilaslakki myönnetään opiskelijalle tunnustuksena suoritetusta ylioppilastutkinnosta. Lakkia ei pidetä vielä opintojen aikana, vaan lakin saa päähänsä kun on valmistunut ylioppilaaksi. Valmistujaisseremoniassa saa painaa lakin päähänsä ja lukion rehtori yleensä tervehtii uusia ylioppilaita. Lakki on valkoinen, jossa on musta reunus ja musta lyhyt lippa. Keskellä otsaa on kultainen kokardi, yleisimmin sen symbolina käytetään Apollon lyyraa.

Ylioppilaslakkia käytetään melko harvoin. Lakki on tottakai päässä kun valmistutaan ja sen jälkeisissä valmistujaisjuhlissa. Muutoin ylioppilaslakki on aika vähäisellä käytöllä. Vappuna moni laittaa lakin päähänsä kaupungille lähtiessään, onhan kyseessä työn ja opiskelijoiden juhla.

Teekkarilakki

Teekkarilakkia tai yliopisto-opiskelijoiden lakkia näkee selvästi useammin. Moni ei kuitenkaan tiedä, että lakin käyttöön sisältyy tarkkoja ohjeita, milloin, miten ja missä päähinettä saa käyttää. Ylioppilaskunta myöntää erityisiä lakkilupia, jolloin teekkarihattua saa pitää. Näitä voivat olla esimerkiksi jotkin isommat yliopisto-opiskelijoiden juhlat tai edustustilaisuudet. Monesti esimerkiksi yliopiston pikkujouluissa on lakkilupa. Muutoin lakkia saa käyttää vasta vappuna ja sen jälkeen opintovuoden päättymiseen saakka. Kaikkina muina aikoina pitää olla lakkilupa lakin käyttöä varten. Tätä ei kuitenkaan kukaan valvo sen erityisemmin, mutta lakin käyttöä muina aikoina ei katsota hyvällä.

Mainos:

Teekkarilakki eroaa ylioppilaslakista siinä, että siinä on yleensä mukana narun päässä oleva suurehko tupsu. Narun paikka myös kertoo sen, mistä kaupungista kyseinen opiskelija on, esimerkiksi Oulussa opiskelevien lakissa tupsu on vasemmalla sivulla kun taas Otaniemessä opiskelevien tupsu lähtee ylhäältä lakin keskeltä. Lakki on muutoin ylioppilaslakin näköinen, mutta lyyran paikalla on kyseisen tiedekunnan tunnus. Jos opiskelee sähkötekniikkaa, on tunnuksena salama ja tietotekniikan opiskelijoilla tunnuksena on tietolinja. Koneteekkarin taas tunnistaa metallilevystä.

Teekkarilakkia käytetään opiskelujen jälkeen samoin kuin ylioppilaslakkiakin, ja niitä näkee erityisesti vappuna ihmisten päässä.

* Tämä artikkeli on sponsoroitu

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

8 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Turhan tieson mestarit
Turhan tieson mestarit
7

Hoh hoijaa… Voiko turhemmasta asiasta enää alkaa vääntämään artikkelia…

Uni tulee ja ruoka maistuu vaikka ei tätä tietäisikään.

Röhkäle
Röhkäle
7

Eräästä koulusta valmistuvat saavat paskalakin. Tai ainakin heitä nimiteään paskalakeiksi valistuneen kansan suussa. Viime vuodet ovat osoittaneet että kansa tietää.

Ahaa
Ahaa
7

Katainen, Suurpää, Rehn ja Stubb sekä muut pimeyden palvojat saivat juurikin paskalakin.

miihkali...
miihkali...
7

naulakosta löytyi taannoin hankkijan lakki, yövuorosta, kun tulin..en kylläkään asu maalla, saati omista mantuja.. rouvan mielestä se sopii kuitenkin minun päähän hyvin.. vaikkakin pari numeroa liian iso..

miihkali...
miihkali...
7

possunkylkeä kuite ollu kivasti päivällisellä..

miihkali...
miihkali...
7

taunukseen pitäs hommata uudet talvirenkaat.. rouvan mielestä ne järjestyy jos hommaan itelleni pari viikonloppukeikkaa.. saa kuulemma vianorin lippiksenkin..renkaitte lisäksi..

miihkali...
miihkali...
7

noniin ja bingoon ollaan lähössä.. hieno keksintö tuo geeliamputoitu possu, kun mahtuu rippikoulupuvun takkikin päälle.. pitkästä aikaa.. lippiksiäkin rivi, mistä valita.. kaikki vaan pari numeroa liian isoja.. laitetaan tervareittiä täytteeksi tarpeen mukaan..

miihkali...
miihkali...
7

lämpölaitoksessa kun työskentelee mittarinlukijana, niin kyllä se rouvaki on kortensa kantanu yhteisen elon eteen…

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.