Mainos:

Ammattibarometri 2018: Työvoimapula laajenee uusiin ammatteihin

Julkaistu 28.3.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Työvoimapula laajenee uusiin ammatteihin. Valtakunnallisiksi työvoimapula-ammateiksi määritellään nyt 40 ammattia, kun vuosi sitten niitä oli 24. Vastaavasti niiden ammattien lista, joissa on työvoiman ylitarjontaa, on pienentynyt selvästi.

Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön 28.3.2018 julkaistusta ammattibarometristä. Tulokset perustuvat työ- ja elinkeinotoimistoissa tämän vuoden helmi- maaliskuun aikana tehtyihin arvioihin noin 200 eri ammateista.

Suurin pula rakennusalan työnjohdosta

Arvioitsijoiden mukaan suurta pulaa työvoimasta on lähiaikoina rakennusalan työnjohtajien osalla. Rakennusalalla pulaa on yleisesti myös rakennusinsinööreistä ja muista rakennustyöntekijöistä. Rakennusalan työnjohtajista on pulaa koko maassa. Suurinta pula on Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa

Terveys- ja sosiaalialalla on edelleen paljon ammatteja, joissa on työvoimapulaa. Yleisintä työvoimapula on ylilääkärien, erikoislääkärien, yleislääkärien ja sosiaalityön erityisasiantuntijoiden kohdalla. Terveys- ja sosiaaliala ei kuitenkaan enää korostu pula-ammattien kärkipäässä niin paljon kuin aikaisemmin. Pula-ammatit ovat monipuolistuneet ja nyt pula ammattien kärkeen on noussut myös ammatteja teollisuuden alalta: konetekniikan erityisasiantuntijat sekä sähkö- ja automaatioinsinöörit.

Sihteerit ylitarjonnan kärjessä

Vastaavasti niiden ammattien lista, joissa on työvoiman ylitarjontaa, on pienentynyt. Katsastus tunnistaa ylitarjonta-ammateiksi 30. kun vuotta aikaisimmin niitä oli 44. Ylitarjontaa työvoimasta on erityisesti yleissihteerin ammatissa. Ammatin ylitarjonta on suurta lähes koko maassa. Yleissihteerien tilanne on jatkunut tämän kaltaisena jo vuosia.

Mainos:

Ylitarjonta-ammattien listalla on myös tapahtunut muutoksia. Uusina ammatteina ylitarjonnan top 15 -listalle ovat nousseet käytön tukihenkilöt, konepuusepät, pankki ym. toimihenkilöt ja koulunkäyntiavustajat.

Viimeisimmät ammattibarometriarviot löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta www.ammattibarometri.fi

Lähde: TEM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Pitkä kokemus
Pitkä kokemus
8

Tämä tilasto on pelkkää puppua. Nin paljon on rakennusmestareita ja -insinöörejä sekä lujuuslaskijoita työttömänä että hirvittää. Ongelmaksi tulee kun kokeneempi sukupolvi pyytää työstään asianmukaista palkkaa. Sen jälkeen isot- ja monikansalliset yritykset laittavat paikan auki työkkäriin ja siitä sitten rekisteröidään ”työvoimapula”.

Mutta jos rakennusliikkeet ja yritykset tyytysivät pikkuisen pienempään voittoon ja sijoittaisivat siitä edes osan työvoimaan ja osan materiaaleihin, niin saataisiin paljon parempaa laatua. Sekä paljon enemmän veromarkkoja Suomeen. Oma palkkani on vuoden -90 -96 väliseltä ajalta noin 50%. Joten, ei tuo palkkakehitys ole pysynyt inflaation kehityksen mukana, joka on >7%/a.

Tämä menee nyt vähän ohi aiheen, mutta voitteko kuvitella kuinka härskejä rakennuttajat/rakennusliikkeet ovat. Eräällä rivitalotyömaalla sähköurakoitsijalta pyydettiin hinnanalennusta siitä että kun olohuoneessa oli suunnittelija piirtänyt kaksi antennipistorasiaan, niin toisesta jätettäisiin piha asentamatta ja sisuskalujen tilalle tulisi sokea peitelevy!! Säästö ehkä noin 7e/asunto.

Olkaa siis tarkkoja mistä/keneltä asuntonne ostatte. Parhaan saatte kun teette sen hartiapankilla.

Allu
Allu
8

Rakennusbuumi on pian ohi. Virolaiset joutaa kotiin. Suurin ongelma tulee olemaan kehitysmaalaiset jotka eivät sopeudu eivätkä työllisty. Suuret ikäluokat häviävät pian, sitten on työttömiä hoivahenkilöitäkin pilvin pimein. Hyvinvointivaltio kaatuu velkoihinsa ja kehitysmaalaisiin. Suomi ei voi olla maailman sosiaalitoimisto. Ruotsi kaatuu ensin, 10-20 vuoden päästä,Suomi perässä.

"Charlie"
"Charlie"
8

Ensin oli pula huippuosaajista sitten ”moniosaajista”…
Kun asiaa vähän tutkittiin niin ne huippuosaajat olivat tulleet opettelemaan opettamaan työn halpamaissa tehtäväksi ja HALVALLA.
Julkisin varoin ylläpidetyt moniosaajat taasen osaavat hädin tuskin lukea ja kirjoittaa mutta ovat kiva bisnes jolla joku tienaa veronmaksajien rahoja, bonuksena polkevat tavissuomalaisten palkat, toimivat rikkureina ja yleisenä pelotteena.
”Työvoimapula” on törkeä vedätys ja eliitin toimin ylläpidetty tila.

ZzZ
ZzZ
8

Etsikääpä julkaistusta listasta vaikkapa opettaja tai kokki…

Aktiivimalli
Aktiivimalli
8

Ottakaa mun puolesta niitä moniosaajia joita VOK:t ovat kuulemma täynnä. Itse en laita enää tikku ristiin tämän yhteiskunnan puolesta, pitäkää perkele tunkkinne. 2 vuotta hain töitä 34 vuoden työkokemuksella, ei kelvannut. Nyt suunnitelma Ö ja eläkkeelle.

Röhkäle
Röhkäle
8

Työvoimapulasta on lauteeratttu jo ainakin neljännesvuosisata tyyliin isot ikäluokat jäävät eläkkeelle ja työvoiman tarve tulee olemaan huutava.
Isot ikäluokat 1945-1950 ovat jo eläkkeellä, eikä mitään työvoimapulaa ole syntynyt vieläkään. Massatyöttömyys sensijaan on halutttu pitää koska sen varjolla on saatu ajettua palkkoja alas ja heikennettyä työehtoja sekä tietenkin nostettua työmäärää/ käsipari ihan kohtuuttomuuksiin asti.
Yritysten ainoa tarkoitus onkin tuottaa voittoa omistajilleen. Ei työllistää. Vanhojen hyvien Patruunojen aika on ohi, jolloin katsottiin että kaikille pitää olla työtä ja työllä pitää pystyä elättämään itsensä ja mahdollinen perheensä. Sitten tuli Koiviston aika, valuutat vapautettiin, ajettiin maa tahallaan syvään lamaan ja tehtiin Koiviston konklaavi ja roskapankit, koska herrat halusivat Suomen EMU-kelpoisesi ja Eu jäseneksi.
Eu-jäsenyyden alettua alettiin jo puhua työvoimapulasta vaikka maassa li puoli miljoonaa työtöntä. Työvoimapula valheella alkoi virrata entisistä itäblokin maista halpatyövoimaa teollisuuteen huoltotöihin ja raksoille ja lamassa työtä vailla olevat jäivät edelleen ilman työtä.
Tilanne on sama tänä päivänä ja pahenee koska automaatio syö koko ajan lisää työpaikkoja.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu tänään 09:29 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.