VOK-toimintaan 11,2 M€ lisämääräraha – Valtion lainanottotarve 4,5 mrd. € tänä vuonna

Julkaistu 17.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Hallitus neuvotteli tiistaina 17. lokakuuta vuoden 2017 kolmannesta lisätalousarvioesityksestä. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle torstaina 19. lokakuuta.

Innovaatioita tuetaan

Laivanrakennuksen innovaatiotukeen ehdotetaan 30,9 milj. euron lisäystä, joka mahdollistaa laivanrakennusteollisuuden panostukset innovaatioiden kehittämiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Innovaatiorahoituskeskus Tekesin avustusten maksatuksiin ehdotetaan 40 milj. euron lisäystä, mikä johtuu julkisen tutkimustoiminnan hankkeiden maksatusten aikaistumisesta.

Panostuksia digitalisaatioon

KIRADIGI on rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatiota ajava kärkihanke, jonka jatkamiseksi ehdotetaan 3,75 milj. euron rahoitusta.

Kansallisarkistolle ehdotetaan 110 000 euron määrärahaa julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun suunnittelukustannuksiin.

Väestörekisterikeskukselle ehdotetaan lisättäväksi 20 milj. euron valtuus käytettäväksi sopimuksiin ja muihin sitoumuksiin, joilla saataisiin käyttömääristä riippumaton kiinteä hinnoittelu julkisen hallinnon vahvan sähköisen tunnistamisen välineille.

Osaavan työvoiman saatavuutta tuetaan

Hyvän talouskehityksen vuoksi avoimien työpaikkojen ja erityisesti erikoisosaamista vaativien työpaikkojen määrä on työllisyyskehityksen vuoksi kasvussa. Joillakin alueilla on jo nyt pulaa uuden teknologian osaajista.

Hallitus esittää 10 milj. euron lisämäärärahaa kohdennettavaksi korkeakoulutettujen muuntokoulutukseen. Näin vastataan osaavan työvoiman tarpeisiin kasvualueilla ja samalla laajennetaan muuntokoulutusta rakennusalan lisäksi. Lisämäärärahalla käynnistettävään muuntokoulutukseen osallistuisi noin 550 opiskelijaa.

Viljelijöitä tuetaan vaikeassa sadonkorjuutilanteessa

Hallitus on päättänyt tukea vaikeassa sadonkorjuutilanteessa olevia viljelijöitä 25 milj. euron panostuksella. Uutta rahaa kohdennetaan 15 milj. euroa. Tämän lisäksi Makeraan jo päätetyistä varoista kohdennetaan uudelleen 10 milj. euroa akuutin kriisin helpottamiseksi. Varat on tarkoitus osoittaa viljelijöille energiaveron palautusjärjestelmän kautta EU-lainsäädännön puitteissa. Lisäksi valtiovarainministeriö perustaa työryhmän selvittämään vakuutusmaksuveron huojennusta satovahinkovakuutusten osalta.

Hallitus tukee viljelijöiden jaksamista kohdistamalla miljoonan euron lisämäärärahan Välitä viljelijästä -hankkeeseen.

Suomi hakee Euroopan unionilta tukea poikkeuksellisten sääolosuhteiden johdosta. Hallitus selvittää kevään 2018 kehysriiheen mennessä, onko EU:n valtiontukisääntöjen pohjalta hyväksyttävää ottaa käyttöön pysyvä järjestelmä valtiontakausten myöntämiseksi poikkeuksellisista tilanteista johtuvien maatilojen maksuvalmiusongelmien helpottamiseksi.

Osana budjettiriihen aikaisempia linjauksia, kokonaan kansallisesti maksettaviin luonnonhaittakorvauksiin ehdotetaan kohdennettavaksi 21,0 milj. euroa. Päätös on osa vuoden 2016 kriisipakettia.

Matkailun edistäminen

Finpron valtionapuun ehdotetaan 800 000 euron lisäystä, jolla aikaistetaan Matkailu 4.0 -kärkihankkeen käynnistämistä. Lisäksi ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin ehdotetaan 90 000 euron lisämäärärahaa Kiinan paikkariippumattoman viisumikäsittelyn pilotointiin.

Vastaanottotoiminnan menoihin lisämääräraha

Vastaanottotoiminnan menoihin ehdotetaan lisäystä 11,2 milj. euroa ennakoitua suuremman käyttäjämäärän johdosta. Lisäksi yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin ehdotetaan 1,6 milj. euron lisämäärärahaa mm. turvapaikanhakijoiden oikeusturvamenoihin.

Tampereen monitoimiareenan rakentaminen

Tampereen monitoimiareenan rakentamisen valtionrahoitukseen ehdotetaan myönnettäväksi rahapelitoiminnan voittovaroista yhteensä 18 milj. euroa vuosina 2017–2019. Vuoden 2017 osuus rahoituksesta on 7 milj. euroa.

Muita tarkistuksia

Yliopistojen valtionrahoitusta ehdotetaan lisättäväksi 5,14 milj. eurolla vuosien 2015 ja 2016 apteekkikompensaatioiden tarkistamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle vastaamaan niiden maksamaa toteutunutta yhteisöveron ja apteekkimaksun määrää.

Energiatuen myöntämisvaltuuteen ehdotetaan 15 milj. euron lisäystä energia- ja ilmastostrategian mukaisiin investointeihin.

Kouvolan Kimolan kanavahankkeeseen ehdotetaan 3,7 milj. euron lisäystä, joka aiheutuu arvioitua suuremmista kustannuksista.

Rauman meriväylän valtuutta ehdotetaan lisättäväksi 1,5 milj. eurolla vedenalaisen louhittavan kallion arvioitua suuremmista määristä johtuen.

Tuloarvioissa vain pieniä muutoksia

Hallituksen syyskuussa antamaan vuoden 2017 toiseen lisätalousarvioesitykseen sisältyi merkittäviä muutoksia tuloarvioissa ja nyt sovittuun kolmanteen lisätalousarvioesitykseen siten vain pieniä muutoksia tuloarvioissa. Alkuvuoden toteutuneen kehityksen perusteella ajoneuvoveron tuottoarviota ehdotetaan korotettavaksi 15 milj. eurolla. Arviota muiden sekalaisten tulojen kehityksestä ehdotetaan alennettavaksi yhteensä 12 milj. eurolla.

Valtion lainanottotarve 4,5 mrd. euroa vuonna 2017

Valtion nettolainanotoksi vuonna 2017 arvioitiin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa 5,6 mrd. euroa. Vuoden 2017 aikana arvio nettolainanottotarpeesta on alentunut. Kolmannen lisätalousarvioesityksen jälkeen nettolainanotoksi vuonna 2017 arvioidaan 4,5 mrd. euroa. Vuoden 2017 kolmas lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 106 milj. eurolla.

Valtionvelan määrän vuoden 2017 lopussa arvioidaan olevan noin 107 mrd. euroa, mikä on noin 48 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Lähde: VM

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

11 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
huugo
huugo
8

Luulisi maajussienkin jo heräävän porvarien prioriteettiin rahanjaossa. Kato on vienyt monelta kaiken ja rahaa jaetaan mm. suomi sata höpötykseen melkein 20 miljoonaa ja matujen ylläpitoon ties montako miljardia on jo mennyt. On hauska nähdä seuraavat gallupit joko keskusta rypee alle 10 % kannatuksessa.

Pirttiviljelyä
Pirttiviljelyä
8

Olet ymmärtänyt väärin. Maajussithan ovat porvareita, omistajaluokkaa. Siksi ne vuodesta toiseen ajavat Keskustan ja Kokoomuksen agendaa, saadakseen enemmän itselleen.

Juha
Juha
8

Luuletko saatanan urpo että keskustalle on mitään väliä niin pienestä joukosta kuin maanviljelijät tai että maanviljelijöiden äänillä on mitään merkitystä,toisekseen vitun nuija ketä äänestämällä oikein kuvittelet muutosta tuovan peruspettureitako muutenkin vituttaa kun elämänkoululaiset ja muut vitun idiootit itkee maataloustuista menkää saatanan ruikut itkemään kaupalle kuinka on ruoka kallista mutta ette uskalla kauppa voisi lopettaa kaljan myynnin teidän roskasakille.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8

Taitaa Juha olla tukien varassa loisiva jyväjemmari kun menee noin tunteisiin?

Seija Rantasalo
Seija Rantasalo
8

Suomi näiten mammujen takia mennyt HUIPPUN koska tää LOPPU TOIVON hartasti että vimestän seuravissa vaaleissa !!!!!!

Suomalainen on tyhmä
Suomalainen on tyhmä
8

Ei tämä lopu, älä perlkää. Suomalaiset on niin tyhmää kansaa että ne äänestää taas kerran samat vanhat hallituspuolueet valtaan, eikä mikään muutu.

Jo se tosiasia että Janitskinille ei ole vielä saatu 50 000 kannattajakorttia kertoo ettei Suomessa ole edes 50 000 ihmistä jotka haluaisivat äänestää toisin. Sen sijaan, Niinistön 150 000 kortin keräys saatiin tehtyä muutamassa kuukaudessa. Se tarkoittaa että silakkaa äänestää ainakin 150 00 ihmistä.

Jos okeasti haluttaisiin muutosta niin kaikki sellaiset puolueet pitäisi hylätä jotka eivät ja ko. ihmisen agendaa. Jäljelle jäisivät esim. IPU ja Piraatti. Mutta Piraatitkin rupesivat hyssytttelemään kun niihin koitti pistää vauhtia ja koiti saada eroa EU:sta ja markkaa takaisin. Nekin paljastuivat kansainvälistä agendaa ajaviksi tahoiksi.

Me tarvitsemme tähän yhden kansainvälisen sodan jonka häviämme ja rotumme hävitetään lähes sukupuuttoon. Sen jälkeen jäljelle jääneet ymmärtävät mitä meillä oli. Ja minkä paratiisin me annoimme tuhoutua oman itsekkyytemme ja rahan vuoksi. Ja jos mahdollista, Suomi ratifioidaan uudelleen maaksi ja sen jälkeen sillä on jälleen rajat. Mutta se tarvitsee sen yhden sodan, jotta kurjuus kaikkineen iskee ihmisten tajuntaan.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8

Jyväjemmarit ja pakolaiset kerää potin kuten aina -TÄHÄN ON TULTAVA LOPPU!

Juha
Juha
8

Sulla ei ole kuin kaljasodan henki joka riittää viimeiseen tölkkiin saakka.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8

Vastikkeettoman rahan jakamiselle on tultava loppu -tämä koskee myös jyväjemmareita joille rahaa syydetään täysin holtittomasti.

Juha
Juha
8

Kaljasodan henki oot kasa paskaa kai ymmärrät että latkimasi kalja valmistetaan viljasta muutenkin kaltaisesi rankkitynnyri joutaisi kuolla nälkään on hyvä että pakolaiset vievät sinunkaltaisiltasi loisivalta roskasakilta kaikki rahat sossusta kun ette saatanat osaa muuta kuin kadehtia viljelijöitä.

Kalevi Puttonen
Kalevi Puttonen
8

”Jyväjemmareille” apua voi suoda, mutta EI mm. IRAKILAISILLE RINTAMAKARKUREILLE.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.