Mainos:

Taponen ja Huhtela olivat esimiesten puhuttelussa twiittailustaan – Poliisi uusii some-linjaustaan

Julkaistu 14.9.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Poliisiammattikorkeakoulun ylikomisario Jari Taponen sekä Helsingin poliisin johtokeskuksen johtaja Jussi Huhtela ovat aiheuttaneet kuohuntaa somessa etenkin maahanmuuttokriittisissä piireissä.

Näiden kahden some-kohun keskelle joutuneen poliisivirkamiehen esimiehet ovat keskustelleet jupakasta kaksikon kanssa. He joutuivat viime viikolla kovan ryöpytyksen kohteeksi maahanmuuttoa koskeneiden twiittiensä takia. Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapion mukaan tapaukset johtavat poliisin some-linjausten uudelleentarkasteluun, uutisoi Uusi Suomi.

Turun puukkoiskun jälkeen pääasiassa perussuomalaisten riveistä on vaadittu turvapaikanhakijoita pois Suomen peruskouluista. Mediatiedon mukaan Turun epäilty opiskeli turkulaisessa peruskoulussa. Some-myrsky nousi, kun Taponen linjasi, että aikuisten turvapaikanhakijoiden koulunkäyntiä tulisi päinvastoin tukea. Myöhemmin hän tokaisi vastauksena eräälle twiittaajalle, että ”hyvää oppi tekee terroristillekin”. Kyseinen twiitti vaikutti kauhistuttavan monia ja sitä tulkittiin värikkäästi.

Huhtelan tapausta voi pitää poliittisempana. Hän jakoi somessa vihreän kansanedustajan Antero Vartian päivityksen, joka puolsi maahanmuuttoa huoltosuhteen kohentajana ja vaihtoehtona leikkauksille. Huhtela ilmoitti mielipiteenään, että ”Rajut leikkaukset näkyisivät kasvavana turvattomuutena jota en halua. Rajat kiinni tarkoittaa oikeasti hanat kiinni”.

Mainos:

Hallituspuolue keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä on ollut kaksikon Twitter-viesteistä yhteydessä Suomen poliisijohtoon ja myös poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaiseen. Kärnä, joka toimii poliisiasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtajana, tuomitsee voimakkaasti yksittäisten poliisien kannanotot, jotka molemmat liittyivät turvapaikka- tai maahanmuuttopolitiikkaan.

Kärnä kertoo pyytäneensä poliisijohdolta selvitystä poliisien Twitter-viesteistä ja saanutkin selvityksen toisesta tapauksesta.

– Olen ymmärtänyt, että heidän kanssaan ovat myös esimiehet keskustelleet, Kärnä kertoo.

– Siinä vaiheessa, kun jaetaan vihreiden poliitikkojen kirjoituksia ja ollaan sitä mieltä, että tämä on hyvä linja, niin se ei missään tapauksessa kuulu asialliseen poliisitoimintaan, vaan poliisin kuuluu olla puolueeton. Poliisitoiminta ei voi sisältää politiikkaa silloin kuin töitä tehdään, Kärnä linjaa.

Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg vahvistaa puhuneensa Jari Taposen kanssa tapauksesta, mutta kieltää, että olisi silti millään tavalla puuttunut asiaan. Taponen on aloittanut tehtävässään vasta 1. syyskuuta, ja Himbergin mukaan keskustelussa oli pikemminkin kyse uudesta työsuhteesta.

Himbergin mielestä hänen ei ole syytä kieltää omia alaisiaan jakamasta poliitikkojen kirjoituksia, mutta hän myöntää, että asia on herkkä ja sitä on syytä pohtia omassa toiminnassa. Himberg huomauttaa, että asiayhteydellä on näissä suuri merkitys.

Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio vahvistaa käyneensä rakentavan keskustelun Jussi Huhtelan kanssa tämän twiittien johdosta. Aapion mukaan kyse oli keskustelusta, ei puhuttelusta tai nuhtelusta. Aapio muistuttaa, että poliisilta on toivottu persoonallista läsnäoloa somessa ja keskusteluissa ja Huhtelan toiminnassa on ollut paljon positiivistakin.

–Lähden siitä, että henkilö ei ole tarkoittanut sillä mitään politiikkaa, mutta tässä on tämä vaara, että aina tulkitaan asioita eri näkökulmista, Aapio sanoo viitaten Huhtelan jakamaan vihreän poliitikon linkkiin.

Huhtelalle ei kuitenkaan koidu asiasta mitään seurauksia.

–Olemme käyneet rakentavan keskustelun ja tässä vaiheessa se riittää, Aapio kertoo.

Aapio paljastaa, että poliisin some-linjauksia käydään nyt tarkemmin läpi ja pohditaan, pitäisikö toimintaa keskittää enemmän yksityisille some-tileille. Myös artikkelinjakamiskäytäntöjä mietitään. Aapio uskoo, että jatkossa poliisin jakamat poliittiset artikkelit ovat harvinaisuus virkatileillä. Kehitteillä on myös uudenlaisia käytäntöjä siitä, että jatkossa vastuuta some-toiminnasta jaetaan.

Poliisihallituksen viestintäpäällikkö Marko Luotonen kertoo, että poliisin on oltava läsnä sosiaalisessa mediassa, mikä tarkoittaa, että joskus myös epäonnistutaan. Hän ei ota tarkemmin kantaa kyseisiin tapauksiin vedoten siihen, että se on esimiesten tehtävä. Hän kertaa, että poliisin some-säännöt ovat parhaillaan työn alla. Valmisteilla on myös some-verkkokurssi. Luotosen mukaan jupakasta on kuitenkin keskusteltu myös Poliisihallituksessa.

–En ole kokenut tätä mitenkään niin, että olisi lähdetty siitä kärjestä, että moititaan jotenkin väärin tehdystä asiasta, vaan pikemminkin käyty keskustelua yleisellä tasolla, hän sanoo.

Luotonen kertoo, että poliiseille on tullut virkamiesoikeudellisia seuraamuksia some-toiminnasta kymmenkunta kertaa viimeisen muutaman vuoden aikana ja suurin osa on yksityisistä profiileista.

-Tapaukset on käyty esimiesten kanssa läpi ja siinä suhteessa esimiestyö toimii. Kyseessä ovat olleet lähinnä huomautukset. Luotonen kertoo ja huomauttaa, että poliisillakin on sananvapaus, mutta virantoimituksessa velvollisuudet on pidettävä mielessä.

–Virkaprofiilissa on syytä pidättäytyä tietysti poliittisista kannanotoista, koska se on viranomaistoimintaa, Luotonen kiteyttää.

Kansanedustaja Kärnä tullee sanojensa mukaan palaamaan asiaan vielä poliisiasiain neuvottelukunnan kokouksessa lokakuussa. Etenkin ylikomisario Taposen terroristimaininta ihmetyttää kansanedustaja Kärnää.

– Se oli erittäin harkitsematon tviitti. Hän ei ymmärtänyt, minkälaisen paniikin sai sillä kansalaisissa aikaiseksi. Kyllä ainakin oma kantani on se, että Isisin vierastaistelijoita ei suomalaiseen peruskouluun laiteta vaan heidän paikkansa on jossakin aivan muualla, Kärnä paaluttaa.

– Silloin viranomaisten täytyy katsoa, onko toimittu oikein vai väärin, jos tällainen reaktio syntyy.

Jo ennen viikonlopun Tapos-kohua oli Kärnä puuttunut ylikomisario Huhtelan twiittiin. Hän kysyi poliisilta, twiittaako tämä virantoimituksessa, ja ilmoitti tällöinkin vievänsä asian poliisiasiain neuvottelukuntaan.

– Minun mielestäni on äärettömän tärkeää, että meillä on sellainen poliisi, joka ei lähde omia poliittisia mielipiteitään tuomaan julki ainakaan poliisin virallisten virkatilien kautta, Kärnä perustelee toimintaansa Uudelle Suomelle.

Lähde: US

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
huugo
huugo
8

Sivuun molemmat, partioitavaa löytyy lapin perukoilta. Siellä ajatukset selkeytyvät normaaleikisi ja muslimimyöteiset ajatukset saavat uuden suunnan. Eläkkelle tuskin vielä pääsevät tai no onhan niitä myönnetty mielenterveys syistä.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8

Poliittisen poliisin toiminta tulee ottaa erityisvalvontaan. Lisärahoitus jäihin ja nettikytille lopputilit kouraan. Kenttäpoliisien työtä tehostettava ja kohdennettava OIKEIDEN rikosten tutkimiseen. Koko poliisilaitoksen kattava selvitys poliisien asenteelisuudesta, kytköksistä maahanmuuttoa lobbaaviin tahoihin, ja huumebisnekseen.

Näin.

Juha Wiklund
Juha Wiklund
8

Nuhtelu??? Irtisanominen olisi oikeampi ratkaisu ongelmaan joka on lähtöisin näiden poliisien suosivasta asenteesta terrorismiä kohtaan.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu eilen 09:29 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.