Aurinkomyrsky uhkaa sähkölinjoja?

Julkaistu 8.9.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 5 minuuttia

Äskettäin maa-planeetan ohittanut asteroidi meni kaukaa Suomesta, mutta par'aikaa meneillään oleva auringon poikkeuksellinen hiukkaspurkaus osuu meihinkin varmasti. Meillä suomalaisilla ei sittenkään ole huolta, sillä Ilmatieteenlaitos seuraa tilannetta tarkasti: Energianjakeluverkossa on odotettavissa lieviä häiriötä, ja tietty näyttäviä revontulia. Kaikki eivät ole kuitenkaan yhtä lintukotoisia: NASA:n Heliofyysisen osaston johtaja tohtori Richard Fisher antoi jo seitsemän vuotta sitten hyvin varoittavia lausuntoja odotettavissaolevasta auringon aktiivisuuskaudesta. "Me tiedämme että se on tulossa, mutta emme tiedä kuinka paha se tulee olemaan.


Vaikkakin auringon hiukkaspurkaukset tullevat aiheuttamaan vain epätarkkuutta sateliittipohjaisessa navigoinnissa (GPS, Glonas) ja häiriöitä voimalinjoissa -ja ehkä hitaasti kehittyviä terveydellisiä seurauksia lentomatkustajille, Suomen Ilmatieteenlaitoksen ja NASA:n huippututkijan kommenttien sävyero ei jää huomaamatta. Tutkija Richard Fisheriä haastatteli brittiläinen laatulehti Daily Telegraph (14.06.2010), Suomen Sisäministeriön turvallisuusarvion aurinkomyrskyjä koskevan osuuden julkaisemme kokonaisuudessaan.

"Käsitykseni mukaan elämme uutta aikakautta, jossa avaruudessa sää voi olla yhtä vaikutusvaltainen jokapäiväiselle elämälle kuin maapallon ilmastokin." sanoi Richard Fisher, osastopäällikkö, Heliophysics Division NASA.

Asemansa puolesta voimme pitää tri Fisheriä NASA:n auringon prosesseja seuraavana päätutkijana, eikä hänen näkemyksiään voida pitää kevyesti perusteltuina. Fisher näkee jälkiteollisen yhteiskunnan tulleen hyvin riippuvaiseksi korkeateknologiasta ja mm. tiedonsiirroista, ja kiinnittää huomiota auringon aktiivisuuden odotettavissaolevaan noususykliin.

"Aurinko on heräämässä syvästä unesta ja lähivuosina voimme odottaa Auringon aktiivisuustason nousevan huomattavasti korkeammalle. Samaan aikaan meidän teknologinen yhteiskuntamme on kehittänyt ennennäkemättömän herkkyyden aurinkomyrskyjen vaikutuksille."

20 vuotta NASA:ssa toiminut Fisher (69v.) kertoi lehdelle auringon käyttäytyvän tavalla jota hän ei ollut uransa aikana nähnyt, ja ennakoi suurta aktiviteettitasoa vuodeksi 2013. Haastattelu tehtäessä oli vuonna 2005 koettu USA:n etelässä Katrina-hirmumyrsky suurine taloudellisine vahinkoineen. Fisher:

"Ajattelen sitä seikkaa, että moderni yhteiskunta on hyvin riippuvainen elektroniikasta, mobiilipuhelimista ja satelliiteista. Häiriöillä voi olla laajoja taloudellisia seurauksia, ja asiaan täytyy suhtautua vakavasti.  Taloudelliset vahingot saattavat olla kaksikymmenkertaiset hurrikaani Katrinan aiheuttamiin tuhoihin verrattuna." (“twenty times more economic damage than Hurricane Katrina.”)

 

Vuonna 2012 koettu aurinkomyrsky todettiin NASA:n arvioissa miltei sivilisaation olemassaoloa aiheuttaneeksi uhaksi. Vain maan sijainti kiertoradalla onnekkaammassa kohdassa esti vuoden 1859 "Carrington-eventin" toistumisen. Tuolloin voimakas aurinkomyrsky aiheutti mm. lennätinlinjojen kuumenemista ja tulipaloja. Tuolloin elettiin vielä höyrykone-aikaa, jolloin taloudellisesti merkittävien prosessien sähköistäminen oli vielä edessä.

Monien arvioijien mukaan v-2012 aurinkopurkaus olisi voinut lopettaa tuntemamme sivilisaation, ja syöstä ihmiskunnan jonkinlaiseen barbariaan.

Mutta ei huolta. Hajaantukaa. Täällä ei ole mitään nähtävää, -paitsi revontulet.


Suomen turvallisuusarviosta: Aurinkomyrskyn 100-vuoden riskiskenaario

Taustatietoa:

Suomi on maailman kylmin lähes kokonaan revontulialueen vaikutuspiirissä sijaitseva maa, joten
kylmän pakkasjakson aikaan osuva äärimmäinen aurinkomyrskyjakso aiheuttaa maailman suurimpiin
kuuluvat kylmyyteen liittyvät vaikutukset. Aurinkomyrskyt eli avaruusmyrskyt voivat vaikuttaa
kestostaan ja voimakkuudestaan riippuen sähkönjakeluun, tietoliikenteeseen, elintarvike- ja vesihuoltoon
sekä infrastruktuuriin.

Avaruusmyrskyt voidaan jakaa karkeasti kolmeen luokkaan: säteilymyrskyihin, hiukkasmyrskyihin ja
magneettisiin myrskyihin. Näitä kaikkia aurinkomyrskytyyppejä voi esiintyä yksistään tai ne voivat
tapahtua yhtä aikaa. Suurimmat vaikutukset Suomessa ja muualla maailmassa koetaan silloin kun
kaikkien kolmen aurinkomyrskytyypin vaikutukset esiintyvät yhtäaikaisesti.

Halloween-myrsky vuoden 2003 loka-marraskuun vaihteessa on yksi esimerkki aurinkomyrskyjaksoista,
joissa kaikkia kolmea aurinkomyrskytyyppiä havaittiin yhtäaikaisesti. Myrskyjakson kokonaiskesto
on yli kaksi viikkoa, mutta suurimmat häiriöt ajoittuivat muutamalle päivälle. Halloween-myrskyjakson
tiedetään muun muassa aiheuttaneen laajan sähkökatkon Malmössä, tuhoutuneita satelliitteja (esim. ADEOS-2, rakennuskustannukset 640 milj. euroa), lentojen uudelleenreitityksiä, paikannusvirheitä, haamupuheluja sekä aineellisia vahinkoja kotitalouksille.

Riskin kuvaus:

Aurinkomyrskyjen vaikutukset ovat maailmanlaajuisia ja niiden kerrannaisvaikutukset voivat olla
merkittäviä. Suuria aurinkomyrskyjä esiintyy epäsäännöllisesti ja niiden esiintymisajankohdan arvioimiseen
on olemassa vain karkeita tilastollisia menetelmiä. Myrskyt ovat mahdollisia kaikkina vuodenaikoina ja kaikkina 11-vuotisen Auringon aktiivisuusyklin kausina (minimi, maksimi sekä nouseva ja laskeva kausi). Kerran vuodessa tai useammin esiintyvät keskisuuretkin tapahtumat voivat häiritä radioliikenneyhteyksiä, satelliittipohjaista tiedonsiirtoa ja paikannusta.

Auringon aktiivisuusminimissä vuonna 2010 menetettiin viikoksi yhteys Galaxy 15-tietoliikennesatelliittiin. Menetettyjen tietoliikenneyhteyksien kustannuksiksi on arvioitu noin 77 miljoonaa euroa.

Äärimmäisessä aurinkomyrskyjaksossa esiintyy lukuisia peräkkäisiä aurinkomyrskyjä ja ajoittain
kaikkia kolmea aurinkomyrskytyyppiä yhtäaikaisesti. Aurinkomyrskyjen vaikutuksesta satelliittipohjainen
tiedonsiirto keskeytyy, navigointi vaikeutuu, radiotaajuisessa kommunikaatiossa esiintyy katkoksia sekä sähkönjakelussa ongelmia useiden päivien tai jopa viikkojen ajan. Samanaikainen ankara pakkasjakso vaikeuttaisi tilannetta merkittävästi. Ruoka- ja vesihuoltoon liittyvät ongelmat ovat puolestaan pahimpia kesällä.

Kuvaus toimenpiteistä riskin suhteen:

Ilmatieteen laitoksen Uudet havaintomenetelmät yksikkö yhdessä Turvallisuussääpäivystyksen ja
Arktisen yksikön kanssa vastaa vaaraa ja haittaa aiheuttavien avaruussääilmiöiden seurannasta,
ennustamisesta ja varoittamisesta 24/7 -toimintona.

Asiantuntijat seuraavat jatkuvasti Auringon toimintaa ja siitä aiheutuvia avaruussäätapahtumia sekä analysoivat riskin suuruutta ja todennäköisyyttä.

Turvallisuutta heikentävässä aurinkomyrskytilanteessa välitetään sovittuja kanavia käyttäen (LUOVA- ja KRIVAT-järjestelmät) tilannetietoa ja varoituksia.

Aurinkomyrskyjä ja niiden vaikutuksia tutkitaan Ilmatieteen laitoksessa useissa eri projekteissa.
ReSoLVE -huippuyksikkö tutkii Auringon pitkäaikaista toimintaa ja vaikutuksia, SOLE-projekti aurinkomyrskyjä
ja niiden esiintymistiheyttä sekä SAFIR-ohjelmaan kuuluva Extreme weather and nuclear power plants (EXWE) - projekti aurinkomyrskyjen vaikutusta ydinturvallisuuteen. Ilmatieteen laitos tuottaa omia geomagneettisia ja muita avaruussäämittauksia, joita hyödynnetään Auringon tilan seurannassa ja sen vaikutusten ennustamisessa.


Skenaarion vaikutusten ja luotettavuuden arviointi:

Aurinkomyrskyjen tuottamia häiriöitä havaitaan koko Suomessa. Napapiirin pohjoispuolisilla alueilla
aurinkomyrskyjen tuottamia pieniä häiriöitä esiintyy lähes jatkuvasti. Suuria ja vaikutuksiltaan laajoja
häiriöitä esiintyy noin kerran 11-vuotisen aurinkosyklin aikana.

Kerran 100 vuodessa arvellaan tapahtuvan aurinkomyrskyjä, joiden vaikutukset tuntuisivat koko maassa ja useilla eri yhteiskunnan sektoreilla. Tyypillisesti aurinkomyrskyjen vaikutukset kestävät muutamasta tunnista muutamiin päiviin. Voimakkaimmat Auringon häiriöt tuottavat useita peräkkäisiä aurinkomyrskyjä, joiden kokonaiskeston
arvioidaan jatkuvan useita viikkoja.

Todennäköisyys:

Suuria Maata kohti suuntautuvia aurinkomyrskyjä esiintyy muutaman kerran 11-vuotisen Auringon
aktiivisuussyklin aikana. Äärimmäisiä aurinkomyrskyjaksoja, jossa kaikkia kolmea aurinkomyrskytyyppiä
esiintyy yhtäaikaisesti, arvellaan esiintyvän muutamia kertoja vuosisadassa. Arviointiperusteena
todennäköisyydelle on käytetty omia mittauksia sekä tutkimustietoa Suomesta ja muualta maailmasta.

Riskin vaikutus:

Vaikutus ihmisiin:

Aiheuttaa välilliset vaikutuksia tuhansiin ihmisiin mm. sähkön, lämmityksen, puhtaan veden ja tietoliikenneyhteyksien puutteen vuoksi (mm. kylmyys, sairaalat ja avunsaanti). Suomalaisia koskevia biologisia hitaasti kumuloituvia vaikutuksia esiintyy korkeiden leveysasteiden lentoliikenteessä.

Taloudelliset vaikutukset:

Satelliittipohjaisen tiedonsiirron häiriintyminen tai kokonaisen satelliitin tuhoutuminen aiheuttaa
merkittävää välitöntä haittaa satelliittiyhteyksien käyttäjille sekä välillistä haittaa sähkökatkoista
riippuville toiminnoille (energiahuolto, vesihuolto ja tietoliikenne). Taloudelliset ja muut vaikutukset
kertautuvat häiriön pitkittyessä.

Ympäristövaikutukset:

Aurinkomyrskyllä ei ole suoria ympäristövaikutuksia. Välillisiä vaikutuksia voi aiheutua esimerkiksi
lämmityksen puutteen vuoksi rikkoutuvasta infrastruktuurista, mikä voi johtaa mm. haitallisten aineiden
joutumisen luontoon.

Yhteiskunnalliset vaikutukset:

Aurinkomyrskyt aiheuttavat välillisiä vaikutuksia energiahuoltoon, synkronoiduille tiedonsiirtojärjestelmille,
viestintäjärjestelmille, lento- ja laivaliikenteelle, kuljetuslogistiikalle sekä kotitalouksille.

Arvion luotettavuus:

Auringon toiminnasta on saatu satelliittipohjaista mittaustietoja vasta muutaman vuosikymmenen
ajan. Maan pinnalta tehtyjä tai satunnaisia mittauksia löytyy 1700-luvulta lähtien. Moderneja mittauksia
saadaan jatkuvasti lisää ja historiallisia mittauksia saatetaan digitaaliseen muotoon. Pitkien
aikasarjojen tieteelliset ja vaikuttavuusanalyysit tulevat parantamaan luotettavuusarviota.

Suomen kansallinen riskiarvio on luettavissa Sisäministeriön julkaisusta 3/2016.

Ilmatieteenlaitos eilen.

Iltasanomat tänään.

Telegraph 14.06.2010.

Iltasanomat vuoden 2012 aurinkomyrskystä 27.07.2014.

NASA 2012-myrskystä 23.07.2017.

Blogi: Sivilisaatiomme tuhoutui 23.7 2012 - melkein.

https://www.youtube.com/watch?v=wlJB6uKr5N0


Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.