Helsinkiin tulossa yli kymmenen uutta kameratolppaa – Käräyttävät myös punaisia päin ajavat

Julkaistu 25.8.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Helsingin poliisilaitos tehostaa liikennekäyttäytymisen valvontaa. Ensi viikolla Helsingissä keskitytään erityisesti liikennevalojen noudattamiseen ja suojatiekäyttäytymiseen.

Jatkossa automaattivalvontaa saadaan tukemaan lisää tolppakameroita. Helsingin kaupunki on hankkimassa nykyisten neljän nopeus- ja punavalovalvontatolpan lisäksi reilua kymmentä samat valvontamuodot mahdollistavaa kameratolppaa.

– Kamerat auttavat meitä paljon. Tekniikka on väsymätöntä ja valvoo koko ajan. Suurin osa kameratolpista on tarkoitus sijoittaa kouluteille, jotta pystymme nykyistä paremmin valvomaan paikkoja, joissa emme voi koko ajan olla läsnä, Helsingin poliisilaitoksen komisario Heikki Kallio kertoo.

Poliisi kilpailuttaa parhaillaan kameralaitteita. Tuloksen on määrä olla selvillä vuoden 2018 alussa. Kameroissa käytetty tekniikka vaikuttaa niiden sijoitteluun.

Lähde: Poliisi

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Kaasujalat kuriin
Kaasujalat kuriin
8

Pääkaupunkiseudulle pitäisi saada 500 uutta kameraa. Sillä sieltähän se raha pitää kerätä missä on massaa. Ei ne kamerat maaseudulla tuota valtion kassaan rahaa ja kouli ajotottumuksia. Mutta jos kaupungeissa opitaan ajamaan tieliikennesääntöjen mukaan, niin silloin maaseudullekkin tultaessa osataan ajaa niiden mukaan.

Jos vatiovalta pistää pystyyn keräyksen lisätolppien hankkimiseksi niin minä pistän pari tonnia siihen heti. Se raha tulee moninkertaisena takaisin, jo vuodessa.

Tuomas__
Tuomas__
8

”Jos vatiovalta pistää pystyyn keräyksen lisätolppien hankkimiseksi niin minä pistän pari tonnia siihen heti. Se raha tulee moninkertaisena takaisin, jo vuodessa.”

Tunnustat siis suoraan että kameratolppien ainoa tarkoitus on tehdä rahaa ja liikenneturvallisuus ei kiinnosta ketään.

Tämä ei ole yllätys kenellekään: Toisten taskuilla on niin kiva käydä ja ellei rahaa muuten tule niin muutetaan sääntöjä niin että tulee ja jeesustelu ”tieliikennesääntöjen mukaan” ajamisesta on puhdasta varastamisen veruketta: Liikennesääntöjen tarkoitus on estää kolarien syntyminen, ei se, että niiden rikkomista tekosyynä käyttäen kerätään rahaa.

Sehän se käytäntö jo nyt on kun 8 kaistaa leveällä kehätiellä on 60 rajoitus ja neljä kameraa keräämässä rahaa juuri tällä alueella.

Kirjoittajalta menee myös täysin ohi sellainen hassu fakta että jalankulkijat eivät pääsääntöisesti noudata punaisia valoja lainkaan mutta valvonta, siis rahankeruu, kohdistuu autoilijaan, taas kerran.

Sen lisäksi jalankulkija ”jää auton alle” vaikka olisi kävellyt päin punaisia ja siis itse syyllinen tilanteeseen. Vaikkapa Helsingin kohdalla tämä on tilastofakta >80% kuolleiden jalankulkijoiden osalta. Nämä vain eivät ole uutinen, se loppu 20% on..

Jos jalankulkijoille tehdään samanlainen automaattisakotus ja samat rikesakot kuin muillekin, niin näihin valvontalaitteisiin minä osallistun heti parilla tonnilla. Sitä ennen puhutaan laillistetusta varastamisesta joka _ei vähennä onnettomuuksia lainkaan_, vaan päinvastoin lisää niitä. Tämä on lukuisissa tutkimuksissa havaittu ja vahvistettu, siitä ei enää voi keskustella.

Kunhan rahaa tulee niin kolareista viis, se on Poliisin näkemys aiheesta.

Tuomas__
Tuomas__
8

”Ensi viikolla Helsingissä keskitytään erityisesti liikennevalojen noudattamiseen ja suojatiekäyttäytymiseen.”

Lienee selvää että _tämä koskee vain autoja_, jalankulkijat edelleen saavat tehdä ihan mitä tahansa. Vaikka Poliisin silmien alla, ei kiinnosta.

Kas kun jalankulkijalta ei saa kuin 20e rikesakon, autoilijalta taas saa helposti 10 päiväsakkoa, siis tonnista kymmeniin tuhansiin ja vaiva on täsmälleen sama. Kyllä Poliisi tietää että ketä kannattaa sakottaa ja ketä ei: Sieltä otetaan missä on otettavaa ja se, että mikä se ”rikos” oli, ei vähääkään kiinnosta.

Tuomas__
Tuomas__
8

” Kamerat auttavat meitä paljon. Tekniikka on väsymätöntä ja valvoo koko ajan.”

Siis kerää rahaa koko ajan eikä maksa mitään. Siitähän tässä todellisuudessa on kyse.

Kas kun koulutiellä ei valvontaa tarvita silloin kun ei ole koululaisiakaan, vaan kamerahan ei siitä välitä _eikä rajoitus muutu vaikka ei ole kouluaika_, vaan rahaa kerätään härskisti koululaisia hyväksikäyttämällä täysin tietoisena siitä että koulussa ei ole ketään.

Laillistettua varastamista noin käytännössä ja nämä Helsingin poliisit ovat puhtaasti jeesustelemassa siitä että miten härskillä varastamisellla näennäisesti on joku peruste.

Lienee selvää myös että kun kamera asennetaan, rajoitusta alennetaan kolmeenkymppiin tai allekin, 24/7. Eihän kamera muuten tuota.

Sitä Kalllio ”ei muista” sanoa: Täysin säännöllisesti kameran kohdalla on alennettu nopeusrajoitus, ihan vain tuoton varmistamiseksi eikä mistään teknisestä syystä.

Voidaan jo ennustaa että näin käy nytkin.

Tuomas__
Tuomas__
8

”Kameroissa käytetty tekniikka vaikuttaa niiden sijoitteluun.”

Hah! Sijoitteluun vaikuttaa vain se, että paljonko rahaa on otettavissa. Täsmälleen poliisiylijohtaja Paateron sanoin: Rahaa _otetaan_, siis varastetaan, eikä liikenneturvallisuus ole edes sivulauseessa kun rahaa kerätään.

Tämä myös näkyy joka paikassa jossa kameroita on: Ne on pantu paikkoihin josta on saatavissa maksimaalinen tuotto ja liikenneturvallisuuden kannalta pahat paikat on jätetty ilman, koska sieltä ei saada tuottoa.

Tämä näkyy jos vähäkään viitsii katsoa että missä ja miten kamerat ovat. Kallio valehtelee ihan yhtä pahasti kuin Pasterstein ja onkin selkeästi vähintään aateveli.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.