Mainos:

Nuorten tupakointi vähenee entisestään, alkoholinkäytön väheneminen on pysähtynyt

Julkaistu 28.6.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Joka kymmenes nuori tupakoi

Suomalaisista 16–18-vuotiaista tytöistä ja pojista polttaa päivittäin savukkeita joka kymmenes (10 %). Vuosituhannen alussa osuus oli vielä 31 %. Nuuskan kokeilut ja käyttö ovat lisääntyneet vuosituhannen alusta kaikissa ikäryhmissä, mutta viimeisen kahden vuoden aikana vain 18-vuotiaiden poikien nuuskan käyttö on edelleen noussut. Kun nuuska otetaan mukaan, päivittäin tupakkatuotteita käyttää 16–18-vuotiaista pojista 15 % ja tytöistä 10,3 %.

Lähes puolet nuorista on nähnyt tupakkatuotteita esillä kaupoissa, noin kolmannes huoltoasemilla ja joka seitsemäs kioskeissa. Kaupoissa ja huoltoasemilla tupakkatuotteita nähneiden osuudet olivat selvästi nousseet vuoteen 2015 verrattuna, kioskeissa taas laskeneet. Tupakkatuotteiden esilläpitokiellon ja tiukentuneen ikärajavalvonnan ohjeistuksen myötä alaikäisten tupakkaostot kioskeista, kaupoista ja huoltoasemilta vähenivät vuosien 2011 ja 2015 välillä, mutta eivät enää kahden viime vuoden aikana.

Yhä useammat nuoret kasvavat kodeissa, joissa ei enää sauhutella. Kodin sisätiloissa tai perheen autossa ei tupakointia juurikaan sallita, mutta parvekkeella osa kodeista sallii polttamisen. Myöskään sähkösavukkeita ei nuorten käsityksen mukaan juurikaan saa käyttää sisätiloissa. Vanhempien tupakointi vähenee edelleen. Yli kahdella kolmasosalla nuorista äiti ei ole tupakoinut nuoren elinaikana ja hieman yli puolella nuorista isä ei ole tupakoinut. Noin joka 20. isä kuitenkin käyttää nuuskaa. Kaiken kaikkiaan nuorten altistuminen tupakansavulle yli tunnin ajan päivässä on harvinaista.

Oppilaitosten lakisääteisten tupakointikieltojen toimeenpanossa on yhä suuria eroja koulutyypin mukaan. Peruskoulussa opiskelevista vastaajista lähes kaikki (97 %) pitivät tupakointia omassa koulussa kokonaan kiellettynä, kun lukiolaisista näin ajatteli 56 % ja ammattiin opiskelevista 28 %.

Mainos:

Valtaosa jo 12-vuotiaista tietää, mitä sähkösavukkeet ovat, mutta kokeilut eivät enää ole lisääntyneet. Sähkösavukkeita käyttää päivittäin 14–18-vuotiaista noin 1 %. Sähkösavukkeen kokeilijoista ja käyttäjistä noin puolet käyttää sähkösavukkeissa nikotiinipitoisia nesteitä. Sähkösavukkeet kuuluvat nykyään tupakkalain piiriin.

Alkoholin käytön ja humalajuomisen väheneminen on pysähtynyt

Raittiiden nuorten osuus lisääntyi ja alkoholin käyttö ja humalajuominen vähenivät vuosituhannen alusta vuoteen 2015 asti. Kahden viime vuoden aikana raittiuden lisääntyminen pysähtyi, samoin alkoholin käytön ja humalajuomisen väheneminen.

Alkoholimainoksia nähneiden nuorten osuus väheni vuosien 2013 ja 2015 välillä, kun alkoholimainontaa rajoittava alkoholilain muutos tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Vaikutus näyttää kuitenkin jääneen lyhytaikaiseksi, sillä vuosien 2011 (73 %) ja 2017 (71 %) välillä ei ole eroa. Nuoret näkevät mainoksia aikaisempaa vähemmän aikakaus- ja sanomalehdissä sekä televisiossa. Sen sijaan alkoholin mainonta verkossa on yhä näkyvämpää, ja se on korvannut aiemmat mainoskanavat.

Alaikäiset eivät enää osta juomia Alkosta toisin kuin vielä 80- ja 90-lukujen taitteessa. Todennäköisesti selityksenä on tiukentunut myynnin valvonta. Jotkut alaikäiset ovat onnistuneet itse ostamaan alkoholia kaupasta. Alaikäiset hankkivat juomansa pääasiassa siten, että joku muu ostaa ne heille. Tavallisimmin kaveri tai tuttu hankkii ne heille kaupasta. Alkoholin välittäminen on laissa kielletty.

Nuorten rahapelaaminen mahdollisesti lisääntymässä

Rahapelejä pelanneiden alaikäisten nuorten osuudet laskivat selvästi vuoden 2011 jälkeen. Rahapelien 18 vuoden ikäraja oli tullut voimaan vuonna 2010 ja rahapeliautomaateilla pelaamisen ikärajoitus vuonna 2011. Kahden viime vuoden aikana lasku on kuitenkin pysähtynyt ja tulokset viittaavat rahapeliautomaateilla pelaamisen lisääntymiseen. Rahapelihaittoja, kuten riitaa vanhempien kanssa tai koulusta pinnaamista, ilmoittaa kuitenkin vain harva nuori.

Nuorten terveystapatutkimukseen vastasi 4058 iältään 12–18-vuotiasta nuorta. Tampereen yliopiston tekemä ja sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama tutkimus on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 1977 lähtien.

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu tänään 09:29 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.