Mainos:

Törkeä huumausainerikos ja raakaa väkivaltaa huumevelkojen perinnässä Lappeenrannassa

Julkaistu 19.6.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Kaakkois-Suomen poliisilaitos on tutkinut vuoden 2016 marraskuusta lähtien törkeää huumausainerikosta, johon liittyen lappeenrantalaisen 36-vuotiaan miehen epäillään hankkineen Lahdesta 24-vuotiaalta naiselta yli 100 g amfetamiinia ja pari pienempää huume-erää.

Lappeenrantalaismiehen epäillään edelleen myyneen hankkimiaan huumeita huumausaineiden käyttäjille Lappeenrannassa. Lappeenrantalaismies velkaantui käymäänsä huumausainekauppaan liittyen ja kuluvan vuoden huhtikuussa neljän hengen seurue matkusti Lahdesta Lappeenrantaan perimään velkoja. Seurueeseen kuuluivat 24- ja 23-vuotiaat lahtelaisnaiset sekä 39- ja 20-vuotiaat lahtelaismiehet. Esitutkinnassa selvisi, että 39-vuotias mies kuuluu Bad Union -jengiin, joka on United Brotherhood -jengin alajengi.

Lappeenrannassa velkoja perittiin ensin 36-vuotiaalta lappeenrantalaismieheltä, joka oli hankkinut huumausaineet marraskuussa. Perimistä tehostettiin lyömällä häntä nyrkillä kasvoihin. Mieheltä anastettiin rahaa ja hänen asunnostaan muuta omaisuutta.

Tämän jälkeen velkoja perittiin 31-vuotiaalta lappeenrantalaismieheltä. Polkupyörällä liikkunutta miestä pahoinpideltiin kahteen otteeseen; ensin ulkona nyrkillä lyöden minkä seurauksena hän kertomansa mukaan putosi pyörän päältä ja sen jälkeen miestä "mätkittiin" hänen asunnossaan erilaisilla astaloilla ja välineillä. Miehen kertoman mukaan perintäseurueeseen kuulunut nainen yritti lyödä häntä myös puukolla. Mieheltä anastettiin tilanteessa matkapuhelin ja nuntsa-kepit, joilla häntä lyötiin päähän.

Mainos:

Velkojen perijät tunkeutuivat hetkeä myöhemmin toiseen asuntoon, jossa asui lappeenrantalaispariskunta, 23-vuotias mies ja 19-vuotias nainen. Asunnon ulko-ovi hajosi sisään tunkeutumisen yhteydessä. Tunkeutujat heittelivät siellä olleita tavaroita ja kaatoivat asunnossa olleen television, joka meni rikki. Asunnosta anastettiin käteistä rahaa sisältänyt rahapussi. Tunkeutujat löivät asunnossa vieraana ollutta 37-vuotiasta lappeenrantalaista miestä nyrkillä kasvoihin. Perintää suorittanut nainen löi asunnossa vieraana ollutta 21-miestä nenään niin, että nenä kääntyi vinoon. Velkojen perimistä suorittanut 39-vuotias mies väänsi nenän suoraksi. Nenään lyödyn miehen 18-vuotias naisystävä oli myös vieraana asunnossa, mutta siirtyi asunnosta naapurissa olevaan omaan asuntoonsa.

Väkivalta jatkui viereisessä 18-vuotiaan asunnossa. Perintäreissulla olleet naiset pahoinpitelivät 18-vuotiasta naista nyrkeillä lyömällä ja naisen kaatumisen jälkeen häntä potkittiin päähän. Naiselta hävisi tilanteessa kaulakoru. 18-vuotiaan asuntoon siirtyi myös naapuriasunnossa väkivallan kohteena ollut naisen 21-vuotias miesystävä, jota oli aikaisemmin lyöty nyrkillä nenään. Velkoja perineet naiset löivät 21-vuotiasta miestä muovipullolla päähän ja potkivat häntä jalkoihin. Paikalle melun vuoksi hälytetty poliisipartio rauhoitti tilanteen.

Lappeenrantalainen 36-vuotias mies ja perimiseen osallistunut lahtelaisporukka vangittiin tutkintavankeuteen touko-kesäkuun aikana. Lappeenrantalaismies on tällä hetkellä matkustuskiellossa. Tekoja on tutkittu rikosnimikkeillä törkeä huumausainerikos, törkeä ryöstö, kaksi ryöstöä ja ryöstön yritys. Rikoskokonaisuus siirtyy tänään syyteharkintaan.

Rikoskomisario Ari Järveläinen pohtii: - Edellä kuvatut huumausainevelkojen väkivaltaiset perintätoimet ja velkasummien mielivaltaiset korkojen kasvut ovat varsin tavallisia huumausainekaupassa. Väkivaltainen perintä luo perintätoimien kohteina oleville paineen rahan hankkimiseksi keinolla millä hyvänsä. Tyypillistä velkaantuneiden rahanhankkimiskeinoja ovat esimerkiksi helposti rahaksi muutettavan omaisuuden anastamiset (kuten kännykät, polkupyörät, tietokoneet), kioski- tai myymäläryöstöt, käsilaukkujen sieppaamiset, nettipetokset, lähisukulaisilta kerjäämiset tai jopa seksipalvelujen myyminen. Huumausainerikollisuus näkyy tavallisten veronmaksajien arjessa huumausaineiden myyjien asumiseen liittyvien metelöinti- ja levottomuushaittojen lisäksi välillisesti muuna rikollisuutena."

Lähde: Poliisi

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Uusia ystäviä
Uusia ystäviä
9

Mikä tuota Lahte oikein vaivaa että sielä on tämänkaltaista rikollisuutta melkein enemmän kuin Hesingissä ja Forssassa.

AO
AO
9

Se on niin paljon tyylikkäämpää kun Pankki tekee koronkiskontaa. Paikalle tuleekin ”jengiläisten” sijaan Suomen suurin jengi, eli Poliisi. Ihan sama kaava, keinot on vaan paljon tehokkaammat. Eikä Poliisi edes itse tajua olevansa maailman isoimman rikollisjengin käsikassara ja väkivaltaosasto joka hoitaa likaisen työn ja rankaisee ihmisiä siitä että ovat köyhiä. ”Jengiläiset” jättää sentään talon useimmiten velalliselle, pankki vie senkin.

Ihan yksi lysti kuka päättää lait tai ketä äänestetään, paljon oleellisempaa on ymmärtää kuka omistaa velan ja laskee äänet.

jonionvelkaa
jonionvelkaa
9

Joni maksa velat!

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.