Virolaisen Helar Vösan oikeusmurha – Syyttäjä: Minun ei tarvitse todistaa mitään

Päivitetty 24.8.2018, Julkaistu 23.8.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 7 minuuttia
Suomessa Riihimäen vankilassa 7,5 vuoden tuomiota törkeästä huumausainerikoksesta istuva Helar Vösa vakuuttaa syyttömyyttään ja kertoo poliisin tarkoituksella manipuloineen tutkintaa saadakseen syyttömän miehen näyttämään syylliseltä. Vösa on nostanut siviilikanteen tutkinnanjohtajaa vastaan ja asia onkin nyt syyteharkinnassa rikosnimikkeellä ”törkeä virka-aseman väärinkäyttö”.

Seuraavassa kerromme Vösan tarinan kokonaisuudessaan. Selvittääksemme tarkemmin, mistä on kyse, täytyy meidän palata ajassa taaksepäin, aina kesään 2015 saakka. Kaikki artikkelissa esitetty on peräisin alkuperäislähteestä ja viranomaisten asiakirjoista.

Vain 500 euron tähden

Kesäkuussa 2015 Vösa oli työtön eikä tuloja ollut. Hän sai kuitenkin eräältä, tuolloin Vösalle tuntemattomalta henkilöltä ”työkeikan”, josta saisi 500 euroa. Vösan piti vain käydä Suomessa tarkastamassa kolme metsäkätköä, joissa olisi varastettua tavaraa ja ilmoittaa ”kätköjen” tilanne.

Homma kuulosti helpolta ja palkka vastasi lähes keskiverto- virolaisen kuukausituloja, joten hän suostui ehdotukseen. Tuolloin elettiin kesäkuun puoliväliä, eikä Vösa ollut koskaan aiemmin edes tavannut toimeksiantajaansa.

Hän oli suunnitellut kavereidensa kanssa kalastusreissua Suomeen ja ajatteli tuon matkan aikana käydä tarkastamassa kätköt, ne kun sattuivat olemaan erään järven lähistöllä. Kaverit eivät tienneet Vösan saamasta toimeksiannosta mitään. Joukko saapui Suomeen 18.6 ja kalastelun ohessa Vösa kävi etsimässä kätköjä, kuitenkin epäonnistuen niiden löytämisessä. Viroon palattuaan hän joutui viemään huonot uutiset toimeksiantajalleen, joka ei uskonut tämän edes käyneen paikan päällä, joten uusi reissu oli edessä.

Vösa palasikin Suomeen jo 22.6, tällä kertaa yksin… Toisella etsintäkerralla kätköt löytyivät, mutta osoittautuivat tyhjiksi. Pian tämän jälkeen poliisi tuli paikalle, otti tämän kiinni ja ilmoitti, että häntä epäillään törkeästä huumausainerikoksesta, josta maksimituomio on 13 vuotta vankeutta. Poliisin kertoma tuli Vösalle shokkina, sillä huumeista ei ollut ollut missään vaiheessa puhetta.

”Poliisi manipuloi esitutkintaa”

Kätköjen sijainti selvisi poliisille jo huhtikuussa, jolloin niiden sisältö tyhjennettiin ja korvattiin vaarattomalla aineella. Juridisesta näkökulmasta rikos päättyi tähän, eikä Vösalla tässä vaiheessa vielä ollut minkäänlaista havaintoa koko asiasta. Poliisin työ ei kuitenkaan päättynyt rikoksen päättymiseen, vaan virkavallan tehtäväksi jäi yhä kätkön omistajan selvittäminen, joten kohteeseen asennettiin kamerat.

Kätköissä alun perin ollut amfetamiini oli pakattu kilon pakkauksiin ja toukokuun puolivälissä yksi henkilö haki yhden paketin pois kätköstä. Paketin hakenut henkilö otettiin kiinni ja tässä vaiheessa poliisi poisti loput näköispakkaukset kätköstä. Paketin hakeneen kiinniotto kantautui lopulta myös kätkön todellisen omistajan korviin, minkä vuoksi kätköt tuli tarkistaa. Henkilökohtaisesti paikanpäälle meneminen kuitenkin sisälsi sietämättömiä riskejä, joten oli viisaampaa hankkia joku, joka pienellä korvauksella suostuisi tarkastamaan kätköjen tilanteen. Tässä vaiheessa – kaksi kuukautta rikoksen päättymisen jälkeen, Vösa astui kuvioon.

Poistamalla paketit kätköstä poliisi esti Vösan mahdollisuuden todistaa, ettei hänen tarkoituksensa ollut noutaa mitään, vaan ainoastaan tarkastaa paikat. Loppujen lopuksi häntä syytettiinkin kaikkien takavarikoitujen huumeiden omistajaksi, vaikka aiemmin kiinniotettu henkilö oli noutanut paikalta yhden kolmesta paketista.

Vösan näkemyksen mukaan nimenomaan pakettien poisto on se osa, joka rikkoo lakia, sillä poistamalla paketit kätköistä, poistettiin epäillyltä mahdollisuus todistaa kertomansa oikeaksi. Oikeudessa kuultu poliisi ei osannut kertoa pakettien poistolle mitään järkevää syytä, mutta totesi, että epäselvissä tilanteissa ”tavaran” todellinen omistaja usein lähettää ulkopuolisen tarkastamaan kätköt. Vösan mukaan syy pakettien poistolle oli kätkölle saapuvan ”tarkastajan” lavastaminen huumeiden omistajaksi. Poliisin näkökulmasta tässä onnistuttiin loistavasti – Vösan näkökulmasta syyttömän miehen kustannuksella.

-Mun käsitys tästä on se, että kun ne aineet on jääny löytymättä sen takia, että poliisi on ne löytänyt ja ottanut pois sieltä jossain vaiheessa se sana kulkeutuu sille joka omistaa ne huumeet et niitä ei oo löydetty nii kyl se lähettää jonkun tarkistamaan, että onko todellakin näin, että ei enää oo siellä ne paketit tää on mun näkemys tästä asiasta, totesi oikeudessa asiaa tutkinut poliisi Jukka Petteri Kalliomäki.

Pakettien poistamisen syystä kysyttäessä Kalliomäki jatkoi…

-No mä en nyt rupee tässä sitä spekuloimaan sen enempää siihen on syynsä miks näin on toimittu.

Tuomittu kertoo, että hieman ennen kuin hänet siirrettiin putkasta vankilaan, oli tutkinnanjohtaja tullut hänen luokseen ja todennut, että koska aineiden todellista omistajaa ei oltu saatu selville, käy Vösalle nyt huonosti.

Vösan mukaan poliisi oli paketit poistamalla hänen puolustautumismahdollisuutensa mitätöinnin lisäksi jättänyt kirjaamatta paikanetsinnän yhteydessä tutkitusta autosta löytyneet kalastus- ja retkeilyvälineet, jotka olisivat Vösan mukaan tukeneet tämän tarinaa. Helsingin syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Tero Kekki teki 15.11.2017 päätöksen, ettei esitutkintaa poliisin toiminnasta suoriteta.

Syyttäjä: Virolaiset ja amfetamiini kulkevat käsi kädessä

Oikeudessa syyttäjä vaati Vösalle 10 vuoden tuomiota. Loppupuheenvuoronsa hän aloitti toteamalla, että koska kyseessä on huumausainerikos ja syytetyt ovat virolaisia, ei hänen tarvitse todistaa mitään, koska virolaiset ja amfetamiinikauppa kulkevat käsi kädessä. Näin toteamalla, syyttäjä käytännössä myönsi, ettei hänellä ole mitään todellisia todisteita.

Vösa teki syyttäjän lausunnosta rikosilmoituksen selvittääkseen, syyllistyikö syyttäjä kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Vastaus ei yllättänyt…

-Suomessa on ollut runsaasti huumausainerikoksia, joissa on ollut kytkentä Viroon. Jos tällainen seikka tulee esille huumausainerikosta käsittelevässä oikeudenkäynnissä, kyseessä ei ole… rikoksesta, totesi päätöksessään Itä-uudenmaan poliisilaitoksen rikoskomisario Timo Pirinen.

Vösa kummastelee päätöstä. ”Jos kyse olisi ollut muslimeista, olisiko lopputulos ollut sama?” Terhi Kiemunki kirjoitti käytännössä saman asian, mutta sai korkeimman oikeuden vahvistaman tuomion, kun kyse oli muslimeista. Eikö laki olekaan kaikille sama ja onko toiset kansanryhmät enemmän suojeltuja kuin toiset?

Tuomio

Vösa tuomittiin 7,5 vuoden vankeuteen asiassa, jossa poliisi oli ilman mitään syytä kesken tutkinnan poistanut puolustuksen mahdollisuudet todistaa kätköllä käynnin todellinen syy. Tutkinnanjohtaja myönsi Vösalle kasvotusten, että jonkun on saatava tuomio, koska päätekijä jäi pimentoon. Myöskin syyttäjä ilmoitti, ettei hänen tarvitse todistaa mitään.

Hovioikeudessa puolustus jätti useita kirjallisia argumentteja, jotka puhuvat Vösan syyttömyyden puolesta sekä osoittivat, että lakia ollaan tulkitsemassa väärin ja laittomasti. Hovioikeus ei kuitenkaan kommentoinut esitettyjä argumentteja lainkaan, vaikka ne jätettiin kirjallisesti. Puolustuksen mukaan tuomio oli laiton jo siksikin, että rikos päättyi kaksi kuukautta ennen kuin Vösa edes sai koko toimeksiantoa. Hänen tekonsa ylipäätään olisi ollut korkeintaan avunanto rikokseen, vaikkakin lain mukaan sellaiseen voi syyllistyä ainoastaan rikoksen valmistelu- tai tekovaiheessa, ei jälkikäteen.

Yhden miehen sota epäoikeudenmukaisuutta vastaan

Hovioikeuden tuomion mukaan Vösan asianajaja teki liikaa töitä asiakkaansa puolesta. Oikeuden mukaan puolustus ei siis saisi panostaa työhönsä edes tilanteessa, jossa asiakasta uhkaa kymmenen vuoden tuomio rikoksesta, jonka asiakas kiistää. Asianajaja teki Vösan mukaan hyvää työtä hänen puolestaan, mutta tämä ei kuitenkaan ollut kiinnostunut lähtemään oikeustoimiin poliisia vastaan.

Vösa onkin tuomionsa jälkeen yksin vaatinut selityksiä eduskunnan oikeusasiamieheltä liittyen poliisin menettelyyn, kirjoittanut sisäministerille, presidentille, sekä useisiin medioihin, tehnyt rikosilmoitukset tutkinnanjohtajasta sekä syyttäjästä ja valittanut korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus on hylännyt Vösan valituslupahakemuksen sekä muutoshakemuksen tähän päätökseen.

Hän kertoo havainneensa, että vaikka virallisen tarinan mukaan eri virastot ovat toisistaan riippumattomia tahoja, niin todellisuudessa ne toimivat toistensa suojelijoina. Sama koskee Vösan mukaan myös mediaa. Vaikka se muka toimii vallan vahtikoirana, todellisuudessa media suojelee jopa rikollisia virkamiehiä sensuurin avulla. Myös asianajajat pelkäävät hänen mukaansa puolustaa asiakastaan silloin, kun kyse on poliisin syyttämisestä. Oikeudenkäynnissä Vösan asianajaja kysyi poliisilta vain pari kysymystä ja nämäkin vain siksi, että syytetty tätä vaatimalla vaati.

Vösa vaatii viranomaisilta ainoastaan selkeätä kannanottoa poliisin taktiikasta, joka esti hänen puolustautumisensa. Virastot kuitenkin väistelevät kysymyksiä, pallottelevat tapausta edes takaisin ja välttelevät asiaan koskemista.

Vankilassaoloaikanaan hän on kertaalleen ollut myös nälkälakossa. Tuolloin hän oli omien sanojensa mukaan valmis kuolemaan saadakseen huomiota oikeusmurhalleen, jollaiseksi hän itse kokemaansa kutsuu. Kuitenkin mietittyään asiaa uudemman kerran, hän totesi sen olevan typerää, sillä kokemansa perusteella asia kuitattaisiin ainoastaan tilastotappiona ilman minkäänlaista näkyvyyttä.

Lopetti protestiksi työt vankilassa

Keväällä Vösa kuuli, että tätä oltaisiin siirtämässä toiseen, mahdollisesti avo- vankilaan. Riihimäki on Suomen korkeimman turvaluokituksen vankila, joten jo pelkkä siirto toiseen ”kivitaloon” toisi huomattavia muutoksia arkeen. Rikosseuraamuslaitos pitää sijoittamista Riihimäelle rangaistuksena rangaistuksen sisällä.

Käsistään kätevä Vösa teki vankilan metallityöpajalla tilaustyönä erittäin taitavia taideteoksia sekä vankilalle että sen työntekijöille. Tilauksia tuli enemmän kuin kerkesi tekemään. Siirto toiseen vankilaan olisi tarkoittanut sitä, ettei Riihimäellä enää hyödytä hänen kädentaidoistaan.

Samana päivänä, kun Vösan kanssa samasta asiasta tuomittu lähti avovankilaan, tehtiin Vösalle ensi kertaa tämän vankilassaoloaikana ratsia. Tämän jälkeen siirrosta ei enää puhuttu. Vösan mukaan kyseessä ei ole sattuma. Hän lopetti töissä käynnin protestiksi sille, että häntä rangaistaan kädentaidoistaan. Tokihan hän piti työstään, mutta tämä oli periaatekysymys.

Vösa kertoo, että aikoo jatkaa taisteluaan, kunnes saa oikeutta. Se on vankilasta käsin vähintäänkin haasteellista, mutta toki mahdollista. Mikäli hän pääsee vapauteen ennen kuin viranomaiset ottavat asian uusintakäsittelyyn, aikoo hän jatkaa oikeuden metsästämistä vapaana miehenä. Siihen kuitenkin on vielä aikaa, sillä tuomiota on jäljellä vielä pitkä, pitkä tovi.

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.