Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.
Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.
Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.
Erityisopettajat erityisen alttiina
Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.
Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.
— Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Monet harkitsevat alanvaihtoa
Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.
Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.
Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.
OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.
— Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.
Hallitus on farssi, mutta niin on myös hörhöpuolue vihreät!
Muka-vihreä puolue! Monikulttuurisuusutopiaan sokeasti uskova pellelauma, pervoja ja hörhöjä.
Seuraavien eduskuntavaalien ääntenlaskenta on jo suoritettu ja tulokset on talletettu valtioneuvoston kassakaappiin julkaistavaksi vaali-iltana. SDP tulee olemaan niukasti voittaja ja Rinteestä tulee pääministeri. Heti kannoilla on Kokoomus, Orposta valtionvarainministeri. Kolmantena Vihreät, Toukosta ulkoministeri. Nämä kolme muodostavat hallituksen, apupuolueena RKP.
Viitsiikö edes tuota kommentoida, sillä Vihreiden Ville Niinistön ja smurffien yhdistelmä samassa jutussa on sellainen yhdistelmä, että kyseessä ovat pelkät akanat.
”aikovat jatkaa kovaa politiikkaansa vain 38% kannatuksella suomalaisilta”. Väärin.
Vain 70,1% suomessa asuvista äänioikeutetuista äänesti.
Esim. 2015 Kesk&Kok äänet 626 218 + 540 212 = 1 166430 ääntä. Kun n.30% ei kannattanut mitään puoluetta niin näiden yhteelaskettu ”kannatus suomalaisilta” oli silloin 21,2% (11,38+9,8%).
Ensi vaaleissa huomattavasti vähemmän.
Vielä kun äänestäjät tajuaisivat että nämä ”kymmenyksen mandaatin puolueetkin” valitsevat johtonsa hyvin pienessä porukassa, todellisen demokratian ja äänestäjien ulottumattomissa, niin ehkä se johtaa siihenkin ymmärrykseen että rikkinäistä politiikkaa ei korjata äänestämällä puolueita joiden talous-/itsenäisyysparadigma on sen eri osien yhdistelmissä, eli vain eri versioita samasta ylikansallisuuden ikeestä, eli poliittista hegeliläistä dialektiikkaa. Noihin kyllä lukeutuu kylläkin liian suurilta osin myös perus-us-iionilaiset.
Ensi tilassa pitäisi päästä irti eurosta, EU:sta ja ylikansallisten keskuspankkien ikeen alta, eli palauttaa Suomelle suvereenius, sitten vasta kaikki muutkin poliittiset mahdollisuudet avautuvat eikä tarvitse keinotekoisesti ja epätoivoisesti – ja aina loppujen lopuksi epäonnistuneesti, räpeltää oireiden hallitsemiseksi.
Joka tapauksessa, kun puoluekannatuslukuja julkaistaan valheellisesti, niin kannattaa korjata prosenttiluvut tuon 30% korjauksella.