Mainos:

Ville Niinistö: Hallituksen aktiivimalli on työttömälle rankaisumalli

Julkaistu 3.1.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö julkaisi Facebook-sivullaan Helsingin Sanomiin lähettämänsä kirjoituksen työttömiä kyykyttävän ns. aktiivimallin kumoamisesta. Kirjoituksessa Niinistö myös vastasi ministeri Mykkäsen (kok) väitteisiin.

Ville Niinistö kirjoittaa:

"Sipilän hallitukselle on ominaista orwellimainen uuskieli. Näin on myös työttömyysturvan ns. aktiivimallin kohdalla: se kuulostaa hyvältä, mutta tosiasiassa eriarvoistaa ihmisiä, lyö jo lyötyjä. Työttömälle se on syvästi epäoikeudenmukainen rankaisumalli, joka leikkaa sosiaaliturvaa lähes 5 prosenttia riippumatta omasta aktiivisuudesta.

Leikkurin voi välttää vain sillä, että saa merkittävästi keikkatyötä tai aktivointipalveluja 3 kuukauden aikana. Nämä eivät mittaa omaa aktiivisuutta vaan muiden tarjoamia mahdollisuuksia. Työtön voi täyttää vaikka sata työhakemusta ja olla kymmenissä työhaastatteluissa, mutta ei silti voi välttää leikkuria.

Perustuslakivaliokuntakin antoi laista vakavat moitteet. Sen mukaan ehdotusta ei voi pitää perustuslain kannalta ongelmattomana: kaavamainen leikkuri ei sisällä yksilöllistä harkintaa eikä työtön voi omalla toiminnallaan välttää sitä. Hallitus ei ottanut tätä poikkeuksellista kritiikkiä huomioon.

Pienituloiselle työttömälle leikkaus tarkoittaa noin viikon ruokarahoja. Köyhyyden lisäksi leikkuri lisää työttömyyteen liittyvää häpeää ja nöyryytystä. Suomessa on jo nyt yli 90 000 pitkäaikaistyötöntä. Vaikeasti työllistyvien aseman heikkenemiseen meillä ei ole varaa.

Ministeri Mykkänen (kok.) perusteli lakia HS:ssa (30.12.) sillä, että työttömän on oltava valmis muuttamaan työn perässä. On kovaa sanoa, että välttääkseen leikkurin on työttömän oltava valmis muuttamaan satunnaisen keikkatyönkin takia kotiseudultaan. Mitä se merkitsee hänen perheelleen, lapsilleen tai puolisolleen? Entä mitä tapahtuu kun keikkatyö loppuu? Perheen tulevaisuutta ei voi suunnitella näin epävarmalle pohjalle.

Jos hallitus haluaisi auttaa työttömiä, lisäisi se palkkatuettua työtä sekä mielekkäiden aktivointitoimien tarjontaa eri puolilla maata. Näin ei ole nyt tapahtumassa. Sen sijaan hallitus leikkaa työllisyysmäärärahoja ja järjestöjen mahdollisuuksista tukityöllistää.

Ihmisiä kyykyttävä ja syrjäyttävä aktiivimalli on kumottava. Työttömiäkin on kohdeltava inhimillisesti.

Ville Niinistö
Kansanedustaja (vihr.)"

Lähde: Facebook

Katso myös:

https://www.nykysuomi.com/2017/12/20/nakokulma-aktiivimalli-kun-tyottomilta-viedaan-ihmisarvon-rippeetkin/

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

8 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Valkoinen hetero
8 years ago

Ensimmäistä kertaa(muistaakseni)samaa mieltä Villen kanssa.

IKirouta
IKirouta
8 years ago

Onneksi olkoon!
Ville Niinistön myöhäisempi herännäisyys, ei oikein vakuuta.

Ei aiheuta nostetta
Ei aiheuta nostetta
8 years ago

Kappas, vihretkin uskalsi sanoa ”mielipiteensä” vasta sitten kun oli hetki kuunneltu kansaa. Mutta ei se mitään auta. Vaaleissa tulee köniin. Vihreitä äänestävät antifat ja takut. Niin ja tietysti homot.

Jeppes
Jeppes
8 years ago

Taas pölhöpopulismia vihreiltä 😉 Kyllä Ville äänen haistaa.

Numento
Numento
8 years ago

Aktiivimalli on valtiontalouden säästöautomaatti. Jos vuositasolla keskimäärin 200 000 työtöntä ei pääse aktiivointitavoitteeseen on helppo laskea verovarojen säästö. Peruspäiväraha 32.40€ x 200 000 = 6. 480 000€ x 12 = 77. 760 000€. Vuositasolla merkittävä summa joka voidaan käyttää poliittisen eliitin tärkeämmäksi kokemiin menoihin. Arvopohjalla on merkitystä mihin raha hukataan.

juha.
juha.
8 years ago

Villen oli nyt helppo aivan vahingossa esittää jotain täysipäistä. Sanoisinko, että aivan mahdoton tilaisuus ohittaa ja tyriä. Vallankin kun malttoi ottaa kantaa asiaan ”tarpeeksi vähän”. Mitä tulee työntekoon, taitaa se olla muutoinkin Vihreille ”rangaistus” vailla vertaa. Eipä edes tuokaan onneton sutkaus naurata edes minuakaan. Tämä Presidentti Sauli Niinistön veljenpoika projisoi omalta osaltaan tuonkin sukukunnan äo:ta, jota tietenkin savuverhoaa omalta osaltaan se, että hän kuuluu puolueeseen, josta harvoin järjen ääntä kuulee, päinvastoin.
Sipilän nukkehallitus ei ole laittanut tikkuakaan ristiin työllistävien pitkän tähtäimen toimenpiteiden kanssa luodakseen uusia työpaikkoja investointihelpotuksilla tai muilla työllisyyttä tukevilla toimenpiteillä, joita sentään yritettiin kyhätä pystyyn ennen muinoin hallitusten taholta, koska he kansallisvaltiossa nimeltä Suomi vielä pelkäsivät äänestäjiään edes vähän ja seuraavien vaalien tuomiota, joka tosin oli kovin ”demlamainen”. Nythän ministerien ja kanisterien päät ovat jo Brysselin pilvilinnoissa ensimmäisestä ministerispäivästä lähtien heidän hahmotellessaan hulpean EU:n työhuoneensa kalustamista ja mielikuvaharjoitella sivistynyttä #notmee mannermaista poskisuutelmaa enimmäkseen rumahkojen ylipainoisten miesvihaisten / isänmaansa -vihaisten akkojen särvintä saaneisiin poskille. Se mitä siellä peräpohjolan perukoilla on meneillään par’aikaa on aivan paskan sama, sillä eihän suomi-junttien ääni Brysseliin kuulu.

huugo
huugo
8 years ago

No mitä ville on aikonut tehdä muuta kuin valittaa. Valituksenhan ville osaa.

Henri
Henri
8 years ago

Ei tarvitse työttömällä muuttaa mihinkään, eikä tehdä mitään lisää. Silloin vaan maksetaan hieman vähemmän työttömyyskorvausta. Miksi minun ja muiden työssäkäyvien pitää maksaa omalla työllämme myös terveiden työttömien loisiminen? Itse olen 38 vuoden elämäni aikana ollut 3 kk työttömänä. Olen muuttanut kaksi kertaa työn perässä ja viimeksi yli 600 km. Puolet työpaikoistani olen saanut ilman avointa työpaikkaa. Olen siis soitellut työnantajille ja kysellyt töitä.

Tässä maassa on kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia suorittavan tason töissä, joihin ei löydy tekijöitä suomesta. Moniin tehtäviin otetaan suoraan vuokratyöntekijöitä ulkomailta, koska tiedetään, ettei niihin löydy enää suomesta hakijoita. Monet näistä töistä ovat raskaita, joihin ei tarvitse pitkää koulutusta. Niistä maksetaan kuitenkin ihan oikeaa palkkaa ja ovat vakituisia.
Tällaiseen tilanteeseen on ajauduttu liian löysän sosiaaliturvan vuoksi.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.