https://nykysuomi.com/viides-kerta-toden-sanoi-suomen-hallitusmuoto-ei-1919-ollut-itsestaanselva-ratkaisu/

Kotimaa

”Viides kerta toden sanoi” – Suomen hallitusmuoto ei 1919 ollut itsestäänselvä ratkaisu

Julkaistu 29.9.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Suomi itsenäistyi 6.12.1917 ja tuosta päivästä alkoi vanhojen rakenteiden purkaminen sekä uusien pystyttäminen. Suoraviivaisin historian opetus siirtyy tuosta hetkestä melkoisella loikkauksella päivämäärään 17.7.1919, jolloin Mannerheim julisti Suomen tasavallaksi. Tasavalta ei kuitenkaan ollut itsestään selvä vaihtoehto, sillä oikeisto pelkäsi kansanvaltaa ja ehtipä tynkäeduskunta julistaa Suomen monarkiaksi jo 1918.

Itsenäistymisen jälkeen jäi sodittavaksi vielä sisällissota, jonka seurauksena eduskuntatyöstä jäivät pois kaikki sosiaalidemokraattiset kansanedustajat. Viimeisen kerran tuolloinen eduskunta kokoontui "täydellisenä" 25.1.1918, kaksi päivää ennen sisällissodan alkua ja tynkäeduskunta sai istunnon aikaiseksi seuraavan kerran vasta sisällissodan päättymispäivänä 15.5.1918. Tuolloin paikalla oli vain 84 kansanedustajaa ja suurimmillaankin tynkäeduskunta käsitti vain 111 edustajaa.

Suomesta kuningaskuntaa tahtovat olivat vahvasti niskan päällä

6.6.1918 Paasikiven hallitus, johon kuului tuolloinen Maalaisliitto (nykyinen Keskusta), Nuorsuomalainen puolue, Suomalainen puolue (nykyinen Kokoomus) sekä Ruotsalainen kansanpuolue RKP, esitti eduskunnalle Suomen hallitusmuodon päättämistä monarkiaksi. Eduskunta hyväksyi tuolloin esityksen, mutta vähemmistön äänet pakottivat asian "jäämään pöydälle" seuraavien valtiopäivien lopullisesti päätettäväksi. Maalaisliiton Kyösti Kallio ja Eero Pehkonen ilmoittivat eroavansa hallituksesta (senaatista) monarkia-päätöksen vuoksi, joskin miehet lopulta söivät sanansa ja jäivät, mutta vain kahdeksi kuukaudeksi. Kaksikko erosi hallituksesta lopulta elokuussa, samasta syystä: Maalaisliitto ajoi Suomeen tasavaltaa.

Toinen äänestys monarkiasta pidettiin 13.7.1918 ja monarkistit voittivat jälleen. Mm. Saksa ilmoitti tukevansa Suomen monarkiaa ja senaatti taas kertoi eroavansa, mikäli monarkia ei saa tarvittavaa kannatusta. Asian kolmas käsittely siirtyi "hamaan tulevaisuuteen" kun osa kansanedustajista pyysi lisäaikaa asian pohdiskeluun. Asiaa käsiteltiin jälleen noin kuukautta myöhemmin ja tuolloinkaan ei saatu aikaiseksi vaadittavaa 5/6 enemmistöä, joten asia siirtyi päätettäväksi uusien vaalien jälkeen.

Monarkian kannattajat vaativat pettyneinä kuninkaanvaalia, perustellen vaatimuksensa vuoden 1772, Ruotsin vallan aikaisella hallitusmuodolla, joka mm. keskitti valtaa kuninkaalle ja jolla perusteltiin myöskin Venäjän keisarin valtaa Suomessa. Pitkällisen ja kiivaan keskustelun jälkeen eduskunta antoi hallitukselle oikeuden kuninkaanvaalin järjestämiseen.

Opportunistinen prinssi näki tilaisuuden ja tarttui siihen, hetkeksi

Syyskuussa kuninkaanvaalista innostuttiin myös ulkomailla. Saksasta Hessenin prinssi Friedrich Karl ilmoitti olevansa käytettävissä Suomen kuninkaaksi, eli käytännössä asettui ehdolle kuninkaanvaaliin. Ylimääräiset valtiopäivät syyskuun 1918 lopussa kuitenkin pingotti tilannetta uudestaan, joskin tulos oli jälleen melkoinen antikliimaksi: hallitusmuodosta ei päästy yhteisymmärrykseen, vaan vanha päätös asian päättämisestä seuraavien vaalien jälkeen pysyi voimassa. Toisaalta samoin pysyi voimassa mainittu vuoden 1772 hallitusmuoto, joka oikeutti kuninkaan valitsemiseen.

Vanha kuningassuku Ruotsista oli sammunut, joten uutta oli siis etsittävä. 9.10 eduskunnassa järjestettiinkin kuninkaanvaali, jossa saksalainen "ehdokas", Friedrich Karl valittiin kuninkaaksi. Väinö ensimmäiseksi erään pakinoitsijan toimesta nimetty kuningas ei kuitenkaan ehtinyt viettää edes omia kruunajaisiaan tai oikeastaan edes koskaan saapumaan valtakuntaansa, kun tämä jo erosi. Kuningas oli vallassa vain noin kaksi kuukautta ja taas oltiin alkupisteessä... Suomi ja etenkin monarkiaa keinoilla millä hyvänsä Suomeen ajanut oikeisto oli pulassa.

Paasikiven monarkiaa ajanut hallitus erosi marraskuun lopussa ja valtatyhjiö vaati täyttämistä. Uudet vaalit saatiin aikaiseksi vasta maaliskuussa 1919, mutta tuosta hetkestä ei enää kestänyt kauaa kun uusi hallitusmuoto saatiin aikaiseksi, vaan tasavaltaan perustuva esitys annettiin jo toukokuun puolivälissä. Vaikka monarkiaa kannattanut oikeisto yritti useampaankin otteeseen heittää kapuloita rattaisiin, saatiin Suomen hallitusmuoto vakiinnutettua 21.6.1919: Suomesta tuli tasavalta. Viides kerta toden sanoi...

Lähde: doria.fi, muistovuosi(valtioneuvosto), eduskunta, YLE,

https://nykysuomi.com/trump-asetti-tullit-60-maalle-pohjoismaat-mukana/

Kotimaa

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

https://nykysuomi.com/orpo-ja-suomen-hallitus-selviytyivat-luottamuslauseaanestyksista/

Kotimaa

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

https://nykysuomi.com/suomen-kuluttajahinnat-21-prosenttia-eun-keskiarvoa-korkeammat/

Kotimaa

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

— Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

https://nykysuomi.com/orpo-joutui-keskeyttamaan-kesalomansa-areenarahoituskriisin-vuoksi/

Kotimaa

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.