Mainos:

Vieraan kielen opiskelua ehdotetaan alkavaksi jo ensimmäisellä luokalla

Julkaistu 27.6.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle asetusluonnokset A1-kielen opetuksen varhentamisesta vuosiluokille 1-2. Siten jo ekaluokkalaiset tulisivat saamaan vieraan kielen opetusta. Esityksen myötä kaikki oppilaat pääsevät varhaisen kielten oppimisen piiriin asuinpaikasta riippumatta. Muutoksen on tarkoitus astua voimaan melko nopeasti niin, että se koskee ensi vuoden syksyllä koulunsa aloittavia ekaluokkalaisia.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen perustelee isoa muutosta monipuolisen kielitaidon merkityksellä kansainvälistyvässä maailmassa.

- Monipuolinen kielitaito on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista. Lapsilla on hämmästyttävä kyky oppia uutta, ja paras herkkyysikä vieraiden kielten oppimiseen on varhaislapsuudessa, jolloin lapset oppivat uutta kieltä nopeasti ja helposti leikin avulla.

Nykyisin  A1-kielen alkaa kolmannella luokalla, mutta moni kunta tarjoaa jo nyt mahdollisuutta opiskella vierasta kieltä aiemmin. Kieltenopetuksen aloittaminen jo ensimmäisellä luokalla koko maassa on Grahn-Laasosen mukaan omiaan lisäämään koulutuksellista tasa-arvoa.

- Nyt toteutettavan muutoksen myötä varhainen kieltenopetus laajennetaan koskemaan kaikkia suomalaislapsia kotitaustasta ja kotikunnasta riippumatta. Jatkossa jokainen lapsi aloittaa ensimmäisen vieraan kielen opiskelun jo ensimmäisellä luokalla.

Mainos:

Ekaluokkalaisille kaksi vuosiviikkotuntia lisää

Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi A1-kielen eli ensimmäisen vieraan kielen vuosiviikkotuntimäärää kaikille yhteisen opetuksen osalta 2 vuosiviikkotuntia. A1-kielen opetus alkaisi viimeistään 1. vuosiluokan kevätlukukautena. Esityksen mukaan A1-kielen opetusta oppivelvollisten perusopetuksessa annettaisiin vähintään 18 vuosiviikkotuntia ja  esitys laajentaisi vuosiviikkotuntimäärää kahdella vuosiviikkotunnilla.

- Kieltenopetuksen varhaistaminen ei siis ole miltään muulta oppiaineelta pois, vaan tuo kaksi vuosiviikkotuntia lisää peruskoulun alaluokille. Kunnat saavat lisärahoituksen uuteen tehtävään, Grahn-Laasonen toteaa.

Opetuksen järjestäjä päättää vuosiviikkotuntien kohdentamisesta vuosiluokille 1-2. A1-kielen opetus esitetään aloitettavaksi kuitenkin viimeistään 1. vuosiluokan kevätlukukaudella vähintään 0.5 vuosiviikkotunnilla.

Asetusmuutokset esitetään tulevaksi voimaan 1.1.2020. A1-kielen kielen opetus esitetään aloitettavaksi porrastetusti siten, että 1. vuosiluokan opetus alkaisi kevätlukukaudella 2020 ja laajenisi seuraavalle vuosiluokalle lukuvuonna 2020-2021. Näin muutos koskisi vuonna 2019 koulunsa aloittavia ekaluokkalaisia.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Typeryyttä
Typeryyttä
8

Miksi? Eihän siinä vaiheessa lapset osaa kakki vielä edes lukea ja/tai kirjoittaa.

anonymous racist
anonymous racist
8

Tarkoitus varmaankin tuoda ekaluokkalaisille jokaiselle oma farsinkielinen koulunkäyntikarvaranne, eiku -avustaja jotta saataisiin multikultturellia kielikylpyoppimista (kaikissa monimielisissä merkityksissään) lapsosille.

sukassakus
sukassakus
8

Ekaluokkalainen ei usein osaa edes kirjoittaa tai lukea vielä, niin pitääkö siihen sotkea vielä vieraiden kielien opiskelu sekottamaan äidinkielen opiskelua, ei helvetti sentään.

Tarkoituksena tyhmentää suomalaiset
Tarkoituksena tyhmentää suomalaiset
8

Tämänkin ”uudistuksen” tarkoituksena lienee suomalaisten tyhmentäminen.

Äkkiseltään tarkasteltuna se vaikuttaisi hyvältä ajatukselta mutta kun asiaa katsotaan kokonaisuutena sen kanssa miten koululaitoksemme muuttuu nyt, on tulevaisuuden lapset todella tyhmiä. Matematiikan opetusta vähennetään, samoin fysiikan ja kemian. Urheilu on jo jäänyt pois kouluista ja sen tilalle on tullut liikunta. Oppilaat saavat liikkua jos haluavat. Kun tähän yhdistetään vielä se että kaunokirjoitus poistui kouluista sekä se että parin vuoden päästä ei opeteta enää tekstaamaankaan (riittää että osaa lääppiä oikean naäköisiä merkkejä lasilta) niin minkälaisia koululaisia meillä on yhdeksännen luokan jälkeen?

Tästä jatkumona ammattikoulu jossa ei jatkossa opeteta enää lainkaan matematiikkaa eikä fysiikkaa. Geometria on yksi tärkeimmistä oppiainiesta ja sitä tarvitaan kaikkialla. Mutta ei.

Sannin muutoksen tuloksena meillä on ihmsiä jotka eivät osaa laskea eivätkä pysty suunnittlemaan/valmistamaan mitään. Mutta ne pystyvät reissaamaan, eli tuhlaamaan rahansa kansainvälisissä turistikohteissa. Suomessa ei jatkossa siis ole kuin monikansallisia yhtiöitä joiden työntekijöinä suomalaiset nyhtävät rahaa ulkomaille toisilta suomalaisilta. No, niinhän tilanne on nytkin, mutta ainakin vielä meillä on omaa tuotantoa eri aloilla.

Koittakaapa löytää sorvaamo jossa on kärkisorvi yksittäisten kappaleiden valmistamiseen. Vaikeaa on. Suomalainen käsityöläisyys elää kuolin kouristuksissaan. Ja kun nyt 50 vuotiaat sekä vanhemmat poistuvat työelämästä, niin nuoremmista ani harva pystyy tekemään heidän työtään. Puhumattakaan ”Sannin lapsista”.

Pelle Peloton
Pelle Peloton
8

Niinpä! Lapset ovat erilaisia, sen kai jokainen muistaa koulusta. Joillakin käden taidot ovat kehittyneet, joillakin on kiinnostus urheiluun, jotkut oppivat kieliä helposti tai matematiikkaa. Kullekin pitäisi tarjota omia kykyjä ja kinnostusta vastaavaa koulutusta. Se, se tasa-arvoista olisi, tasapäistäminen pakosta luo eriarvoisuutta. Mutta minkäs teet, kun typerä osa kansasta valitsee typeriä vallanpitäjiä.

Typeryys ei riipu koulutuksesta tai syntyperästä, se on peritty ominaisuus kuten sukupuoli. Typerällä tarkoitan ihmistä, joka aiheuttaa muille vahinkoa ja haittaa vaikka siitä toiminnastaan ei itse hyödy. Typerä voi olla korkeastikin koulutettu ja älykkääksikin sanottu, vaikka älykkään toiminnasta kuuluisi kaikken hyötyä. Vahinko, että demokratia on järjestelmä, jossa typeryksiä valitaan vallanpitäjiksi.

Freya Snow
Freya Snow
8

Toisaalta, jos lapsi oppii varhain englantia niin hän ymmärtää sitten myös varhaisemmin vapaan median uutisia. Ylen on vaikeampi huijata.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.