Mainos:

Vieraan kielen opiskelua ehdotetaan alkavaksi jo ensimmäisellä luokalla

Julkaistu 27.6.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle asetusluonnokset A1-kielen opetuksen varhentamisesta vuosiluokille 1-2. Siten jo ekaluokkalaiset tulisivat saamaan vieraan kielen opetusta. Esityksen myötä kaikki oppilaat pääsevät varhaisen kielten oppimisen piiriin asuinpaikasta riippumatta. Muutoksen on tarkoitus astua voimaan melko nopeasti niin, että se koskee ensi vuoden syksyllä koulunsa aloittavia ekaluokkalaisia.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen perustelee isoa muutosta monipuolisen kielitaidon merkityksellä kansainvälistyvässä maailmassa.

- Monipuolinen kielitaito on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista. Lapsilla on hämmästyttävä kyky oppia uutta, ja paras herkkyysikä vieraiden kielten oppimiseen on varhaislapsuudessa, jolloin lapset oppivat uutta kieltä nopeasti ja helposti leikin avulla.

Nykyisin  A1-kielen alkaa kolmannella luokalla, mutta moni kunta tarjoaa jo nyt mahdollisuutta opiskella vierasta kieltä aiemmin. Kieltenopetuksen aloittaminen jo ensimmäisellä luokalla koko maassa on Grahn-Laasosen mukaan omiaan lisäämään koulutuksellista tasa-arvoa.

- Nyt toteutettavan muutoksen myötä varhainen kieltenopetus laajennetaan koskemaan kaikkia suomalaislapsia kotitaustasta ja kotikunnasta riippumatta. Jatkossa jokainen lapsi aloittaa ensimmäisen vieraan kielen opiskelun jo ensimmäisellä luokalla.

Mainos:

Ekaluokkalaisille kaksi vuosiviikkotuntia lisää

Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi A1-kielen eli ensimmäisen vieraan kielen vuosiviikkotuntimäärää kaikille yhteisen opetuksen osalta 2 vuosiviikkotuntia. A1-kielen opetus alkaisi viimeistään 1. vuosiluokan kevätlukukautena. Esityksen mukaan A1-kielen opetusta oppivelvollisten perusopetuksessa annettaisiin vähintään 18 vuosiviikkotuntia ja  esitys laajentaisi vuosiviikkotuntimäärää kahdella vuosiviikkotunnilla.

- Kieltenopetuksen varhaistaminen ei siis ole miltään muulta oppiaineelta pois, vaan tuo kaksi vuosiviikkotuntia lisää peruskoulun alaluokille. Kunnat saavat lisärahoituksen uuteen tehtävään, Grahn-Laasonen toteaa.

Opetuksen järjestäjä päättää vuosiviikkotuntien kohdentamisesta vuosiluokille 1-2. A1-kielen opetus esitetään aloitettavaksi kuitenkin viimeistään 1. vuosiluokan kevätlukukaudella vähintään 0.5 vuosiviikkotunnilla.

Asetusmuutokset esitetään tulevaksi voimaan 1.1.2020. A1-kielen kielen opetus esitetään aloitettavaksi porrastetusti siten, että 1. vuosiluokan opetus alkaisi kevätlukukaudella 2020 ja laajenisi seuraavalle vuosiluokalle lukuvuonna 2020-2021. Näin muutos koskisi vuonna 2019 koulunsa aloittavia ekaluokkalaisia.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Typeryyttä
Typeryyttä
8 years ago

Miksi? Eihän siinä vaiheessa lapset osaa kakki vielä edes lukea ja/tai kirjoittaa.

anonymous racist
anonymous racist
8 years ago

Tarkoitus varmaankin tuoda ekaluokkalaisille jokaiselle oma farsinkielinen koulunkäyntikarvaranne, eiku -avustaja jotta saataisiin multikultturellia kielikylpyoppimista (kaikissa monimielisissä merkityksissään) lapsosille.

sukassakus
sukassakus
8 years ago

Ekaluokkalainen ei usein osaa edes kirjoittaa tai lukea vielä, niin pitääkö siihen sotkea vielä vieraiden kielien opiskelu sekottamaan äidinkielen opiskelua, ei helvetti sentään.

Tarkoituksena tyhmentää suomalaiset
Tarkoituksena tyhmentää suomalaiset
8 years ago

Tämänkin ”uudistuksen” tarkoituksena lienee suomalaisten tyhmentäminen.

Äkkiseltään tarkasteltuna se vaikuttaisi hyvältä ajatukselta mutta kun asiaa katsotaan kokonaisuutena sen kanssa miten koululaitoksemme muuttuu nyt, on tulevaisuuden lapset todella tyhmiä. Matematiikan opetusta vähennetään, samoin fysiikan ja kemian. Urheilu on jo jäänyt pois kouluista ja sen tilalle on tullut liikunta. Oppilaat saavat liikkua jos haluavat. Kun tähän yhdistetään vielä se että kaunokirjoitus poistui kouluista sekä se että parin vuoden päästä ei opeteta enää tekstaamaankaan (riittää että osaa lääppiä oikean naäköisiä merkkejä lasilta) niin minkälaisia koululaisia meillä on yhdeksännen luokan jälkeen?

Tästä jatkumona ammattikoulu jossa ei jatkossa opeteta enää lainkaan matematiikkaa eikä fysiikkaa. Geometria on yksi tärkeimmistä oppiainiesta ja sitä tarvitaan kaikkialla. Mutta ei.

Sannin muutoksen tuloksena meillä on ihmsiä jotka eivät osaa laskea eivätkä pysty suunnittlemaan/valmistamaan mitään. Mutta ne pystyvät reissaamaan, eli tuhlaamaan rahansa kansainvälisissä turistikohteissa. Suomessa ei jatkossa siis ole kuin monikansallisia yhtiöitä joiden työntekijöinä suomalaiset nyhtävät rahaa ulkomaille toisilta suomalaisilta. No, niinhän tilanne on nytkin, mutta ainakin vielä meillä on omaa tuotantoa eri aloilla.

Koittakaapa löytää sorvaamo jossa on kärkisorvi yksittäisten kappaleiden valmistamiseen. Vaikeaa on. Suomalainen käsityöläisyys elää kuolin kouristuksissaan. Ja kun nyt 50 vuotiaat sekä vanhemmat poistuvat työelämästä, niin nuoremmista ani harva pystyy tekemään heidän työtään. Puhumattakaan ”Sannin lapsista”.

Pelle Peloton
Pelle Peloton
8 years ago

Niinpä! Lapset ovat erilaisia, sen kai jokainen muistaa koulusta. Joillakin käden taidot ovat kehittyneet, joillakin on kiinnostus urheiluun, jotkut oppivat kieliä helposti tai matematiikkaa. Kullekin pitäisi tarjota omia kykyjä ja kinnostusta vastaavaa koulutusta. Se, se tasa-arvoista olisi, tasapäistäminen pakosta luo eriarvoisuutta. Mutta minkäs teet, kun typerä osa kansasta valitsee typeriä vallanpitäjiä.

Typeryys ei riipu koulutuksesta tai syntyperästä, se on peritty ominaisuus kuten sukupuoli. Typerällä tarkoitan ihmistä, joka aiheuttaa muille vahinkoa ja haittaa vaikka siitä toiminnastaan ei itse hyödy. Typerä voi olla korkeastikin koulutettu ja älykkääksikin sanottu, vaikka älykkään toiminnasta kuuluisi kaikken hyötyä. Vahinko, että demokratia on järjestelmä, jossa typeryksiä valitaan vallanpitäjiksi.

Freya Snow
Freya Snow
8 years ago

Toisaalta, jos lapsi oppii varhain englantia niin hän ymmärtää sitten myös varhaisemmin vapaan median uutisia. Ylen on vaikeampi huijata.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.