Hallitus sopi kehysriihessä koulutuksen lisäresursseista.
Vieraan kielen opiskelu alkaa ensimmäisellä luokalla. Lukiouudistuksen tueksi osoitetaan lisärahoitusta. Toisen asteen opiskelijoille luodaan oppimateriaalilisä. Varhaiskasvatuksen tasa-arvoa edistetään ja viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua laajennetaan. Osaavan työvoiman saatavuuteen panostetaan. Lisäksi käynnistetään jatkuvan oppimisen reformi.
Vieraan kielen opiskelu alkamaan ekaluokalta
Ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen opiskelu alkaa tulevaisuudessa jo peruskoulun ensimmäisen vuoden keväällä. Hallitus päätti asiasta kehysriihessään.
Varhaisempi kieltenopetus koskee kaikkia ekaluokkalaisia 1.1.2020 alkaen. Varhentamisen vaatimat asetusmuutokset annetaan syksyllä 2018 ja opetussuunnitelmat Opetushallituksessa vuoden 2019 aikana. Varhaistukseen käytettävät vuosiviikkotunnit (1 tunti ensimmäisen luokan keväälle ja yksi toiselle luokalle) lisätään tuntikehyksen. Hallitus päätti varata muutokseen tarvittavat määrärahat julkisen talouden suunnitelmaan niin, että muutoksen kustannukset korvataan kunnille valtionosuuksien kautta. Määrärahalisäys on täysimääräisenä 12 miljoonaa euroa vuodesta 2021.
- Monipuolinen kielitaito on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista. Lapsilla on hämmästyttävä kyky oppia uutta. Hallituskauden aikana lähes joka neljännessä kunnassa on toteutettu kokeiluja kielten opiskelun varhentamisesta. Tämän päätöksen myötä varhainen kieltenopetus laajennetaan koskemaan kaikkia suomalaislapsia. Jatkossa jokainen lapsi aloittaa ensimmäisen vieraan kielen opiskelun jo ensimmäisellä luokalla, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Nykyisellään vieraan kielen opetuksen on alettava 3. vuosiluokalla, mutta useat kunnat ovat jo ryhtyneet tarjoamaan opetusta varhemmin. Varhaistamista on myös tuettu tällä hallituskaudella kärkihankerahoituksella.
Uudistuvan lukion rahoitusta lisätään 8,5 miljoonaa euroa
Hallitus kohdensi lukiouudistuksen toteuttamiseen 8,5 miljoonaa euroa. Lisärahoitus suunnataan valtaosin erityisopetuksen laajentamiseen kaikille lukiolaisille, henkilökohtaisen opinto-ohjauksen vahvistamiseen ja ylioppilastutkinnon uusimisrajoitusten poistamiseen. Määrärahalla edistetään myös lukioiden ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä.
Hallituksen esitys uudeksi lukiolaiksi annetaan 12.4. eduskuntakäsittelyyn. Uudistuksella varmistetaan laaja yleissivistys ja vahvat jatko-opintovalmiudet. Opintojen rakenne mahdollistaa entistä joustavamman opetuksen järjestämisen ja aiempaa laajempien oppiainerajat ylittävien opintokokonaisuuksien tarjoamisen. Lukiolaisten tuki ja ohjaus vahvistuvat ja korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö sekä kansainvälisyys lisääntyvät. Ylioppilaskokeiden uusimisrajoitus poistuu.
- Uudistus vahvistaa laaja-alaista yleissivistystä, se on lukion tärkein tehtävä. Opintojen rakenne luo uudenlaisia mahdollisuuksia tehdä oppiainerajat ylittävää yhteistyötä ja monipuolistaa lukio-opintojen tarjontaa. Tuomme korkeakoulukurkistukset jokaiselle lukiolaiselle ja lisäämme kansainvälisyyttä. Panostamme myös lukiolaisten hyvinvointiin ja puramme nuorten kokemaa uupumusta vahvistamalla opinto-ohjausta ja tuomalla erityisopetuksen lukioihin, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
- Kehysriihessä päätettiin lisäksi oppimateriaalilisän käyttöönotosta heikoimmassa taloudellisessa asemassa oleville toisen asteen opiskelijoille. Tämä vahvistaa huomattavasti koulutuksellista tasa-arvoa lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa, Grahn-Laasonen jatkaa.
Tasa-arvoa edistetään varhaiskasvatuksessa – lapsistrategian valmistelu käynnistyy
Laadukas varhaiskasvatus kuuluu jokaiselle lapselle ja nuorelle taustasta riippumatta. Varhaiskasvatukseen osallistumisen myönteisiin vaikutuksiin kuuluvat syrjäytymisen ehkäiseminen ja oppimisen edistäminen. Vaikutusten on todettu säilyvän pitkälle elämässä. Hallitus on päättänyt edistää varhaiskasvatuksen tasa-arvoa ja nostaa osallistumisastetta kahdella eri toimella. Lisäksi hallitus antaa varhaiskasvatuksen laatua parantavan varhaiskasvatuslain. Esitys uudeksi varhaiskasvatuslaiksi annetaan eduskuntakäsittelyyn 12.4.
Varhaiskasvatuksen tasa-arvoa tuetaan uudella 10 miljoonan euron määrärahalla vuodelle 2019. Rahalla voidaan pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimivissa päiväkodeissa. Aiemmin esi- ja perusopetuksessa käytetty rahoitusmuoto on tutkijoiden suosittelema eriarvoisuuden torjunnan väline, jossa kriteereinä on käytetty mm. alueen koulutustasoa ja työttömyyttä. Tasa-
5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluja laajennetaan ja jatketaan. Hallitus päätti kohdentaa tarkoitukseen uuden 5 miljoonan euron määrärahan. Rahoituksella korvataan maksutulojen menetyksiä niille kunnille, jotka sitoutuvat jättämään maksut perimättä 5-vuotiaiden varhaiskasvatuksesta. Ensimmäinen vaihe jo aiemmin päätetystä maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilusta käynnistyy elokuussa. Päätökset kokeilun jatkon toteuttamistavoista ja hakuajoista tehdään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.
Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun laajentamisen tavoitteena on saada kokeiluun lisää kuntia ja nostaa siten 5-vuotiaiden lasten osallistumisastetta varhaiskasvatuksessa. Kokeilun laajentamisen kautta saadaan myös laajempaa näkemystä 5-vuotiaiden varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittämisestä ja mahdollisuuksista laajentaa esiopetusta kaksivuotiseksi. Suomessa 5-vuotiaiden osallistumisaste on alhaisempi kuin kaikissa muissa Pohjoismaissa ja myös alhaisempi kuin Euroalueen ja 34 OECD-maan keskiarvo.
Hallituksen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman toimeenpanon yhteydessä on noussut tarve vahvistaa lapsipolitiikan yhteistä kansallista tahtotilaa laatimalla vaalikausittain maan hallituksen kansallinen Lapsi- ja perhestrategia. Hallitus käynnistää seuraavaa hallitusta varten kansallisen lapsistrategian valmistelun. Tavoitteena on laajasti tutkittuun tietoon nojaava, lapsen etua yhteiskunnallisessa päätöksenteossa vahvistava poikkihallinnollinen strategia. Lapsistrategialla vahvistetaan lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa sekä syntyvyyden positiivista kehitystä tulevaisuusorientoituneella tavalla. Valmistelua ohjaa laajapohjaisen lapsifoorumin sekä strategian ohjausryhmän työ. Lapsistrategian valmistelusta vastaavat perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen 54 miljoonaa
Suomen ripeän talouskasvun myötä työttömyys voisi alentua entistä nopeammin. Samanaikaisesti kuitenkin osaavaa työvoimaa on entistä vaikeampi löytää. Ongelman ratkaisemiseksi hallitus on jo aiemmmin käynnistänyt eri koulutusasteita koskevia toimia laajempia koulutusuudistuksia.
Jo käynnistettyjen uudistusten lisäksi hallitus on päättänyt käynnistää kertaluonteisia, nopeita toimenpiteitä. Näillä pyritään takaamaan riittävä työvoima yrityksille sekä helpottamaan osaavan työvoiman saatavuutta, jotta työnhakijat ja työpaikat kohtaisivat. Päätetyt toimet liittyvät työvoiman osaamisen kehittämiseen sekä etenkin yritysten koulutustarpeisiin aloilla, joilla on pulaa osaajista ja jotka ovat keskeisiä kasvun kannalta. Toimenpiteisiin varataan yhteensä 54 miljoonaa euroa, joista opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan koulutuksiin 30 miljoonaa euroa.
ICT-alan ja muiden työvoimapula-alojen osaajien muuntokoulutuksiin varataan 10 miljoonaa euroa. Ammatillisessa koulutuksessa lisätään työvoimapoliittista koulutusta ja toteutetaan pilotti, jossa luodaan malli alan vaihdon täsmäkoulutuksiin. Tähän varataan 16 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on kehittää voimassa olevaa ammatillisen koulutuksen järjestelmää siten, että se aiempaa täsmällisemmin voisi vastata alan vaihtajien tarpeisiin. Luku- ja kirjoitustaidon ja suomen tai ruotsin kielen osa-aikaista ja joustavaa koulutusta lisätään vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2 miljoonalla eurolla. Heikkojen perustaitojen varassa olevien osaamisen parantamiseen kohdistetaan 2 miljoonaa euroa.
Hallitus käynnistää jatkuvan oppimisen reformin
Hallitus päätti käynnistää jatkuvan oppimisen reformin (Osaava Suomi). Ammatillisen koulutuksen reformin sekä työvoimakoulutusten joustavuutta hyödynnetään ja korkeakoulujen koulutustarjontaa ja oppimisympäristöjä avataan sekä yksilöiden että elinkeinoelämän hyödynnettäväksi. Tutkinnon osista tai sitä pienempien kokonaisuuksien suorittamisesta tehdään avointa ja joustavaa. Toiminnan tueksi luodaan digitaaliset palvelut. Tutkintoon johtamattoman koulutuksen painoarvoa korkeakoulujen taloudellisessa ohjauksessa lisätään.
Työn ohessa tapahtuvan opiskelun ja jatko- ja täydennyskoulutusten lisäämiseksi arvioidaan opintovapaa- ja aikuiskoulutustukea koskevan lainsäädännön uudistustarpeita.
Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä käynnistetään jatkuvaa oppimista tukeva digitaalinen palvelukokonaisuus. Se yhdistää jatkuvaa oppimista tukevat palvelut, osaamisen kartoitus- ja tunnistamispalvelut, urasuunnittelu- ja ohjauspalvelut sekä osaamisen hankkimisen ja kehittämisen palvelut.
Tiedotteen luvut saattavat muuttua, ja ne ovat lopullisia valtioneuvoston yleisistunnon jälkeen 13.4.2018.
Lähde: OKM
