Mainos:

Vattenfallin toimitusjohtaja: Merituulivoima ei ole kannattavaa Ruotsissa

Euroopan energiakriisi

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 19.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Vattenfallin toimitusjohtaja Anna Borg ja merituuliturbiini.

Vattenfallin toimitusjohtaja Anna Borg sanoo, ettei merituulivoima ole nykyolosuhteissa kannattavaa Ruotsissa. Hänen arvionsa tulee pian sen jälkeen, kun hallitus hyväksyi kaksi uutta merituulipuistoa ja yhden maatuulivoimahankkeen.

Kaksi hyväksyttyä merituulihanketta ovat Fyrskeppet Offshore Selkämeren eteläosassa ja Vidar Skagerrakin pohjoisosassa. Myös kolmas, maalla sijaitseva hanke on saanut hallituksen hyväksynnän.

Ruotsin valtion omistama energiayhtiö Vattenfall suunnittelee Vidar-energiapuistoa yhdessä pohjoismaisen kehittäjän Zephyrin kanssa. Borgin mukaan nykyiset sähkön hinnat ja verkko-olosuhteet eivät kuitenkaan riitä tekemään investoinnista kannattavaa.

— Kaksi pääsyytä ovat se, ettei merellä ole siirtoverkkoa ja että hinnat eivät tällä hetkellä ole tarpeeksi korkeat oikeuttaakseen investoinnit. Tämä puolestaan johtuu siitä, että sähkön kysyntä ei vielä kasva merkittävästi. Ruotsissa on runsaasti sähköä, joten lähitulevaisuudessa ei ole sähköpulaa, johon pitäisi puuttua. Siksi investoinnit eivät ole kannattavia, hän kertoi Sveriges Radiolle.

Mainos:

Jotta hanke etenisi, Vattenfallin olisi nähtävä vahvempaa pohjoismaista kysyntää uudelle fossiilittomalle sähkölle sekä merellä sijaitsevan siirtoverkon rakentamista.

— Meidän olisi nähtävä kysynnän kasvavan Pohjoismaissa, mikä tarkoittaisi myös suurempaa kysyntää uudelle fossiilittomalle sähkölle. Myös merellä sijaitseva siirtoverkko tarvittaisiin, Borg sanoi.

Alhaisempi tulos toisella neljänneksellä

Vattenfall esitteli samalla toisen vuosineljänneksen tuloksensa. Liikevaihto laski yli 9 miljardilla Ruotsin kruunulla (noin 815 miljoonaa euroa) viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, ja liikevoitto laski noin 20 prosenttia.

Borg totesi, että heikompi neljännesvuositulos johtui ensisijaisesti ydinvoimatuotannon vähenemisestä. Forsmark 2:n suunnitellut huoltotyöt, Ringhals 3:n pitkittynyt käyttökatko ja Ringhals 4:n toimiminen puolella teholla toukokuusta lähtien painoivat tuotantomääriä.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Saksalainen aurinkoenergiajätti maksukyvytön — velkaa 3 miljardia euroa

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 23.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Aurinkopuisto aamuhämärässä Dülmenissä, Nordrhein-Westfalenissa. Arkistokuva, ei Enerparcin laitos.

Saksalainen aurinkopuistojen omistaja Enerparc on hakeutunut konkurssiin. Velkojen kerrotaan olevan noin 3 miljardia euroa, ja pesänhoitajan mukaan yhtiöllä ei ollut riittävästi omaa pääomaa, kun eräs rahoitusjärjestely epäonnistui. Puistojen toiminta jatkuu toistaiseksi.

Hakemus jätettiin Hampurin käräjäoikeudelle (Amtsgericht Hamburg) syyskuun alussa. Oikeus nimesi asianajaja Stefan Denkhausin alustavaksi pesänhoitajaksi. NDR kuvailee Enerparcia yhdeksi Euroopan suurimmista riippumattomista aurinkovoimaloiden omistajista, jolla on yli 500 puistoa ja noin 380 työntekijää Hampurissa.

Konkurssihakemuksen laukaisi rahoitus, joka ei toteutunut. Denkhausin mukaan 200 miljoonan euron projektirahoitus kaatui kesäkuun lopussa, ja hakemus tuli välttämättömäksi 4. syyskuuta. Suurin osa velasta on puistoihin sidottua projektirahoitusta.

Maaliskuun miljardilupausta ei voitu hyödyntää

Puoli vuotta aiemmin tilanne näytti toiselta. Maaliskuussa yhtiö ilmoitti jopa miljardin euron rahoituspaketista. Toimitusjohtaja Christoph Koeppen sanoi tuolloin, että aurinkoenergia-alan haasteet olivat tehneet monet markkinatoimijat varovaisiksi, kun taas rahoittajat seurasivat Enerparcia luottavaisina. Denkhaus toteaa nyt, ettei kyseisiä varoja voitu nostaa epäonnistunutta rahoitusta varten.

Mainos:

Ostajan löytämiseksi aiotaan käynnistää kansainvälinen prosessi. Tavoitteena on myynti, joka antaa velkojille parhaan mahdollisen lopputuloksen. Myös sisaryhtiö PV-Werk, joka rakentaa aurinkopuistoja ja akkuvarastoja, on hakeutunut konkurssiin.

Vihreän sähkön muuttaminen kannattavaksi on vaikeaa

Romahdus tapahtuu aikana, jolloin eurooppalaiset aurinko- ja tuulivoimayhtiöt kamppailevat edelleen muuttaakseen asennetun kapasiteetin vakaaksi voitoksi. Kun monet puistot tuottavat sähköä samanaikaisesti, sähkön hinta painuu alas, joskus jopa nollan alapuolelle. Tanskalainen European Energy, joka rakentaa aurinko- ja tuulivoimaa sekä varastoja, kirjoittaa, että akuilla on tarkoitus vähentää altistumista juuri näille matalille tai negatiivisille hinnoille. Yhtiön käyttökate (EBITDA) oli toisella neljänneksellä 7,2 miljoonaa euroa, kun se edellisvuoden vastaavalla neljänneksellä oli 53 miljoonaa euroa. Ero selittyy pääasiassa projektimyyntien viivästymisellä.

Koeppenin sanamuodot maaliskuulta riittävät alan signaaliksi. Haasteet olivat jo tuolloin tehneet markkinat varovaisiksi. Puoli vuotta myöhemmin luottamus ei riittänyt Enerparcin tarvitsemaan rahoitukseen.

Google ostaa puolet suomalaisen ydinvoimalan sähköstä vuoteen 2049 asti

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 18.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Google on allekirjoittanut sähkön ostopöytäkirjan, joka kattaa puolet Loviisan kapasiteetista vuosina 2030–2049. Arkistokuva vuodelta 2020.

Google kertoo investoivansa vähintään 13 miljardia euroa suomalaisiin datakeskuksiin vuosina 2027 ja 2028 – yhtiön mukaan kyseessä on sen suurin yksittäinen investointi Euroopassa. Samalla Google on allekirjoittanut Fortumin kanssa sähkönostosopimuksen, joka varaa vuodesta 2030 vuoteen 2049 asti jopa puolet Suomen Loviisan ydinvoimalan kapasiteetista.

Ilmoitus tehtiin 9. syyskuuta. 13 miljardia euroa on Googlen oma kaksivuotinen investointikehys, ei laskelma täysin uusista projekteista.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kutsui päätöstä osoitukseksi Suomen vahvuuksista ja sanoi lehdistötilaisuudessa:

— Tämä tarkoittaa työpaikkoja, paljon työpaikkoja suomalaisille ympäri Suomen. Investointien odotetaan tuovan kunnille merkittäviä verotuloja.

Mainos:

Puolet voimalasta varattu – uusi ydinvoima vasta paperilla

Paketin konkreettinen osa on sähkö. Google ja Fortum ovat allekirjoittaneet 22-vuotisen sopimuksen, joka kattaa 50 prosenttia Loviisan kapasiteetista vuosina 2030–2049. Kyse on verkossa jo olevasta energiasta, ei uudesta voimalasta. Reaktorit otettiin käyttöön vuosina 1977 ja 1980, ja ne vastaavat noin 10 prosentista Suomen sähkönntuotannosta. Puolet tästä on noin 4 terawattituntia vuodessa – suunnilleen saman verran kuin kaksi miljoonaa pientä kerrostaloasuntoa kuluttaa vuodessa.

Fortumilla on jo käynnissä miljardiohjelma voimalan toiminnan jatkamiseksi vuoteen 2050 asti. Noin 700 miljoonaa euroa odottaa vielä investointipäätöksiä. Googlen sopimuksen on Fortumin mukaan tarkoitus tuoda jatkamiseen tarvittavaa tulovirran varmuutta. Sitä vastoin uusi ydinvoima Loviisassa on vasta selvityskumppanuus, ei rakentamispäätös.

Google arvioi rakennusvaiheen tukevan yli 37 000 työpaikkaa Suomessa. Luku on yhtiön ennuste koko toimitusketjulle ja paikallisille kerrannaisvaikutuksille – ei Googlen omia palkkauksia. Seuraavat ratkaisevat päätökset tehdään Fortumin hallituksessa niiden satojen miljoonien eurojen osalta, joita ei ole vielä hyväksytty.

Sodat nostavat dieselin hintoja Pohjoismaissa

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 17.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Ruotsalaisen dieselin hinta on nyt lähellä 24 kruunua (€2.13) litralta, kun Pohjoismaiden polttoainehintat seuraavat tiukempaa globaalia markkinaa.

Iranin sota ja Ukrainan hyökkäykset venäläisiin jalostamoihin kiristävät kansainvälisiä dieselmarkkinoita. Pohjoismaiset pumppuhinnat seuraavat maailmantilannetta: ruotsalainen diesel lähestyy 24 kruunua (2,13 €) litralta, ja lasku kasvaa kuljetusyrittäjille, viljelijöille ja työmatkalaisille Norjasta Suomeen.

Jokaiselle autoilijalle jokainen hinnannousu on konkreettinen. Circle K ja OKQ8 ovat nostaneet dieselin hintaa Ruotsissa 90 äyrillä (0,08 €). Kuljetusliike, joka tankkaa 30 000 litraa kuukaudessa, maksaa tällöin 27 000 kruunua (2 392 €) enemmän, kun taas keskellä satoa olevat maanviljelijät ja maaseudun työmatkalaiset kohtaavat saman kehityksen pienemmässä mittakaavassa.

Circle K, OKQ8 ja Preem listaavat dieselin hinnan lähelle 24 kruunua (2,13 €) syyskuun 16. päivästä alkaen. Premium-diesel on hieman yli 24,50 kruunua (2,17 €). 95-oktaaninen bensiini on hinnoiteltu hieman yli 18,50 kruunuun (1,64 €) kahden päivän aikana tapahtuneiden 75 ja 60 äyrin korotusten jälkeen, yhteensä 1,35 kruunua (0,12 €). Nämä ovat yhtiöiden listahintoja; yksityisasiakkaiden ilmoitetut pumppuhinnat voivat olla alhaisempia.

Muu Pohjoismaat eivät ole eristyksissä. Tanskassa Circle K listaa dieselin hinnaksi noin 21 kruunua (2,81 €) litralta sisältäen alv:n 17. syyskuuta alkaen, kun taas suurten ketjujen ilmoitetut pumppuhinnat ovat noin 19,50 kruunua (2,61 €). Norjan väliaikainen polttoaineveron alennus päättyi 1. syyskuuta; diesel maksaa tällöin enimmillään hieman yli 29 Norjan kruunua (2,69 €) ja bensiini noin 27,50 kruunua (2,55 €), asemien välillä ollessa useiden kruunujen eroja. Suomessa kuljettajien raportoimat keskimääräiset pumppuhinnat ovat noin 2,50 euroa litralta dieselille ja hieman yli 2,30 euroa 95-oktaaniselle.

Mainos:

Venäläiset jalostamot seisovat

Rosneftin omistamat jalostamot Syzranissa ja Saratovissa ovat lopettaneet jalostuksen Ukrainan lennokkihyökkäysten jälkeen. Syzranin pääyksikkö on vaurioitunut, ja korjausten odotetaan kestävän vähintään kuukauden.

Puolet Venäjän kuudesta suurimmasta dieseliä tuottavasta jalostamosta on joutunut leikkaamaan tuotantoaan jyrkästi tai sulkemaan toimintansa syyskuun aikana. IEA:n mukaan venäläiseen jalostamoon on isketty keskimäärin joka kolmas päivä vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana.

Venäjä, joka on normaalisti maailman toiseksi suurin dieselin viejä, on rajoittanut vientiä ja jatkanut vientikieltoaan 30. syyskuuta asti. Enemmän polttoainetta jää siten Venäjän kotimarkkinoille samalla kun tarjonta maan ulkopuolella kutistuu.

Paine tulee useista suunnista. Euroopan diesel-futuurien hintaero Brent-raakaöljyyn nähden saavutti ennätystasot syyskuun alussa, ja hyökkäykset jalostamoihin sekä Venäjällä että Lähi-idässä ovat kiristäneet jo ennestään koeteltua maailmanlaajuista jalostuskapasiteettia. Iranin sota vetää samaan suuntaan.

Trump osoittaa Ukrainaa

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sysäsi syyn Ukrainan niskaan puhuessaan toimittajille Doonbegissa, Irlannissa, 13. syyskuuta.

— Herra Zelenskyin on tehtävä yksi asia: Hänen on lopetettava dieselpolttoaineen tuhoaminen Venäjällä, Trump sanoi.

— Älkää iskekö dieselpolttoaineeseen. Se vahingoittaa maailmaa, hän lisäsi.

Tämä on Trumpin väite. Hyökkäykset ovat vaikuttaneet Venäjän tuotantoon, mutta häiriöt Lähi-idässä ovat merkittävä tekijä globaalien markkinoiden kiristymisessä.

Ruotsin hallituksen arvion mukaan Ruotsia uhkaavat pääasiassa korkeammat hinnat, ei polttoainepula. Maalla on omaa jalostuskapasiteettia ja se käyttää pitkälti Pohjanmeren öljyä – mutta pohjoismaisten pumppujen hintaa ei määrätä tyhjiössä.

EU-pankki sijoittaa jopa 40 miljoonaa euroa ydinlämpöön Suomessa

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 16.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuva Steady Energyn LDR-50:stä, reaktorista, joka on suunniteltu rakennettavaksi maan alle ja toimittamaan lämpöä kaukolämpöverkkoihin.

EU:n oma pankki, Euroopan investointipankki (EIP), sijoittaa jopa 40 miljoonaa euroa suomalaiseen Steady Energy -yhtiöön. Rahalla edistetään pientä modulaarista reaktoria (SMR), joka ei tuota lainkaan sähköä, vaan ainoastaan kuumaa vettä kaukolämpöverkkoihin – kyseessä on pankin historian ensimmäinen sijoitus SMR-teknologiaan.

Ilmoitus tehtiin 15. syyskuuta, ja summa on osa laajempaa rahoituspakettia, jossa on mukana institutionaalisia, strategisia ja yksityisiä sijoittajia. EIP:n lehdistötiedotteen mukaan varat käytetään tutkimukseen ja kehitykseen, testaukseen sekä lisensointiin Suomessa vuosina 2026–2028 – työhön, joka edeltää ensimmäistä kaupallista laitosta. Yhtään reaktoria ei ole vielä toiminnassa.

Rahoitus on etuoikeutettu vakuudeton laina, joka voidaan vaihtaa osakkeiksi, jos yhtiö listautuu pörssiin. Pankki kuvailee sitä pitkäaikaiseksi kärsivälliseksi pääomaksi – käytännössä asemana, joka antaa EIP:lle mahdollisuuden tulla osakkeenomistajaksi, jos hanke onnistuu. Toimintaa tukee EU:n InvestEU-ohjelma.

Lämpöä sähkön sijaan

Steady Energyn LDR-50-reaktorikonseptin teho on 50 MW, ja se käyttää vettä sekä hidastimena että jäähdytysaineena, mikä on sama perusteknologia kuin nykyisissä kevytvesireaktoreissa. Ero on paineessa ja lopputuotteessa: matalamman paineen muotoilu tuottaa ensisijaisena tuotteenaan lämpöä, joka voidaan syöttää suoraan kaukolämpöjärjestelmiin – putkistoihin, jotka jakelevat kuumaa vettä koteihin, toimistoihin ja muihin rakennuksiin.

Mainos:

Koska lämpöä ei tarvitse ensin muuntaa sähköksi, huomattavasti suurempi osa reaktorin lämpötehosta voidaan hyödyntää EIP:n mukaan. Laitos on myös tarkoitus rakentaa maan alle, minkä pankki sanoo parantavan turvallisuutta ja suojausta.

Yhtiön toimitusjohtaja viittaa siihen, missä suurin osa energian kysynnästä todellisuudessa on.

— Yli 40 prosenttia lopullisesta energian kysynnästä on lämpöä. Suurin osa kuluttamastamme lämmöstä tulee fossiilisista polttoaineista., sanoo Tommi Nyman.

Hän sanoo yhtiön ratkaisun mahdollistavan "riippuvuutemme vähentämisen tuontipolttoaineista entisestään".

VTT:n spin-offista suunniteltuun listautumiseen

Steady Energy eriytettiin Suomen valtion tutkimuslaitos VTT:stä vuonna 2023. Helsinkiin rakennetaan parhaillaan ei-ydinkäyttöistä pilottilaitosta, jossa keskeisiä turvajärjestelmiä testataan ennen lisensointiprosessia.

EIP:n mukaan 3North Partners ja Steady Energy ovat ilmoittaneet suunnitellusta fuusiosta, jonka myötä yhdistynyt yhtiö listautuisi Nasdaq First North -markkinapaikalle Suomessa.

World Nuclear News raportoi, että yhtiö on allekirjoittanut sopimuksia 15 reaktorista Suomessa ja tavoittelee ensimmäisen rakentamisen aloittamista vuonna 2029. Vuonna 2025 Suomen Säteilyturvakeskus (STUK) totesi alustavassa konseptiarviossaan, että ratkaisut voitaisiin suunnitella täyttämään turvallisuusvaatimukset. Arvio ei ollut varsinainen lupa.