Vantaalainen virkahenkilö suunnittelee ohituskaistaa palveluihin Syyrian sotaan osallistuneille – Ja valittaa vihapuhetta

Julkaistu 30.8.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia

Vantaalla vaikutusvaltaisessa asemassa toimivan viranhaltijan henkilöön yhdistyy kaksi toisiinsaliittymätöntä asiaaa: Pohdiskelu Syyrian sotanäyttämöltä palaavien sotaan osallistuneiden #radikalisoitumisen torjumisestaa järjestämällä näille ohituskaista julkisiin palveluihin, ja julkisessa virassa toimiviin kohdistuva häirintä ja painostus, -mm. #vihaviesteillä. Tarkastelemme molempia ilmiöitä.


Vantaan Sanomat kirjoitti 11.02. tänä vuonna viranhaltijoihin kohdistuvasta häirinnästä, joka Vantaalla on yleisempää kuin missään muualla:

Vantaalla päättäjien kokema uhkailu ja häirintä on tutkitusti yleisempää kuin useimmissa muissa kunnissa. Lukuisat Vantaan kaupungin luottamushenkilöt ja viranhaltijat joutuvat usein uhkailun ja häirinnän kohteeksi. Maalitauluina ovat etenkin julkisuudessa näkyvät johtajat. Åbo Akademin vuoden 2015 tutkimuksen mukaan Vantaalla kuntapäättäjien kokema uhkailu tai muu häirintä on yleisempää kuin useimmissa muissa kunnissa.

Ongelma on siis tutkitusti todettu, mutta sen syystä ei ole minkäänlaista käsitystä. Em. vihapuheen kohteeksi joutunut viranhaltija on ollut myös aktiivisesti reagoimassa aivan muihin ongelmiin: Iltasanomissa tänään (30.08.) siteeraataan häntä edelliseen liittymättömästä mutta yhtä tärkeästä asiasta: Kotiinpaalaavien jihad-sotaan osallistuneiden #radikalisoitumisen estämisestä. Em. uhkailujen takia olemme poistaneet virkailijan nimen.:

Vantaan kaupungin lausunnossa sisäministeriön ehdotukseen huomautetaan, että palvelujärjestelmästä puuttuu taistelualueelta palaaville tarvittava ”erityispalvelu ja erityiskohtelu”. Riskinä on, että kyseessä oleva ryhmä jää kokonaan vaille tarvitsemiaan palveluita, jos ”ohituskaistaa” ei kehitetä, Vantaan lausunnossa sanotaan. IS pyysi Vantaan perhepalveluiden johtajaa selventämään lausuntoa.

– Ajattelen niin, että jos yhteiskuntaan integroituminen on parhaita suojamekanismeja radikalisoitumista vastaan, asunto, työpaikka ja opiskelu ovat keskeisiä, (virkailija) kertoo. (Virkailijan) mukaan vierastaistelijoiden radikalisoitumisen uhka voisi olla joskus perusteltu syy saada muita nopeammin asunto. Vantaan kaupungin palveluiden asiakkaina on ollut muutamia henkilöitä, jotka ovat palanneet taistelualueelta. Näissä tilanteissa on tarjottu sosiaaliohjausta ja mielenterveyttä edistäviä palveluita.

Supon mukaan Syyrian sotatoimialueelle on matkustanut ainakin 80 Suomessa kirjoilla olevaa henkilöä. Kokemukset muista EU-maista antavat viitettä, että tälläiset henkilöt saattavat sodasta palattuaan radikalisoitua, -sikäli kuin se on mahdollista. Tämän estämiseksi mm. Vantaalla valmistellaan erityiskohtelua.

Terrorismintutkija Alan Salehzadeh kirjoittaa Iltalehdessä (29.08.) Lähi-Idän sotanäyttämöltä palaavien muodostamasta ongelmasta:

 Yhteiskunnan olisi parasta keskittyä suojautumaan islamistien muodostamalta turvallisuusuhalta, sen sijaan että resurssit ohjataan exit-ohjelmiin ja muuhun palaajille tähdättyyn tukitoimintaan.

Näitä tukiohjelmia, joilla halutaan integroida lähtijöitä takaisin osaksi yhteiskuntaa, on käynnissä Suomessakin. Mutta entä lähtijöiden vastuu omista teoistaan? Onneksi kansainvälinen rikosvastuu edellyttää, että terrorismiin syyllistyneet saavat tuomion. Myös terroristisessa tarkoituksessa matkustaminen on rikos.

Salehzadehin mukaan terroritekoihin Syyriassa osallistumisesta epäiltyjä ei pitäisi palkita erityiskohtelulla sosiaalietujen jakamisessa, vaan estää heiltä vapaa liikkuminen ja kontrolloimaton viestiliikenne, kunnes heidän tekemisensä sotanäyttämöllä on tarkoin selvitetty. Hän ehdottaa myös, että sotaan osallistuneilta jihadisteilta, mikäli he ovat kaksoiskansalaisia, peruutetaan Suomen kansalaisuus.

Tällöin he voivat vastasta teoistaan toisen kotimaansa oikeuslaitokselle, joka useassa tapauksessa on periaatteiltaan  lähempänä heidän arvomaailmaansa.

Useat EU-maiden turvallisuusviranomaiset ovat viimeisen runsaan vuoden aikana varoittaneet EU-maiden kanta-asukkaiden radikalisoitumisesta maahanmuuttajien radikalisoitumisen ohella. Mm. Ranskan sisäisen turvallisuuspalvelun DGSI:n päällikkö Patric Calvar näki Ranskan parlamentin valiokunnalle toukokuussa 2016 pitämässään selonteossa ranskalaisten mahdolliset reaktiot maahanmuuttajiksi tunnistettavien terroristien johonkin näyttävään iskuun yhtä suurena uhkana valtiolle, kuin terrorismi itsessään.

Calvar viittasi myös Kölnin uudenvuoden 2016 tapaisiin #taharrush-kampanjoihin em. kantaväestön reaktion mahdollisena aiheuttajana. Kuvatessaan po. ongelmaa hän käytti nimitystä #sisällissodan uhka, mikä ei liene liiottelua sillä Calvar on yksi Euroopan parhaiten informoituija henkilöitä turvallisuusasioissa.

Calvarin huoli liittyy Ranskassa toistuvien terroritekojen ja kontrolloimattoman maahanmuuton aiheuttaman rauhattomuuden vaikutuksiin: Nämä ilmiöt syövät valtion ja hallituksen #legitimiteettiä, siis uskottavuutta kansalaisten silmissä. Tämä on sama asia kuin kansalaisten lojaalisuus yhteiskuntajärjestelmälle.

Puhuessaan ranskalaisille parlamentinjäsenille Calvar käytti sanontaa "äärioikeiston uhka" tarkoittaessaan em. kansalaismielialan muutosta. Uhkakuvaan sisältyy myös yleisen mielipiteen dipolarisoituminen, l. kahtiajakautuminen toisiinsa nähden kommunikaatiokyvyttömiin leireihin. Se on sinälläänkin valtion legitimiteettiä haittaava tekijä.

Legitimiteetti voidaan suomentaa mm. luottamukseksi, jota hallinto nauttii hallittavien keskuudessa. Sikäli kuin se järkkyy, valtio muuttuu #labiilimmaksi, so. helpommaksi horjuttaa. Paitsi nähtävissäoleva vastakkaisuuden lietsominen, tietyt ilmiöt lisäävät yhteiskuntajärjestelmän ja hallituksen horjutettavuutta:

  • Yksittäiset dramaattiset terroriteot, joukkomurhat yms.
  • Arkipäiväiseen turvallisuuteen kohdistuva uhka satunnaisten random-terroristien taholta: Puukkohyökkäykset, rekka-iskut, jne.
  • Matalan intensiteetin väkivalta, naisrauhan katoaminen.

Tähän luetteloon voitaneen lisätä vielä yksi paragraaffi: Kansalaisten mielissä vahvistuva käsitys, että huonostikäyttäytyville maahantulijoille tarjotaan erityiskohtelua viranomaisten taholta.

Video näyttää, millaiseen toimintaan #vierastaistelijat ovat osallistuneet Syyriassa ja Irakissa:

https://www.youtube.com/watch?v=WqzUWNIKd8g



Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.