Vantaalainen virkahenkilö suunnittelee ohituskaistaa palveluihin Syyrian sotaan osallistuneille – Ja valittaa vihapuhetta

Julkaistu 30.8.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia

Vantaalla vaikutusvaltaisessa asemassa toimivan viranhaltijan henkilöön yhdistyy kaksi toisiinsaliittymätöntä asiaaa: Pohdiskelu Syyrian sotanäyttämöltä palaavien sotaan osallistuneiden #radikalisoitumisen torjumisestaa järjestämällä näille ohituskaista julkisiin palveluihin, ja julkisessa virassa toimiviin kohdistuva häirintä ja painostus, -mm. #vihaviesteillä. Tarkastelemme molempia ilmiöitä.


Vantaan Sanomat kirjoitti 11.02. tänä vuonna viranhaltijoihin kohdistuvasta häirinnästä, joka Vantaalla on yleisempää kuin missään muualla:

Vantaalla päättäjien kokema uhkailu ja häirintä on tutkitusti yleisempää kuin useimmissa muissa kunnissa. Lukuisat Vantaan kaupungin luottamushenkilöt ja viranhaltijat joutuvat usein uhkailun ja häirinnän kohteeksi. Maalitauluina ovat etenkin julkisuudessa näkyvät johtajat. Åbo Akademin vuoden 2015 tutkimuksen mukaan Vantaalla kuntapäättäjien kokema uhkailu tai muu häirintä on yleisempää kuin useimmissa muissa kunnissa.

Ongelma on siis tutkitusti todettu, mutta sen syystä ei ole minkäänlaista käsitystä. Em. vihapuheen kohteeksi joutunut viranhaltija on ollut myös aktiivisesti reagoimassa aivan muihin ongelmiin: Iltasanomissa tänään (30.08.) siteeraataan häntä edelliseen liittymättömästä mutta yhtä tärkeästä asiasta: Kotiinpaalaavien jihad-sotaan osallistuneiden #radikalisoitumisen estämisestä. Em. uhkailujen takia olemme poistaneet virkailijan nimen.:

Vantaan kaupungin lausunnossa sisäministeriön ehdotukseen huomautetaan, että palvelujärjestelmästä puuttuu taistelualueelta palaaville tarvittava ”erityispalvelu ja erityiskohtelu”. Riskinä on, että kyseessä oleva ryhmä jää kokonaan vaille tarvitsemiaan palveluita, jos ”ohituskaistaa” ei kehitetä, Vantaan lausunnossa sanotaan. IS pyysi Vantaan perhepalveluiden johtajaa selventämään lausuntoa.

– Ajattelen niin, että jos yhteiskuntaan integroituminen on parhaita suojamekanismeja radikalisoitumista vastaan, asunto, työpaikka ja opiskelu ovat keskeisiä, (virkailija) kertoo. (Virkailijan) mukaan vierastaistelijoiden radikalisoitumisen uhka voisi olla joskus perusteltu syy saada muita nopeammin asunto. Vantaan kaupungin palveluiden asiakkaina on ollut muutamia henkilöitä, jotka ovat palanneet taistelualueelta. Näissä tilanteissa on tarjottu sosiaaliohjausta ja mielenterveyttä edistäviä palveluita.

Supon mukaan Syyrian sotatoimialueelle on matkustanut ainakin 80 Suomessa kirjoilla olevaa henkilöä. Kokemukset muista EU-maista antavat viitettä, että tälläiset henkilöt saattavat sodasta palattuaan radikalisoitua, -sikäli kuin se on mahdollista. Tämän estämiseksi mm. Vantaalla valmistellaan erityiskohtelua.

Terrorismintutkija Alan Salehzadeh kirjoittaa Iltalehdessä (29.08.) Lähi-Idän sotanäyttämöltä palaavien muodostamasta ongelmasta:

 Yhteiskunnan olisi parasta keskittyä suojautumaan islamistien muodostamalta turvallisuusuhalta, sen sijaan että resurssit ohjataan exit-ohjelmiin ja muuhun palaajille tähdättyyn tukitoimintaan.

Näitä tukiohjelmia, joilla halutaan integroida lähtijöitä takaisin osaksi yhteiskuntaa, on käynnissä Suomessakin. Mutta entä lähtijöiden vastuu omista teoistaan? Onneksi kansainvälinen rikosvastuu edellyttää, että terrorismiin syyllistyneet saavat tuomion. Myös terroristisessa tarkoituksessa matkustaminen on rikos.

Salehzadehin mukaan terroritekoihin Syyriassa osallistumisesta epäiltyjä ei pitäisi palkita erityiskohtelulla sosiaalietujen jakamisessa, vaan estää heiltä vapaa liikkuminen ja kontrolloimaton viestiliikenne, kunnes heidän tekemisensä sotanäyttämöllä on tarkoin selvitetty. Hän ehdottaa myös, että sotaan osallistuneilta jihadisteilta, mikäli he ovat kaksoiskansalaisia, peruutetaan Suomen kansalaisuus.

Tällöin he voivat vastasta teoistaan toisen kotimaansa oikeuslaitokselle, joka useassa tapauksessa on periaatteiltaan  lähempänä heidän arvomaailmaansa.

Useat EU-maiden turvallisuusviranomaiset ovat viimeisen runsaan vuoden aikana varoittaneet EU-maiden kanta-asukkaiden radikalisoitumisesta maahanmuuttajien radikalisoitumisen ohella. Mm. Ranskan sisäisen turvallisuuspalvelun DGSI:n päällikkö Patric Calvar näki Ranskan parlamentin valiokunnalle toukokuussa 2016 pitämässään selonteossa ranskalaisten mahdolliset reaktiot maahanmuuttajiksi tunnistettavien terroristien johonkin näyttävään iskuun yhtä suurena uhkana valtiolle, kuin terrorismi itsessään.

Calvar viittasi myös Kölnin uudenvuoden 2016 tapaisiin #taharrush-kampanjoihin em. kantaväestön reaktion mahdollisena aiheuttajana. Kuvatessaan po. ongelmaa hän käytti nimitystä #sisällissodan uhka, mikä ei liene liiottelua sillä Calvar on yksi Euroopan parhaiten informoituija henkilöitä turvallisuusasioissa.

Calvarin huoli liittyy Ranskassa toistuvien terroritekojen ja kontrolloimattoman maahanmuuton aiheuttaman rauhattomuuden vaikutuksiin: Nämä ilmiöt syövät valtion ja hallituksen #legitimiteettiä, siis uskottavuutta kansalaisten silmissä. Tämä on sama asia kuin kansalaisten lojaalisuus yhteiskuntajärjestelmälle.

Puhuessaan ranskalaisille parlamentinjäsenille Calvar käytti sanontaa "äärioikeiston uhka" tarkoittaessaan em. kansalaismielialan muutosta. Uhkakuvaan sisältyy myös yleisen mielipiteen dipolarisoituminen, l. kahtiajakautuminen toisiinsa nähden kommunikaatiokyvyttömiin leireihin. Se on sinälläänkin valtion legitimiteettiä haittaava tekijä.

Legitimiteetti voidaan suomentaa mm. luottamukseksi, jota hallinto nauttii hallittavien keskuudessa. Sikäli kuin se järkkyy, valtio muuttuu #labiilimmaksi, so. helpommaksi horjuttaa. Paitsi nähtävissäoleva vastakkaisuuden lietsominen, tietyt ilmiöt lisäävät yhteiskuntajärjestelmän ja hallituksen horjutettavuutta:

  • Yksittäiset dramaattiset terroriteot, joukkomurhat yms.
  • Arkipäiväiseen turvallisuuteen kohdistuva uhka satunnaisten random-terroristien taholta: Puukkohyökkäykset, rekka-iskut, jne.
  • Matalan intensiteetin väkivalta, naisrauhan katoaminen.

Tähän luetteloon voitaneen lisätä vielä yksi paragraaffi: Kansalaisten mielissä vahvistuva käsitys, että huonostikäyttäytyville maahantulijoille tarjotaan erityiskohtelua viranomaisten taholta.

Video näyttää, millaiseen toimintaan #vierastaistelijat ovat osallistuneet Syyriassa ja Irakissa:

https://www.youtube.com/watch?v=WqzUWNIKd8g



Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu eilen 12:44 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.

Ulosottovelallisten määrä ennätystasolla Suomessa – uusi ennätys voi rikkoutua jo tänä vuonna

Julkaistu 25.6.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuva velkaantumista ja tyhjää lompakkoa käsittelevään uutiseen.
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useamman suomalaisen velat päätyvät viranomaisperintään. Ulosottolaitoksen mukaan viime vuonna rikottiin jo historiallinen raja, kun velallisia oli ensimmäistä kertaa yli 600 000. Tämän vuoden kehitys näyttää siltä, että määrä voi nousta vieläkin korkeammaksi.

Taustalla on usean tekijän summa. Pitkään jatkunut nollakorkojen aika, maksuvapaiden kuukausien käyttö ja sittemmin nousseet korot ovat kiristäneet kotitalouksien taloutta. Kun samaan aikaan työttömyys on lisääntynyt ja yleinen taloustilanne on pysynyt vaikeana, monen maksukyky on heikentynyt.

Länsi-Suomen alueella työskentelevä kihlakunnanvouti Barbara Heinonen arvioi Ylelle, että velkaongelmat näkyvät ulosotossa usein viiveellä. Ennen kuin velka voidaan periä ulosoton kautta, velkojan on käytävä läpi oikeudellinen prosessi. Siksi tämän hetken luvut kertovat osin jo pidempään kyteneistä maksuvaikeuksista.

Yleisin ulosoton keino on edelleen palkan tai eläkkeen ulosmittaus. Viime vuonna nähtiin kuitenkin myös poikkeuksellisen paljon asuntojen ja kiinteistöjen myyntejä, mikä kertoo ongelmien vakavuudesta osalla velallisista.

Velasta voi silti päästä eroon

Tilastoissa on myös valoisampi puoli. Viime vuonna 38 prosenttia ulosoton velallisista sai velkansa maksettua pois. Keskimääräinen ulosottovelka on noin 28 000 euroa, mutta yksittäisten ihmisten tilanteet vaihtelevat suuresti.

Heinosen mukaan velkaantuminen ei koske vain yhtä ihmisryhmää. Ulosottoon voi päätyä esimerkiksi työttömyyden, avioeron, sairastumisen tai yritystoiminnan vaikeuksien vuoksi. Olennaista on hakea apua ajoissa eikä jäädä yksin ongelman kanssa.

Erityisesti nuoria varoitetaan pikavippien ja kalliiden kulutusluottojen seurauksista. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa myöhemmin esimerkiksi opintolainan, vakuutuksen tai puhelinliittymän saamista.

Ulosottolaitoksen viesti on selvä: velkoja ei kannata piilotella. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet on löytää ratkaisu.

Lähteet: The Nordic Times / Yle