Mainos:

Vantaalainen virkahenkilö suunnittelee ohituskaistaa palveluihin Syyrian sotaan osallistuneille – Ja valittaa vihapuhetta

Julkaistu 30.8.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Vantaalla vaikutusvaltaisessa asemassa toimivan viranhaltijan henkilöön yhdistyy kaksi toisiinsaliittymätöntä asiaaa: Pohdiskelu Syyrian sotanäyttämöltä palaavien sotaan osallistuneiden #radikalisoitumisen torjumisestaa järjestämällä näille ohituskaista julkisiin palveluihin, ja julkisessa virassa toimiviin kohdistuva häirintä ja painostus, -mm. #vihaviesteillä. Tarkastelemme molempia ilmiöitä.


Vantaan Sanomat kirjoitti 11.02. tänä vuonna viranhaltijoihin kohdistuvasta häirinnästä, joka Vantaalla on yleisempää kuin missään muualla:

Vantaalla päättäjien kokema uhkailu ja häirintä on tutkitusti yleisempää kuin useimmissa muissa kunnissa. Lukuisat Vantaan kaupungin luottamushenkilöt ja viranhaltijat joutuvat usein uhkailun ja häirinnän kohteeksi. Maalitauluina ovat etenkin julkisuudessa näkyvät johtajat. Åbo Akademin vuoden 2015 tutkimuksen mukaan Vantaalla kuntapäättäjien kokema uhkailu tai muu häirintä on yleisempää kuin useimmissa muissa kunnissa.

Ongelma on siis tutkitusti todettu, mutta sen syystä ei ole minkäänlaista käsitystä. Em. vihapuheen kohteeksi joutunut viranhaltija on ollut myös aktiivisesti reagoimassa aivan muihin ongelmiin: Iltasanomissa tänään (30.08.) siteeraataan häntä edelliseen liittymättömästä mutta yhtä tärkeästä asiasta: Kotiinpaalaavien jihad-sotaan osallistuneiden #radikalisoitumisen estämisestä. Em. uhkailujen takia olemme poistaneet virkailijan nimen.:

Vantaan kaupungin lausunnossa sisäministeriön ehdotukseen huomautetaan, että palvelujärjestelmästä puuttuu taistelualueelta palaaville tarvittava ”erityispalvelu ja erityiskohtelu”. Riskinä on, että kyseessä oleva ryhmä jää kokonaan vaille tarvitsemiaan palveluita, jos ”ohituskaistaa” ei kehitetä, Vantaan lausunnossa sanotaan. IS pyysi Vantaan perhepalveluiden johtajaa selventämään lausuntoa.

– Ajattelen niin, että jos yhteiskuntaan integroituminen on parhaita suojamekanismeja radikalisoitumista vastaan, asunto, työpaikka ja opiskelu ovat keskeisiä, (virkailija) kertoo. (Virkailijan) mukaan vierastaistelijoiden radikalisoitumisen uhka voisi olla joskus perusteltu syy saada muita nopeammin asunto. Vantaan kaupungin palveluiden asiakkaina on ollut muutamia henkilöitä, jotka ovat palanneet taistelualueelta. Näissä tilanteissa on tarjottu sosiaaliohjausta ja mielenterveyttä edistäviä palveluita.

Supon mukaan Syyrian sotatoimialueelle on matkustanut ainakin 80 Suomessa kirjoilla olevaa henkilöä. Kokemukset muista EU-maista antavat viitettä, että tälläiset henkilöt saattavat sodasta palattuaan radikalisoitua, -sikäli kuin se on mahdollista. Tämän estämiseksi mm. Vantaalla valmistellaan erityiskohtelua.

Mainos:

Terrorismintutkija Alan Salehzadeh kirjoittaa Iltalehdessä (29.08.) Lähi-Idän sotanäyttämöltä palaavien muodostamasta ongelmasta:

 Yhteiskunnan olisi parasta keskittyä suojautumaan islamistien muodostamalta turvallisuusuhalta, sen sijaan että resurssit ohjataan exit-ohjelmiin ja muuhun palaajille tähdättyyn tukitoimintaan.

Näitä tukiohjelmia, joilla halutaan integroida lähtijöitä takaisin osaksi yhteiskuntaa, on käynnissä Suomessakin. Mutta entä lähtijöiden vastuu omista teoistaan? Onneksi kansainvälinen rikosvastuu edellyttää, että terrorismiin syyllistyneet saavat tuomion. Myös terroristisessa tarkoituksessa matkustaminen on rikos.

Salehzadehin mukaan terroritekoihin Syyriassa osallistumisesta epäiltyjä ei pitäisi palkita erityiskohtelulla sosiaalietujen jakamisessa, vaan estää heiltä vapaa liikkuminen ja kontrolloimaton viestiliikenne, kunnes heidän tekemisensä sotanäyttämöllä on tarkoin selvitetty. Hän ehdottaa myös, että sotaan osallistuneilta jihadisteilta, mikäli he ovat kaksoiskansalaisia, peruutetaan Suomen kansalaisuus.

Tällöin he voivat vastasta teoistaan toisen kotimaansa oikeuslaitokselle, joka useassa tapauksessa on periaatteiltaan  lähempänä heidän arvomaailmaansa.

Useat EU-maiden turvallisuusviranomaiset ovat viimeisen runsaan vuoden aikana varoittaneet EU-maiden kanta-asukkaiden radikalisoitumisesta maahanmuuttajien radikalisoitumisen ohella. Mm. Ranskan sisäisen turvallisuuspalvelun DGSI:n päällikkö Patric Calvar näki Ranskan parlamentin valiokunnalle toukokuussa 2016 pitämässään selonteossa ranskalaisten mahdolliset reaktiot maahanmuuttajiksi tunnistettavien terroristien johonkin näyttävään iskuun yhtä suurena uhkana valtiolle, kuin terrorismi itsessään.

Calvar viittasi myös Kölnin uudenvuoden 2016 tapaisiin #taharrush-kampanjoihin em. kantaväestön reaktion mahdollisena aiheuttajana. Kuvatessaan po. ongelmaa hän käytti nimitystä #sisällissodan uhka, mikä ei liene liiottelua sillä Calvar on yksi Euroopan parhaiten informoituija henkilöitä turvallisuusasioissa.

Calvarin huoli liittyy Ranskassa toistuvien terroritekojen ja kontrolloimattoman maahanmuuton aiheuttaman rauhattomuuden vaikutuksiin: Nämä ilmiöt syövät valtion ja hallituksen #legitimiteettiä, siis uskottavuutta kansalaisten silmissä. Tämä on sama asia kuin kansalaisten lojaalisuus yhteiskuntajärjestelmälle.

Puhuessaan ranskalaisille parlamentinjäsenille Calvar käytti sanontaa "äärioikeiston uhka" tarkoittaessaan em. kansalaismielialan muutosta. Uhkakuvaan sisältyy myös yleisen mielipiteen dipolarisoituminen, l. kahtiajakautuminen toisiinsa nähden kommunikaatiokyvyttömiin leireihin. Se on sinälläänkin valtion legitimiteettiä haittaava tekijä.

Legitimiteetti voidaan suomentaa mm. luottamukseksi, jota hallinto nauttii hallittavien keskuudessa. Sikäli kuin se järkkyy, valtio muuttuu #labiilimmaksi, so. helpommaksi horjuttaa. Paitsi nähtävissäoleva vastakkaisuuden lietsominen, tietyt ilmiöt lisäävät yhteiskuntajärjestelmän ja hallituksen horjutettavuutta:

  • Yksittäiset dramaattiset terroriteot, joukkomurhat yms.
  • Arkipäiväiseen turvallisuuteen kohdistuva uhka satunnaisten random-terroristien taholta: Puukkohyökkäykset, rekka-iskut, jne.
  • Matalan intensiteetin väkivalta, naisrauhan katoaminen.

Tähän luetteloon voitaneen lisätä vielä yksi paragraaffi: Kansalaisten mielissä vahvistuva käsitys, että huonostikäyttäytyville maahantulijoille tarjotaan erityiskohtelua viranomaisten taholta.

Video näyttää, millaiseen toimintaan #vierastaistelijat ovat osallistuneet Syyriassa ja Irakissa:

https://www.youtube.com/watch?v=WqzUWNIKd8g



Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
huugo
huugo
8

Nuo pitää siivota äkkiä pois, valtaa karsittava ja seurantaa lisättävä näiden suvakkien toimista tai seurauksena on kaaos.

Raksaäijä
Raksaäijä
8

No, huhhuh… mikä näitä ihmisiä vaivaa… ohituskaistaa terroristeille…
Ymmärtääkseni suomesta lähteminen osallistuakseen terrorismiin tai suorittaakseen rikoksia on rangaistavaa… ohituskaista vankilaan olisi oikeampi suunnitelma/ ehdotus… eikä tämä ehkäisisi edes radikalisoitumista, koska nuo lähtijät ovat olleet jo radikalisoituneita lähtiessään… pimeetä touhua virkahenkilöiltä…

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.