Toim. huom. Nykysuomeenkin kolumnia kirjoittavan Arto Luukkasen artikkeli "Antautumismatka Afrikkaan" poistettiin uusisuomi.fi:n blogipalvelusta, syystä taikka toisesta. Tässä artikkelissa on sekä Luukkasen vastine Uudensuomen päätoimittaja Huuskolle, että "usarista" poistettu kirjoitus. Päätelkää itse, miksi kyseinen kirjoitus ja kirjoittaja joutui sensuurin uhriksi...

Antautumismatka Afrikkaan

Kokoomusoletetun ministeri Kai Mykkäsen matka Afrikan Marrakeshiin 10-11. joulukuuta GCM-kokoukseen tulee tapahtumaan ilmeisesti joko vuokratulla jetillä tai sitten puolustusvoimien Lear-jetillä.

Syy siihen on se, että matka ensin vuorokoneella Pariisiin kestäisi liikaa. Sieltä olisi sitten pakko ottaa uusi kone Marrakeshiin. Ja lento turisticharterilla Marokkoon olisi ehkä liian rahvaanomaista.

Shampanjaa ja hedelmäpaloja

Matkan alku tapahtunee Seutulan VIP-terminaalin kautta. Ministerien matkojen alku on aina innostava kokemus: avustajien kaarti ahtautuu koneeseen yhdessä valittujen lehtimiesten kanssa. Ilmassa on odotusta ja jännitystä.

Monelle tämä on eka kerta Marrakeshin loistohotelleissa. Erityisesti tottelevaiset ja koneeseen hyväksytyt sisäsiistit lehtimiehet vapisevat onnesta: tää on luksus-elämää!

Matkan aikana huomion keskipisteenä on tietenkin ministeri. Hänelle lirkutetaan ja sirkutetaan.

Lähtö lienee aamulla ja itse koneessa nautitaan terveellisesti hedelmiä tai jokin erikoislounas. Juomana on tietenkin aito shampanja ja hedelmäpalat, jotka tulivat muotiin Alexander Stubbin aikana. Stubbin aikana muodollisuudet muutenkin poistuivat kokoomuksen ministerien kanssa – nyt ministeriä voi puhutella etunimeltä: ”Hei Kai!”

Saapuminen Marokkoon tapahtuu noin 4,5 tunnin lennon jälkeen. Kulttuurishokki on hyvin lievä, sillä kansainvälisellä lentokentällä Casablancassa tai Marrakeshissä on ilmastointi ja vieraat johdatetaan nopsasti mustiin autoihin, joita moottoripyöräpoliisit saattelevat.

Ajeskelu letkassa tuntuu hyvältä. Niin virkamiehet kuin itse ministerikin tuntevat olonsa imarrelluksi tällaisessa saattueessa.

Samoin Afrikassa ei tarvitse pitää luotiliiviä kuten kävellessä Helsingin keskustassa! Jihuu!

Katsellessaan eksoottista marokkolaista maisemaa luksusauton kyydissä, ministerikin varmaan harmittelee jo sitä, että kohta tämä riemu loppuu! Ikävä kyllä se tietämätön kansa pääsee äänestämään huhtikuussa! Keväällä vaali-oletettujenkin on pakko makeilla, järjestää EK:n tuella firmoille maksavia seminaareja ja kerätä sopuisaa vaalirahaa hyvää odottavilta korporaatioilta. Ja vähän heiluttaa Suomen lippua. Pikkasen.

Marrakeshin yöt ministeriporukalla!

Itse konferenssi pidetään Bab Ighlin kansainvälisessä keskuksessa. Jos saapuminen tapahtuu illalla 9.12. on ministerillä ja yhdessä osallistujalla on mahdollisuus osallistua Marokon hallituksen ja ulkoministerin järjestämään vastaanottoon erityisellä ”Blue Zonella.

Siellä tarjoillaan harkittuja cocktail-palasia sekä tietenkin ranskalaista puna- ja valkoviiniä.

Maku on ranskalainen ja siksi tärkeimmät viinit ovat: Château Mouton Rothschild Pauillac, Château Lafite Rothschild Pauillac, Château Margaux, Château Latour Pauillac, Château Haut-Brion Pessac-Léognan, Pétrus Pomerol, Château Cheval Blanc Saint Émilion, Château d'Yquem Sauternes.

Seuraavana päivänä ministerioletetun Kai Mykkäsen on klo 10-22.00 välisenä aikana käytävä puhujapöntössä sipaisemassa ns. maan velvoittava puhe, joka varmistaa sen, että ko. maa on hyväksynyt tämän ns. ei-sopimuksen.

Kyseessä on ”statements by States in accordance with the established list of speakers”.

Kun puhe on pidetty, on Suomen tosiasiallinen antautuminen GCM-sopimukselle selvä.

Sen jälkeen ko. ei-sopimuksen suvereniteettia rajoittavia ei-klausuuleja pidetään meillä kyllä-ohjaavina. Vaikka ne tietenkään eivät rajoita Suomen itsenäisyyttä tai ole velvoittavia. Vaikka ne sitä ovat.  Näin kieroilu ja brännvinsadvokatyr (juopon juridiikka) saavat täyttymyksensä Afrikan yössä.

Afrikassa konstituoitava Suomen antautumissopimus eroaa hieman esimerkiksi Versailles’in rauhan (Traité de Versailles) tilaisuudesta vuonna 1919, jossa Saksan edustajat kutsuttiin kuuntelemaan rauhanehtoja seisten.

Nyt vuonna 2018 antautuva ministeri puhuu vain pari minuuttia ja sen jälkeen hän pääsee tutustumaan kauniin Marokon ihmeisiin. Illalla on tietenkin erityistä ohjelmaa VIP-vieraille Marokon yössä.

Seuraava vaihe: kansalaisten on myönnettävä syyllisyytensä

Itse sopimuksen implementaatio ts. nöyryyttävä osa ja kuten meillä 1944 ”sotasyyllisyyden tunnustaminen” tapahtuu sitten kotimaassa.

Kansalaiset saavat märehtiä tätä sopimusta, YK:ta ja velvoittavia kohtia oikein roppakaupalla. Televisioon hankitaan asiantuntijoita ja lakimiehiä kertomaan että Suomi on ”tietyllä tavalla moraalisesti” hyväksynyt paperin.

Sen jälkeen alkaa arki. Meille sopimus on pitävä ja velvoittava: ja kuten OECD-kokouksessa Pariisissa 2018 yleisesti puhuttiin: ainoa tapa saada muutos ihmisten rasistisissa mielialoissa on pakkomajoittaa tulijoita perheisiin.

Toivottavasti malli ei ole sama kuin Ludwig XIV ajan Ranskassa kun katolisaatiota ajava valtio yritti pakolla muuttaa hugenottien reformoitua uskoa. Reformoituihin perheisiin asutetut sotilaat - ”dragonardit” - saivat vapaat kädet kiusata ja terrorisoida sitä perhettä, jonka luona he isännöivät. Kaikkea sai tehdä – kunhan ihmisiä ei tapettu. Ranska re-katolisoitui aika nopeasti tämän jälkeen.

Meillä vallitseva trendinä on tämän sopimuksen ei-vahvistamisen jälkeen ilmeisesti ns. syyllisyyden tunnustaminen. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että Yle riekkuu ja vaatii suomalaisia tunnustamaan rasistisuutensa ennen vaaleja. Ja ihmiset tekevät mitä tahansa voidakseen välttää tämän. Siis mitä tahansa.

Valtakunnanoikeuteen käy entisen ministerin tie?

Olen kuitenkin vakuuttunut, että Suomi on oikeusvaltio.

Olen varma, että iItse sopimuksen laillisuuden tutkinta ja eduskunnan vaikutuksesta aloitettava oikeusprosessi sekä ministerivastuulain mukainen tutkinta ko. sopimuksen laillisesta käsittelystä tulee vielä tapahtumaan.

Epäilen, että GCM-sopimuksen käsittelyssä on kyseessä hallituksen yksinteoin suorittama hallinnollinen virhe. Hallitus syyllistyi ilmeisesti myös eduskunnan toimivallan anastamiseen. GCM-sopimuksen käsittely olisi pitänyt yksiselitteisesti lähettää ulkoasianvaliokunnalle ja myöhemmin suureen saliin.

On siksi miltei täysin varmaa, että kansa tulee omien edusmiestensä ja naistensa kautta saattamaan vastuuseen entiset ministerit - Sipilän, Soinin ja Mykkäsen.

Siitä mitä tapahtui villissä Afrikan yössä.

"On ilmeisesti kehitteillä isompikin hyökkäys perustuslakia ja sen takaamaa vapaata sanaa vastaan"

Edellä mainittu artikkeli siis joutui sensuurin hampaisiin uusisuomi.fi:n "Puheenvuoro"- palvelussa ja vaikkei kyseessä missään nimessä ollut ensimmäinen kerta, kun kyseinen julkaisu tällaisiin toimiin ryhtyy, on hyvin vaikea löytää edellä julkaistusta kirjoituksesta syy sensuuriin. Seuraavassa Luukkasen kommentti asiasta:

- Uuden Suomen "varoitus" ja blogin poisto ei ehkä kerro siitä, että päätoimittaja Markku Huuskolla on ollut huono päivä vaan siitä, että nyt on ilmeisesti kehitteillä isompikin hyökkäys perustuslakia ja sen takaamaa vapaata sanaa vastaan.

Eräiden tietojen perustella tällainen hyökkäys voisi olla ns. "Arkkipiistan Komitean" alustama ja se liittyisi ennen vaaleja tapahtuvaan; poliisien avulla käytävään suurempaan kampanjaan ihmisiä vastaan, jotka koetaan poliittisesti vaarallisiksi ts. ihmisiin, joiden sanomiset ja kirjoitukset eivät nauti perustuslain ilmaisuvapauden suojaa.

Vaalitulosta olisi siten mahdollista saada "paremmaksi. "Vastuullisilla tiedotusvälineillä" olisi tässä prosessissa tärkeä osa.

Minun täytyy suoraan tunnustaa, että en olisi vielä pari vuotta sitten uskonut, että sellaista voisi tapahtua Suomessa. Nyt asiat ovat toisin. Nyt se on hyvinkin mahdollista".

Arto Luukkasen vastine "usarin" päätoimittajalle

"Markku hyvä,

Usari ei näytä ymmärtävän vapaan sanan vaatimuksia. Hämmästelen ja surkuttelen sitä, miten vähäarvoinen se sananvapaus teille on.

Kohdassa a) puhutaan siitä mistä puhuttiin keväällä OECD kokouksen seminaareissa. Olin siellä itse ja voin vahvistaa sen. Se oli erään seminaarin pienryhmän iso aihe.

Toinen kohta viittaa Mykkäsen kävelyyn Helsingissä luotiliiveissä. Pitää paikkaansa.

Kolmas kohtaa on spekulaatiota siitä mitä tapahtuu mahdollisesti tulevaisuudessa. Onko siitäkin tullut kiellettyä?

Vielä kerran. Häpeällistä ja neuvostotavan mukaista.

En olisi Sinusta uskonut.

Lupsakkain terveisin

Arto "