Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.
Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.
Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.
Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.
Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa
Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.
Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.
— Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.
Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.
Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta
Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.
Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.
Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.
Haiskahtaa vahvasti kotouttamiskulttuurilta.
Olisi vähintäinkin asiallista kertoa tekijän taustaisuus, koska elämmehän nyt ”monikulttuurisessa Suomessa” aivan virallisestikin sillä A) Turku ja B) Oulu – ”kaksi kovaa” mainitakseni, koska niin innostunut en asianlaidasta ole, että kertoisin aivan kaikki ”vivahteet” tuosta ebolaan verrattavasta maniasta.
Mutta yksi on varmaa! Suomen rikoslaissa ja vielä vähemmän demlan tuomioissa ei ole tarpeeksi kovaa rangaistusta mainitusta äärimmäisen kuvottavasta rikoksesta.
Mutta yhden asian sanon. Miehillä ei ole hermoja kestää vaikeuksia olipa kyseessä vaikka biologinen isä vaikea vammaisen lapsen kohdalla. En lähtökohtaisesti halua syyllistää, sillä naisiinkin mahtuu vähemmän empatialla varustettuja ihmisiä.
Pääasiassa syyttävä sormeni osoittaa Suomen valtiota ja sen harjoittamaa murha -politiikkaa suhteessa vaikeavammaisiin lapsiin ja nuoriin, jotka ovat hoidettavana oman perheensä parissa, sillä aivan kuten muutoinkin omaishoitajien ollessa kyseessä. Suomen valtio on ”säästänyt” eli varastanut taloudellisia voimavaroja pois tällaisiltä perheiltä, jotka tarvitsevat kaikkea tukea niin henkistä kuin ruumiilista hoitaessaan lastaan, jota rakastavat ja josta haluavat huolehtia, sillä kaikki eivät halua tehdä aborttia huulet törröllä, vaan kunnioittavat elämää, vaikka se onkin sulaa hulluutta sivusta katsottuna. Mutta kun on kysymys omasta lapsesta silloin asioita ei voi mitata tavallisilla mittareilla. Mennäpä potkimaan kananpoikiakin, niin saat kanan silmillesi ja vieläpä ilman varrasta.
Aivan kuten omaishoitajienkin kannalta intervalli -hoitopaikat pitäisi olla itsestään selvyytenä vanhempien tukena. Puhumattakaan sairaanhoitohenkilökunnan ja erikoissairaanhoidon osalta niin, että resursseja olisi tarjolla niin, ettei monivammaisen vanhemmat tunne itseään vain taakaksi, jotka pitäisi ampua eli ”tervehdyttää” kuten valtiovarainministeriö sen niin hauskasti sanoo.
No, niin. Tuo kaikki olikin pelkkää satua ja fiktiota, sillä tämä ei toteudu sen enempää kuin Taivaskaan maan päällä.
Vakavasti sairas = eutanasia.
New Yorkkin osavaltiossa on nykyään laillista abortoida vasta syntyvä lapsi. Tässä menty vähän pidemmäĺle.