Mainos:

Uusi työaikalaki eduskunnassa tänään – Sysääkö uusi laki ylityökorvaukset historiaan?

Päivitetty 17.3.2019, Julkaistu 11.3.2019 – Kirjoittaja Toimitus
Eduskunta käsittelee tänään uutta työaikalakia, joka voimaan astuessaan korvaisi vuonna 1996 voimaan tulleen työaikalain. Kenties merkittävimmät muutokset uudessa laissa olisivat lakisääteinen työaikapankki, joka potentiaalisesti jopa poistaisi tarpeen maksaa ylityökorvauksia ylitöiden "muuntuessa" vapaapäiviksi ja sekä joustotyöaika, joka myöskin poistaisi osittain velvollisuuden ylityökorvausten maksamiseen.

Esityksen uudeksi työaikalaiksi on allekirjoittanut työministeri Jari Lindström ja mm. Akava kuvaa uuden lain "vastaavan paremmin työelämän muutoksia".

- On hyvä, ettei työaikaa sidota yhtä merkittävästi enää paikkaan, vaan työaikalakia sovelletaan jatkossa myös etätyöhön. Myös työaikapankkia koskevien säännösten tuleminen lakiin on myönteistä. Valitettavaa puolestaan on se, että matkustamiseen käytettyä aikaa ei edelleenkään lueta työajaksi, ellei se ole samalla työsuoritus. Korostaisin työsuojelun merkitystä varsinkin silloin, kun työaikana matkustaminen on säännöllistä ja siihen kuluu paljon aikaa, toteaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.

Työaikapankkiin työntekijä kerryttäisi ennen ylitöinä maksettuja työtunteja, jotka sitten voidaan "maksaa" joko vapaapäivinä tai rahapalkkana.

Eduskunnan täysistunto alkaa tänään klo 12:00.

Mainos:

Lähde: Eduskunta, Akava

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

11 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Make
Make
7

Just joo. Ylityökorvaukset jos häviää, niin millä sitä matalapalkkainen sitten elää?

Taas uusi juoni heikentää palkkoja. Ylityökorvaus siis jatkossa ”maksetaan” joko vapaapäivinä tai ”palkkana”. Eli työnantaja säästää kun ei enää tarvitse maksaa ylityöstä ylityökorvausta vaan ihan tavallista palkkaa.

Paska maa, joka sortaa muita paitsi herroja ja sosiaalipummeja.

Pessimisti
Pessimisti
7

Mitä, mitä, mitä!!? Vieläkö tuo amispelle saa hämmentää ja tehdä myyräntyötään? Eikö se paskahallitus kaatunutkaan?

Röhkäle
Röhkäle
7

Työaikapankki on vuosisadan kusetus.
Työaikapankista hyötyvät vakituiset työntekijät jos tulee lomautuksia, mutta silpputyötä tekevä ruuhka-apulainen saa kusiämpärin niskaansa. Silpputyöntekijät painavat hulluna ylityötä vakipaikan tai edes sopimuksen jatkumisen toivossa ja kun loppu tili tulee niin on pirullista laskea paljonko olisi tienannut jos ylityö korvaukset olisi maksettu kuten kuuluu.

Työaikapankki on ainoastaan työnantajan kannusteloukku.
Ei kannata suostua sillä nythän on HUUTAVA työvoimapula ja silloinhan työntekijöille kuuluisi maksaa kysynnän mukaisesti huippupalkkaa.
Ai niin elämme globalisaatiossa joka on äärikommunismia ja työläiset orjia.

Sensuroimaton Totuus
Sensuroimaton Totuus
7

Tätä kansan nöyryyttämistä ei äänestämällä pysäytetä -jokainen ajatteleva yksilö varmasti ymmärtää mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

toni lajos
toni lajos
7

Pahasti ryvettynyt Sipilä yrittää viime metreillä tuhota loputkin tämän maan kasvun edellytykset, työväki kaikkoaa mm. Viroon takaisin. Rinne hoitaa tämän asian kuntoon, kuten on luvannut. Maahanmuuton kaikki rajoitukset tulee poistaa, sanoo Rinne. Lihan verotusta tullaan pohtimaan, eli verotetaan, kuten makkaraakin.. Lentokoneseisojalle A. Pennaselle Rinne myöntää pronssisen mitalin, yltiöpäisestä rohkeudesta maahanmuuttajan epäasiallisen kohtelun esiin tuomisesta.
Tätä samaista mitalia ei ole myönnetty kuin yksi aiemmin, Raatteentien raisuissa taisteluissa 8 panssaria tuhonneelle Pohjois-Savolaiselle Kemppaiselle.

kalevi siikonen
kalevi siikonen
7

Jarilta voi odottaa ihan mitä vaan!
Yliliden teko oli ainakin ennen vapaaehtoista. Loppuuko ne nyt kokonaan. Toisaalta voitaisiinko ylityöt vapattaa verista tai verotus korvaamaan menetetyt kirvaukset

juha.
juha.
7

”…ylitöiden ”muuntuessa” vapaapäiviksi ja sekä joustotyöaika, joka myöskin poistaisi osittain velvollisuuden ylityökorvausten maksamiseen.”

Kylläpä kuullostaa hyvältä! Siis kun toisen kerran lukee, ymmärtää varsin hyvin, että tässäkin ”esityksessä” ”on kora haudattuna”!

Vaikkakin ylityökorvaukset ovat olleet aina Suomessa kovan tuloverotuksen alla. Ovat ylityökorvaukset kuitenkin olleet selvä rahakorvaus siitä, että on uhrannut päivittäistä tai viikoittaista vapaa-aikaansa sorvin ääressä.
Nyt tällaiset ”vapaa-aika pankit” ovat pelkästään työnatajalle parannus entiseen, koska kuvetta ei tarvitse kaivaa ja ”aika” ei ole taloudellisena suureena ”keneltäkään pois”, käyttääkseni ”vihreän maailman” termiä, jossa talouspoliittinen ajattelu nojaa täysin rahassa mitattuna kasvatettuihin veroihin ja maksuihin kansanosalta, joka ”saa” sotkea kätensä työn -paskaan. ”Vihurit” tietenkään eivät tiedä siitä yhtään mitään kuin korkeintaan olemalla ”työssä” valtion rahoittamissa jonnin joutavissa ”tutkimuksissa” ja ”hankkeissa”, joissa tutkitaan mitä mielikuvituksellisempia seikkoja yhteiskunnan eri aloilta ja niiden vaikutuksesta siihen projisoituen aina kansalaisiin asti, jotka eivät tosin ole ennen sitä kuulleetkaan koko ”jokapäiväisestä asiasta” ennen tuota rinta rottingilla ja rynttään tanassa julkistettua ”kauppalistaa” eli tutkimustulosta, jonka tähdellisyyden juoruaa ainoastaan sen parissa aikaa viettäneiden perin tärkeiltä näyttävien nirppanokkien ulkoinen habitus ja tietenkin valtamedian antama valtaisa huomio asialle.
Tätä koko revohkaa vielä tietenkin kommentoi ylitärkeä ministeri pyöritellen sanoja kuin lotto -mylly lottopalloja Loton pääarvonnassa, joka lauantai-ilta, mikä onkin ainoa perinne Suomessa joka on pysynyt kuin ”paska seinässä” minkään kulloisenkin haihatuksen vaikuttamasta tuohon monoliittiin.

"Tonni jonka annoin pois"
"Tonni jonka annoin pois"
7
"Työ jos olis herkkua"
"Työ jos olis herkkua"
7
"Herrojen kanssa pellon laidassa"
"Herrojen kanssa pellon laidassa"
7
fatwantarkistaja
fatwantarkistaja
7

Onpa loistavaa! Koettakaahan pitää ne pankkituntinne ajoissa pois, ettei käy, kuin itselleni. Työnantaja lomautti laittomasti, sinne jäivät lapulle kymmenet ilmaiset tunnit. Valehtelivat vielä, että olin itse eronnut, siitähän paukahti 3kk karenssia. Kätevää, ellei tarvitse asua, syödä, eikä olla olemassa.

Aivan mahtavaa! Painatte sitten oikein lamppu punaisena hommia ja luulette suuria itsestänne. 12-tuntista päivää, toivottavasti viikonloput kanssa menevät pankkiin. Pidätte sitten joskus kunnon lomia ja vietätte aikaa lastenne kanssa. Firma menee konkurssiin ja ne sadat tuntinne katoavat tuuleen, ei mahda mitään.

Hiton hienoa! Mitäs luulette, kun olette irtisanotut, menee ekat kuukaudet niillä pankkitunneilla eläessä, eli pitäkää irtisanomisajallanne lomat, vaikka sataisi vähän enemmänkin.

Saakelin sukkelaa! Luulitteko saavanne prosentit pankkiin kannettavaksi? Ette saa. Teette tunnit ylitöitä, pidätte tunnin lomaa. Poltatte itsenne loppuun, työnantajan ei tarvitse sitä surra. Sairastutte, tai kuolette, aivan sama. Otetaan reservistä uusi, entistä pelokkaampi orja tilalle, niitähän kuvitellaan tulevan ulkomailta lisää. Tai tiedetään tulevan, ei niitä pois päästetä enää kun ovat tulleet ja nappaistaan tuet pois, jolloin ovat nekin sitten orjia.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.