Mainos:

Uusi postilaki suosii Postin hidastelua

Julkaistu 29.7.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Alkusyksystä astuu voimaan uusi postilaki, joka velvoittaa esimerkiksi kirjeiden olevan perillä vasta viidentenä arkipäivänä.

Edellisen lain mukaan kirjeiden velvoitetiin olevan perilä parissa arkipäivässä. Postista puolustellaan lakia, sillä että hyvin harva kirje tekee matkaa viisi arkipäivää vaan on perillä huomattavasti aikaisemmin.

Yrityskirjeitä uusi laki ei koske vaan ne toimitetaan postin ja yrityksen välisten sopimusten ehdoilla.

Postia on pitkin kevättä ja kesää ruodittu myöhästyneistä ja kadonneista kirjeistä, että paketeista. Nämä ovat Postin kirjepalveluista vastaava johtaja Kai Kulpin mukaan yksittäisiä ja harvinaisia tapauksia, eivätkä oikein edes mahdu tilastoihin.

Nykysuomi kysyi yhdeltä pientä verkkokauppaa pyörittävältä yhdistykseltä miten postin palvelut ovat heillä toimineet?

Yhdistyksen verkkokauppavastaava vastaa.

Mainos:

Meiltä katoaa postin syövereihin noin joka neljäs lähetys. Tästä koituu meille todella paljon kuluja, koska jo esimerkiksi hupparin lähettäminen maksaa 7.90€ + itse tuote. Posti on hävittänyt meiltä lukuisia t-paitoja, huppareita. Ehkä suurimpana on iso ruoka-apu paketti. Mikä on kokoluokaltaan keskikokoinen pahvilaatikko 180x80x60. Itse paketin sisältö maksaa jo toistasataa euroa, paketti 9€ ja lähetys 15€.

Paketin hävittyä olemme joutuneet kuskaamaan paketit perille henkilökohtaisesti. Tällä olemme varmistaneet varman kuljetuksen. Hävineiden pakettien takia olemme menettäneet paljon asiakkaita, koska selitys "posti hukkasi ei vaan aina toimi." 

Olemme siis mittasuhteilta pieni verkkokauppa, hirvittää edes ajatella kuinka paljon häviää suurelta verkkokaupalta tavaraa. En usko että nämä tapaukset ovat vain yksittäisiä.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Sypäläinen: Posti
Sypäläinen: Posti
9 years ago

Muistan hyvin ajan kun kirjeen lähettäminen maksoi 80p (13c). Jossain vaiheessa postitele rupesi ahneeksi ja teki kaksoistariffin. Jos halusit kirjeesi perille seuraavaksi päiväksi, jouduit maksamaan 1mk:n. Jos kirje sai kulkea kaksi päivää, maksoi se 80p, eli sen saman summan kuin ennen seuraavaksi päiväksi kannettu kirje. Ja kirjeet kannettiin seuraavaksi päiväksi jos ne oli jätetty postilaatikoihin ennen klo 20:00. Tosin, silloin suurin osa lajittelusta tapahtui paikallisesti eikä kirjeitä ensin rahdattu rekoilla Helsinkiin josta ne nyt rahdataan parhaassa tapauksessa takaisin, koska toimitusosoite on samassa kantopiirissä. Se että kirje lajiteltaisiin kantopiireissä on kuulemma niin kallista että on halvempaa ostaa miljoonien kone joka syö sähköä sadoilla tuhansilla vuodessa ja rahdata kirjettä satojen tuhansien rekoilla jotka kuluttavat tiestöä ja polttoainetta sadoilla tuhansilla vuodessa, kuin että henkilö ottaisi kirjeen ja laittaisi sen oikeaan lokeroon.

No, toinen epäkohta on Itella/Postin hinnoittelu. Ensiksikin, mikään mikä painaa yli 20kg ei kuulu postin kantoon. Tosin, jos ulkomailta tulee yli 20kg paketti, posti kyllä raahaa sen kotiovelle, mutta 10 päivän lajittelukeskuksen odotteluajalla lisättynä. Ja jos Suomesta maksaa lähettää eurooppaan esim. 280e, niin euroopasta Suomeen sama paketti tulee 17e:lla. Ja posti kantaa sen ovelle asti. Missä on oikein vikaa?

Kun Bonn:ista tulee 1800kg rahtia (kaksi trukkilavaa) 170e:lla Pirkanmaan pieneen maaseutukuntaan, niin miksei Posti saa samaa rahtia liikuteltua alle 170e edes Tampereelta ko. maaseutukuntaan? Nyt se kuitenkin laskuttajan 170e rahdilla tuo sen Helsingistä maaseutukuntaan. Ja rahti on nimenomaan posti, koska DHL rahtaa vain yritysten rahtia, posti yksityisten. Tai autonrenkaat Saksasta… Posti tuo nekin perille muutamalla eurolla.

Jossain on pahasti mätää kun tilanne on päässyt tällaiseksi. Mitenkähän saisi mopoautot valjastettua paketti/kirjeläheteiksi? Ne kun pörisevät muutenkin niin nyt voisivat oikeasti tienata rahaa ajelullaan. Ja aivan varmasti kirje kulkee Helsingistä vietinvälityksenä Rovaniemelle nopeammin mopoauto-läheteillä kuin postin viiden päivän hidastelulla. Johan sen vie kävellenkin samassa ajassa perille.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.