Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.
Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.
Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.
Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.
Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa
Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.
Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.
— Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.
Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.
Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta
Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.
Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.
Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.
Muistan hyvin ajan kun kirjeen lähettäminen maksoi 80p (13c). Jossain vaiheessa postitele rupesi ahneeksi ja teki kaksoistariffin. Jos halusit kirjeesi perille seuraavaksi päiväksi, jouduit maksamaan 1mk:n. Jos kirje sai kulkea kaksi päivää, maksoi se 80p, eli sen saman summan kuin ennen seuraavaksi päiväksi kannettu kirje. Ja kirjeet kannettiin seuraavaksi päiväksi jos ne oli jätetty postilaatikoihin ennen klo 20:00. Tosin, silloin suurin osa lajittelusta tapahtui paikallisesti eikä kirjeitä ensin rahdattu rekoilla Helsinkiin josta ne nyt rahdataan parhaassa tapauksessa takaisin, koska toimitusosoite on samassa kantopiirissä. Se että kirje lajiteltaisiin kantopiireissä on kuulemma niin kallista että on halvempaa ostaa miljoonien kone joka syö sähköä sadoilla tuhansilla vuodessa ja rahdata kirjettä satojen tuhansien rekoilla jotka kuluttavat tiestöä ja polttoainetta sadoilla tuhansilla vuodessa, kuin että henkilö ottaisi kirjeen ja laittaisi sen oikeaan lokeroon.
No, toinen epäkohta on Itella/Postin hinnoittelu. Ensiksikin, mikään mikä painaa yli 20kg ei kuulu postin kantoon. Tosin, jos ulkomailta tulee yli 20kg paketti, posti kyllä raahaa sen kotiovelle, mutta 10 päivän lajittelukeskuksen odotteluajalla lisättynä. Ja jos Suomesta maksaa lähettää eurooppaan esim. 280e, niin euroopasta Suomeen sama paketti tulee 17e:lla. Ja posti kantaa sen ovelle asti. Missä on oikein vikaa?
Kun Bonn:ista tulee 1800kg rahtia (kaksi trukkilavaa) 170e:lla Pirkanmaan pieneen maaseutukuntaan, niin miksei Posti saa samaa rahtia liikuteltua alle 170e edes Tampereelta ko. maaseutukuntaan? Nyt se kuitenkin laskuttajan 170e rahdilla tuo sen Helsingistä maaseutukuntaan. Ja rahti on nimenomaan posti, koska DHL rahtaa vain yritysten rahtia, posti yksityisten. Tai autonrenkaat Saksasta… Posti tuo nekin perille muutamalla eurolla.
Jossain on pahasti mätää kun tilanne on päässyt tällaiseksi. Mitenkähän saisi mopoautot valjastettua paketti/kirjeläheteiksi? Ne kun pörisevät muutenkin niin nyt voisivat oikeasti tienata rahaa ajelullaan. Ja aivan varmasti kirje kulkee Helsingistä vietinvälityksenä Rovaniemelle nopeammin mopoauto-läheteillä kuin postin viiden päivän hidastelulla. Johan sen vie kävellenkin samassa ajassa perille.