Ulkopoliittinen instituutti kyllästyi Mika Aaltolaan – ”Hieman hönölle” tyly ilmoitus

Julkaistu 19.4.2024 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Mika Aaltolan syöksykierre, Aaltolalle tyly ilmoitus ei jatkoa UPI:n johdossa.

Ulkopoliittinen instituutti ei voinut muuta tehdä kuin siirtää Aaltolan sivuun. Instituutti oli huolissaan Aaltolan julkisesta kommentoinnista missä kerrottiin vain "omia" mielipiteitä, eikä asioita kommentoitu fakta pohjaisesti ja politiikkaan lähteminen oli viimeinen pisara UPI:lle.

Vielä 9.4.2024 Aaltola piti STT:n haastattelussa täysin varmana valintaansa UPI:n jatkokaudelle ja ilmoitti median välityksellä ettei ole käytettävissä eurovaaleissa. Tästä muutama viikko eteenpäin oli ääni kellossa muuttunut, Aaltolalle ilmoitettiin ettei hänen palveluksiaan enää tarvita instituutissa ja Aaltola ymmärsi ettei töitä ole tarjolla enää mistään. Aaltolan ainut vaihtoehto oli lähteä tavoittelemaan suojatyöpaikkaa eurovaaleihin. Suurta menestystä ei ole luvassa näissäkään vaaleissa ja vaalit tuovatkin Aaltolalle sen lopullisen romahduksen.

Aaltola jakanut disinformaatiota koko Ukrainan sodan ajan, ehkä noloin Aaltolan disinformaatio seikkailu oli kun Venäjä irroitettiin kansainvälisestä maksujärjestelmästä ja Aaltola oli tätä kommentoimassa tuoreeltaan. Aaltola kertoi tuolloin, että Venäjä romahtaa viikonlopun jälkeen maanantaina, mutta toisin kävi, Venäjän talous jatkoi kasvamistaan. Tämäkin kommentointi toi esiin Aaltolan täydellisen tietämättömyyden asioista.

Kun Aaltola lähti presidentin vaaleihin ehdolle, oli siinä kaikki kaaoksen ainekset ilmassa ja niihän siinä kävi, nolo romahdus oli todellisuutta. Aaltolan tietämättömyys tuli ensimmäisistä tenteistä lähtien esiin ja ihmiset loikin hänestä kuvan "hieman hönö". Hönö on hyvä ilmaisu Aaltolalle, hän edustaa ihmistyyppiä mikä sanoo mitä tahansa julkisuudessa mitä ihmiset haluaa vain kuulla. Ukrainan sodassa Hönöä käytettiinkin härkisti hyväkseen, hänet laitettiin laukomaan täysin päättömiä asioita vailla minkäännäköistä totuuspohjaa. Aaltolasta tehtiin disinformaation väline, tuskin "hieman hönö" Aaltola edes itse ymmärsi olevansa disinformaatio koneiston väline jota käytettiin härskisti hyväkseen.

Minun mielestä voidaan Aaltolan kohdalla puhua tyhmästä ihmisestä mikä on valmis tekemään mitä vain kunhan saa olla esillä ja leikkiä tärkeää. Jälkeenpäin ajateltuna on uskomatonta että Ulkopoliittisen instituutin johtoon voidaan edes valita tommoinen perässä vedettävä hönö, mikä laukoo suustaan mitä tahansa.

Tämä Aaltola ilmiö on taas jälleen kerran loistava osoitus siitä mitä kaikkea ollaan valmiita tekemään jotta ihmisille saadaan jaettua disinformaatiota. Ei tarvita kuin tommoinen hönö mitä voidaan pyörittää miten halutaan ja sitten onkin instituutin johtajana ihminen kenellä ei ole mitään hajua maailman menosta ja tämä hönö sitten esiintyy mediassa useita kertoja päivässä kertomassa täyttä valhetta.

Suomessa eletään ennenäkemätöntä disinformaation aikakautta ja isoimpana ongelmana ei ole Venäjän tuottama disinformaatio, vaan lännen tuottama valheiden verkko jota kieltämättä pyöritetään loistavalla menestyksellä, uppoo ihmisiin kuin kuuma veitsi voihin. Ehkä tämä kertoo myös ihmisten älykkyydestä ja medianlukutaidosta jotain.

Juha Korhonen

Liity Nykysuomen WhatsApp ryhmään
https://chat.whatsapp.com/DxDon12qrSyHYXR6Q1Zaqi

Vain kolmasosa amerikkalaisista tukee sotaa Irania vastaan

Julkaistu eilen 10:40 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Amerikkalaisten tuki sodalle Irania vastaan on laskenut noin kolmasosaan, ja selkeä enemmistö sanoo, ettei presidentti Donald Trump ole selittänyt Yhdysvaltain sotilaallisia tavoitteita.

Reuters/Ipsos-kysely toteutettiin verkossa valtakunnallisesti perjantaista sunnuntaihin 1 246 aikuisen keskuudessa, ja sen virhemarginaali oli plus-miinus kolme prosenttiyksikköä.

Noin kolmasosa vastaajista sanoi tukevansa sotaa Irania vastaan. Reuters/Ipsosin mukaan tämä oli alhaisin kannatusaste konfliktin alkamisen jälkeen. Tuki on pysynyt alle 40 prosentissa viiden kuukauden ajan.

Sota alkoi 28. helmikuuta Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäyksillä Iraniin. Maaliskuun puolivälistä lähtien Reuters/Ipsos on kysynyt vastaajilta, tukevatko vai vastustavatko he sotilaallisia iskuja. Tuolloin 37 prosenttia sanoi tukevansa sotaa. Konfliktin alkaessa vastaava luku oli 27 prosenttia, kun taas 29 prosenttia ilmoitti olevansa epävarma.

Vastaajat pitävät tavoitteita epäselvinä

Kuusikymmentäyhdeksän prosenttia vastaajista, mukaan lukien neljä kymmenestä republikaanista, sanoi, ettei Trump ollut selittänyt selkeästi Yhdysvaltain sotilaallisen osallistumisen tavoitteita Iranissa.

Konfliktin aikana Trump on maininnut useita tavoitteita: iranilaisten auttaminen maan johdon kaatamisessa, Iranin ballististen ohjusten suorituskyvyn eliminointi ja Iranin ydinasehankinnan estäminen.

Valkoisen talon tiedottaja Olivia Wales sivuutti lausunnossaan vaihtelevat mielipidemittaukset ja sanoi Trumpin pysyvän sitoutuneena estämään Irania hankkimasta ydinasetta.

Bensiinin hinta ja poliittinen paine

Reuters raportoi, että konfliktissa on kuollut 18 Yhdysvaltain armeijan jäsentä. Tuhansia ihmisiä on kuollut Iranissa ja Libanonissa, missä Iranin liittolaisryhmät ovat taistelleet Israelin joukkoja vastaan.

Sota on ajoittunut samaan aikaan bensiinin hinnan voimakkaan nousun kanssa Yhdysvalloissa. Reuters raportoi, että valtakunnallinen keskihinta oli hieman yli 4 dollaria gallonalta, kun se ennen konfliktia oli noin 3 dollaria.

Trumpin yleinen kannatus nousi kyselyssä 37 prosenttiin, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä kuukautena. Tyytymättömyys sotaan voi silti painaa presidenttiä ja republikaaneja ennen marraskuun välivaaleja, joissa puolue puolustaa niukkaa enemmistöään kongressissa.

Rekisteröityjen sitoutumattomien äänestäjien keskuudessa 36 prosenttia sanoi suosivansa demokraattien kongressiehdokkaita, kun taas 20 prosenttia suosi republikaaniehdokkaita.

Vuoden 2024 presidentinvaalikampanjansa aikana Trump lupasi pitää Yhdysvallat poissa pitkittyneistä sodista. Hän oli alun perin ennustanut konfliktin kestävän neljästä viiteen viikkoa.

Israel käyttää yli 45 miljoonaa dollaria tekoälypohjaiseen vaikuttajakampanjaan

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Israelin hallitus toteuttaa monen miljoonan dollarin kampanjaa vaikuttaakseen yleiseen mielipiteeseen Yhdysvalloissa. Yli 45 miljoonan dollarin arvoinen sopimus sisältää tekoälyllä luotujen viestien massajakelua, konservatiivista mediaa ja verkkosisältöä, jonka tarkoituksena on ohjata suurten tekoälypalveluiden vastauksia Israel-myönteiseen suuntaan.

Miljoonia tekstiviestejä on lähetetty amerikkalaisille viime kuukausina lähettäjiltä, jotka piiloutuvat tavallisten etunimien, kuten Emman, Sarahin ja Johnin, taakse. He väittävät edustavansa ryhmää nimeltä Friends for Peace ja kysyvät muun muassa Yhdysvaltojen, Israelin ja Iranin välisistä suhteista.

Wall Street Journalin tutkimus, jonka Ynet on tiivistänyt, osoittaa, että viestit on luotu tekoälyn avulla ja rahoitettu Israelin hallituksen toimesta. Friends for Peace -nimellä ei puolestaan näytä olevan varsinaista organisaatiota takanaan: sanomalehti ei löytänyt rekisteröityä yritystä eikä voittoa tavoittelematonta järjestöä.

Viestit ovat osa laajempaa, yli 45 miljoonan dollarin arvoista sopimusta operaatiossa, jota johtaa Donald Trumpin entinen kampanjapäällikkö Brad Parscale. Tekstiviestikampanjaa pyörittävä yritys Sparkfire oli saanut 6,5 miljoonaa dollaria toukokuun puoliväliin mennessä.

Parscalen ryhmä on myös rakentanut Israel-myönteisiä verkkosivustoja ja tuottanut postauksia sekä linkkejä, joiden tarkoituksena on luoda suotuisampia vastauksia Israelista tekoälypalveluilta, kuten ChatGPT ja Claude. Strategia ulottuu siten perinteistä mainontaa pidemmälle ja pyrkii vaikuttamaan myös siihen, mitä verkkomateriaalia tekoälymallit löytävät ja toistavat.

Monen miljoonan dollarin kampanja seuraa yleisen mielipiteen romahdusta

Kampanja käynnistyy tilanteessa, jossa näkemykset Israelista ovat heikentyneet jyrkästi Yhdysvalloissa. Pew Research Centerin tutkimus osoittaa, että 60 prosentilla amerikkalaisista oli kielteinen kuva Israelista maaliskuussa, kun vastaava luku oli 53 prosenttia vuonna 2025 ja 42 prosenttia vuonna 2022.

Tutkimuksen mukaan Israel on palkannut ainakin kuusi yritystä Yhdysvaltain vaikuttamispyrkimyksiin, ja noin kolmekymmentä ihmistä on rekisteröitynyt maan ulkomaisiksi agenteiksi. Kampanja sisältää myös yli 500 000 dollarin (437 000 euron) arvosta mainontaa konservatiivisen Salem Media -mediaryhmän kautta, jossa Parscale toimii strategiaylijohtajana.

Salem Media kiistää, että juontajille olisi maksettu tiettyjen näkemysten ilmaisemisesta Israelista, ja sanoo rahojen tulleen käytetyksi digitaaliseen mainontaan. Israelin kannattajat kuvailevat ponnistelua välttämättömäksi vastaukseksi Iranin ja palestiinalaismielisten ryhmien kampanjoille.

Yhdysvaltain varapresidentti JD Vance kritisoi hiljattain jyrkästi osia Israelin hallituksesta Joe Roganin haastattelussa.

He yrittävät pitää sodan käynnissä loputtomiin, Vance sanoi Israelin viranomaisista, joita hän syytti pyrkimyksistä vaikuttaa Yhdysvaltain yleiseen mielipiteeseen ja horjuttaa sopimusta Iranin kanssa.

Israelin ulkoministeri Gideon Sa’ar sanoi viime vuonna, että vuoden 2026 budjetissa on varattu yli 700 miljoonaa dollaria maan kansainvälisen kuvan parantamiseen ja yleisen mielipiteen muokkaamiseen. Ulkoministeriö ei vastannut Wall Street Journalin kysymyksiin.

Janne ”Rysky” Riiheläinen menetti kaikki työt – Uskottavuus propagandistina meni

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 27.2.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

On olemassa ilmiö, jossa julkinen hahmo rakentaa uransa vahvan retoriikan, kärjekkäiden tulkintojen ja jatkuvan vastakkainasettelun varaan. Hetken aikaa se toimii. Otsikoita syntyy, some reagoi, oma kupla taputtaa.

Mutta sitten tapahtuu jotain vaarallista: yleisö lakkaa uskomasta.

Kun uskottavuus murenee, se ei romahda kerralla. Ensin katoavat hiljaiset lukijat. Sitten katoaa kiinnostus. Lopulta katoavat toimeksiannot. Se on kylmä markkinatalouden logiikka: jos kukaan ei halua lukea, kukaan ei maksa kirjoittamisesta.

Moni mediapersoona on viime vuosina saanut huomata tämän. Kun retoriikka kovenee ja jokainen kriitikko leimataan viholliseksi, alkaa uskottavuus syödä itse itseään. Jos vuosikausia maalaa maailmaa mustavalkoisilla siveltimillä ja syyttää vastapuolta milloin mistäkin, lopulta yleisö kysyy: missä ovat todisteet – ja miksi sama levy soi aina?

Yleisradio ei ole velvollinen tarjoamaan töitä kenellekään. Yliopistot eivät ole velvollisia tarjoamaan alustoja. Media-alalla toimeksiannot eivät ole sosiaalietuus vaan seurausta kysynnästä ja luottamuksesta. Kun luottamus katoaa, myös puhelin hiljenee.

Ja mitä jää jäljelle? Pienet ideologiset taskujulkaisut, joissa oma piiri edelleen nyökyttelee toisilleen. Muutaman kympin palkkio kuussa ja tuttu toimituksellinen kupla, jossa kriittinen peili on jo vuosia sitten peitetty verholla.

Suurin tragedia ei ole työn menetys. Suurin tragedia on se, ettei kukaan enää jaksa lukea. Ei siksi että olisi “vaiennettu”, vaan siksi että yleisö on jo tehnyt arvionsa.

Uskottavuus on mediassa valuuttaa. Sen voi käyttää loppuun. Ja kun saldo näyttää nollaa, pankki ei enää myönnä lisäluottoa – ei edes propagandan nimissä.

Janne "Rysky" Riiheläiselle kävi näin.

Lukijan kynästä: Riiheläiset ja muut maalittajat ovat joko ex-narkkareita tai sarjaepäonnistujia

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 30.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Verkon syövereissä elää laji, joka luulee olevansa totuuden torvi ja sananvapauden viimeinen linnake. Todellisuudessa kyse on usein aivan muusta. Maalittaja, someraivoaja ja häiriköksi ryhtynyt huutelija on harvoin rohkea – useammin katkera. Hän on elämänsä pettymyksissä marinoitunut sielu, joka ei enää jaksa katsoa peiliin, joten alkaa sylkeä sitä kohti.

Moni näistä näppäimistösotureista on joskus kokenut jotakin raskasta: tulleet itse kiusatuiksi, jääneet yksin, ehkä ajautuneet päihteiden, työttömyyden tai epäonnistuneiden ihmissuhteiden loukkuun. Mutta sen sijaan, että he olisivat kääntyneet rakentavan muutoksen tielle, he ovat valinneet helpomman reitin – purkavat oman elämänsä tyhjyyden muihin. Jokainen solvattu, uhkailtu tai maalitettu ihminen on heille hetkellinen helpotus, annos valheellista ylivoiman tunnetta.

Maalittaja ei siis taistele vallanpitäjiä vastaan, vaan omaa mitättömyyden tunnettaan vastaan. Some antaa hänelle sen, mitä elämä ei koskaan antanut: yleisön. Ja yleisö on huume. Jokainen tykkäys, jako ja vihainen kommentti toimii pienenä piikkinä suoraan egon suoneen. Siitä seuraa addiktio, jossa mikään ei riitä. On pakko huutaa kovempaa, loukata rajummin, jotta edes joku huomaisi.

Tätä ei pidä romantisoida, eikä ymmärtää väärin. Häiriköinti ja maalittaminen eivät ole “mielipiteitä” tai “kriittistä keskustelua”. Ne ovat pelkurin keinoja purkaa oma epäonnistuminen muiden niskaan. Jokainen, joka osallistuu siihen, on osa ongelmaa – ei yhteiskunnallista keskustelua.

On aika lakata antamasta häiriköille valtaa. He eivät ole rohkeita totuudenpuhujia, vaan oman elämänsä raunioilla seisovia ihmisiä, jotka eivät osaa muuta kuin huutaa pimeään. Ja mitä enemmän me kuuntelemme, sitä pimeämmäksi tämä maa käy.