https://nykysuomi.com/tyoryhma-ehdottaa-uutta-tietosuojalakia/

Kotimaa

Työryhmä ehdottaa uutta tietosuojalakia

Julkaistu 21.6.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa, että säädettäisiin uusi henkilötietojen suojaa koskeva yleislaki, tietosuojalaki. Tietosuojalailla täsmennettäisiin ja täydennettäisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston keväällä 2016 antamaa yleistä tietosuoja-asetusta. Nykyinen henkilötietolaki sekä laki tietosuojalautakunnasta ja tietosuojavaltuutetusta kumottaisiin.

- Tietosuojauudistus on koko Euroopan kannalta merkittävä, kaikkia kansalaisia koskeva hanke. Kansallisessa jatkotyössä on voitu keskittyä myös joihinkin erityisesti meille suomalaisille tärkeisiin kysymyksiin. Nyt luovutettu mietintö antaa hyvän pohjan jatkotyölle ja -keskustelulle, oikeusministeri Antti Häkkänen sanoi tänään 21.6. ottaessaan vastaan työryhmän mietinnön.

Kansallinen henkilötietojen suojaa koskeva lainsäädäntö uudistuu, kun EU:n yleinen tietosuoja-asetus tulee sellaisenaan sovellettavaksi jäsenvaltioissa. Yleinen tietosuoja-asetus jättää jäsenvaltioiden lainsäätäjille kuitenkin mahdollisuuden päättää tietyistä kysymyksistä. Osa yleisen tietosuoja-asetuksen säännöksistä jopa velvoittaa kansallisiin lainsäädäntötoimiin. Työryhmä ehdottaa, että näistä yksittäiskysymyksistä säädettäisiin tietosuojalailla.

Tietosuojalailla säädettäisiin kansallisesta valvontaviranomaisesta, oikeusturvasta ja seuraamuksista sekä joistakin tietojenkäsittelyn erityistilanteista. Tietojenkäsittelyn erityistilanteiden kohdalla (esimerkiksi sananvapauden turvaaminen, henkilötunnuksen käsittely, tieteellinen ja historiallinen tutkimus sekä tilastointi) nykyistä henkilötietolakia on pidetty ehdotetun sääntelyn lähtökohtana.

EU:n yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan laajasti yhteiskunnan eri sektoreilla, ja se koskee kaikenlaista henkilötietojen käsittelyä. Se sisältää säännökset rekisteröidyn oikeuksista sekä rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän velvollisuuksista. Yleinen tietosuoja-asetus on tärkein kansallisestikin sovellettava henkilötietojen käsittelyä koskeva laki. Yleisen tietosuoja-asetuksen soveltaminen jäsenvaltioissa alkaa 25.5.2018. Työryhmän ehdottama tietosuojalaki tulisi voimaan yhtä aikaa tietosuoja-asetuksen kanssa.

Tietosuojaviraston tehtävät

Valvontaviranomaisen osalta työryhmä ehdottaa tietosuojavaltuutetun toimiston laajentamista tietosuojavirastoksi. Virastoa johtaisi nykytilaa vastaavasti tietosuojavaltuutettu. Virastoon perustettaisiin lisäksi uusi apulaistietosuojavaltuutetun virka. Nykyinen tietosuojalautakunta lakkautettaisiin.

Tietosuojaviraston sisäisenä päätöksentekoelimenä toimisi työryhmän ehdotuksen mukaan erityinen seuraamuslautakunta. Se ratkaisisi merkittävimpiä seuraamusasioita eli yleisestä tietosuoja-asetuksesta seuraavien hallinnollisten sakkojen määräämistä ja henkilötietojen käsittelyä koskevia rajoituksia tai kieltoja koskevia asioita.

Työryhmä ehdottaa, että hallinnollisiin seuraamuksiin vahvasti nojautuvaa seuraamusjärjestelmää täydennettäisiin rikosoikeudellisella sääntelyllä silloin, kun hallinnolliset seuraamukset eivät ole käytettävissä. Tältä osin työryhmä ehdottaa muutoksia rikoslakiin.

EU:n tietosuoja-asetuksen vaikutukset yhteiskuntaan

EU:n tietosuoja-asetus on tietosuojalainsäädännön suurin uudistus 20 vuoteen EU:ssa ja siten Suomessakin. Koko EU:ta koskevan tietosuojalainsäädännön ja sen täytäntöönpanon tehokkuudella tavoitellaan kansalaisten asemaa ja yhteiskunnan toimintaedellytyksiä parantavia sekä elinkeinoelämää edistäviä vaikutuksia.

Kustannusvaikutukset seuraavat pitkälti suoraan tietosuoja-asetuksesta. Tärkeä yksittäinen yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutus liittyy valvontaviranomaisen organisointiin niin, että se pystyy tehokkaasti suoriutumaan yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisista tehtävistä.

Työryhmän mietintö lähtee nyt lausunnolle. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyllä.

Lähde: Valtioneuvosto

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Seuraa keskustelua

Nimimerkki*

Sähköposti (pakollinen, ei julkaista)*

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

Nimimerkki*

Sähköposti (pakollinen, ei julkaista)*

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti

Vanhimmat

Uusimmat Äänestetyimmät

Kaikki rahaksi vaan

9

Pari pikku juttua… Tuo EU:n henkiltietosuojalaki ON JO VOIMASSA. Nyt eletään siirtymäkauden toista vuotta joka umpeutuu ensi huhtikuussa. Mutta jo nyt ihmisillä on ”oikeus tulla unohdetuiksi”. Eli kuka tahansa voi lähettää Hesarille, Aamulehdelle, Iltasanomille, poliisille, Markkinatutkimukselle, lehtimyyjille jne… tiedonannon jossa vaatii että tulee poistetuksi heidän rekistereistään. Aivan samalla tavalla kuin facebookista ja googlestakin.

Mutta se mitä tällä kertaa haetaan on se että Suomen viranomaiset ja heidän yhteistyökumppaninsa saisivat ylläpitää henkilötietorekistereitä suomalaisista ilman sanktioita. Nimittäin, sanktio yritykselle/yhteisölle joka rikkoo ko. lakia on 10M€ tai 2% liikevaihdosta, kumpi on suurempi. Ja siksi Suomen valtio koittaa saada erikoisaseman sortaa kansalaisia.

Mitä tulee virastoon, niin huomaatteko sanan merkityksen? Hallintoja on valtiolla, virastoja on yrityksellä. Siksi Verhallintokin on nykyisin Verovirasto. Etenemme siis juoksuaskelin koht EU:n liittovaltiota sekä sen yksityistämistä. Sillä Suomikin on jo osakeyhtiö muiden joukossa:

http://rayhablogi.blogspot.fi/2014/12/isanmaasi-suomi-onkin-yritys.html

0

Vastaa

https://nykysuomi.com/nuorten-digitaalinen-syrjaytyminen-lisaantyy-suomessa/

Kotimaa

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

– Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

– Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

https://nykysuomi.com/nykysuomi-2-0-on-taalla-uudistunut-sivusto-ja-avoimet-kommenttikentat/

Kotimaa

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

https://nykysuomi.com/italia-palautti-rajavalvonnan-espanjan-liikenteelle-suomi-ja-itavalta-tukevat-paatosta/

Kotimaa

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

https://nykysuomi.com/trump-asetti-tullit-60-maalle-pohjoismaat-mukana/

Kotimaa

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com