Vuonna 2018 yhä useampi maahanmuuttaja haki oleskelulupaa työn tai opiskelun perusteella. Tilastot ovat olleet samansuuntaiset jo muutaman vuoden peräkkäin vaikkakin humanitäärisin perustein oleskelulupaa haetaan vieläkin runsaasti (2018: 6379) Viime vuonna ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia työn perusteella tehtiin 10 805 (2017: 8 650), ja oleskelulupa työn perusteella myönnettiin 7 687 hakijalle (2017: 6 751).
Päättyneellä hallituskaudella on tullut voimaan useita lakimuutoksia, joilla on pyritty helpottamaan yrittäjien ja erityisasiantuntijoiden maahanmuuttoa ja siten edistämään talouskasvua ja työllisyyttä.
– Lähtökohta on, että kotimaisen työvoiman lisäksi Suomi tarvitsee työntekijöitä myös ulkomailta. Kansainvälisistä osaajista käydään maailmalla kovaa kilpailua, sanoo sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio.
Oleskelulupajärjestelmän on sisäministeriön mukaan oltava mahdollisimman sujuva, jotta se ei hankaloittaisi osaajien rekrytoimista Suomeen. Sisäministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön viime vuonna tilaamassa esiselvityksessä tutkittiin, mistä työlupaprosessin viivytykset johtuvat ja mitä niille on tehtävissä. Kevään aikana asetetaan koordinaatioryhmä, joka koordinoi muun muassa työlupaprosessin kehittämistä.
Myös opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuttoa on helpotettu. Syyskuussa 2018 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä EU:n ulkopuolelta tulevien tutkijoiden ja opiskelijoiden oleskelulupia pidennettiin, ja heitä kannustetaan työnhakuun ja yrittäjyyteen siihen myönnettävällä oleskeluluvalla. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö ja sisäministeriö asettivat maaliskuussa 2019 yhteistyöhankkeen tukemaan korkeakouluopiskelijoiden maahantuloa ja integroitumista.
Oleskelulupaa muin kuin humanitäärisin perustein hakevissa merkittävin kansallisuus oli viimekin vuonna venäläiset. Venäläisten hakemia oleskelulupia myöskin myönnettiin eniten (hakemuksia 8483 joista myönteisiä 7879). Seuraaviksi suurimmat ryhmät olivat intialaiset, kiinalaiset ja irakilaiset, joista kuitenkin jälkimmäisten oleskelulupahakemuksiin on annettu muita huomattavasti enemmän kielteisiä päätöksiä (hakemuksia 4033 joista myönteisiä 3249). Näihin lukuihin sisältyvät myöskin työperusteiset oleskeluluvat.
Kuten muidenkin oleskelulupien kohdalla, suhteessa eniten hylätään myöskin irakilaisten turvapaikkahakemuksia (hakemuksia 2708 joista myönteisiä 1090). Irakilaisten hakemukset kattoivat yli 51% kaikista turvapaikkahakemuksista Suomessa vuonna 2018. Turvapaikanhakijoiden keskuudessa huomattava enemmistö oli myöskin vuonna 2018 18-34 vuotiaita miehiä.
Turvapaikkajärjestelmä yhä tiukoilla
Suomen turvapaikkajärjestelmä on edelleen kuormittunut, sillä vastaanottojärjestelmässä kirjoilla olevien asiakkaiden määrä laskee hitaasti. Siihen vaikuttavat aiemman suuren hakijamäärän aiheuttama turvapaikkaprosessien pitkittyminen, hakijoiden jättämät uusintahakemukset, palautusten vaikeutuminen ja vapaaehtoisen paluun houkuttelemattomuus. Erityisesti nimenomaan Irakiin palauttaminen on ollut hankalaa
Viimeaikaisilla lakimuutoksilla on vähennetty uusintahakemusmenettelyn väärinkäyttömahdollisuuksia, suomeksi maastapoistamisen vitkuttelua, sekä nopeutettu turvapaikkaprosessia. Heinäkuussa 2018 voimaan tullut lakimuutos edellyttää, että turvapaikkahakemukset käsitellään Maahanmuuttovirastossa pääsääntöisesti kuuden kuukauden sisällä niiden jättämisestä. Kuten sanottua, tämä kuitenkin harvoin onnistuu ja vaikka onnistuisikin, maasta poistaminen ja/tai henkilön palauttaminen kotimaahansa on vaikeaa, jopa mahdotonta.
Suomi on jatkanut kahdenvälisiä neuvotteluita Irakin ja Somalian kanssa näiden maiden kansalaisten palauttamisesta. Vapaaehtoisen paluun vauhdittamiseksi paluuavustuksia korotettiin vuoden 2019 alussa hyödyketuen osalta. Hyödyketuki tarkoittaa erilaisia palveluita tai tarvikkeita, kuten avustamista asunnon vuokraamisessa tai oman yrityksen perustamisessa. Suomi maksaa tällä hetkellä jopa 5000 euroa vapaaehtoisesti kotiin lähteville.
Lähde: Migri, Sisäministeriö
