Mainos:

Turvapaikan saaneita kuntiin lisärahalla: Katso kaikki kunnat

Päivitetty 24.6.2017, Julkaistu 24.6.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Kunnille on tarjottu 1,6 miljoonan bonuspakettia lisäpakolaisten vastaanottamiseen. Yli 60 kuntaa on ottanut vastaan tarjouksen, mutta 175 tuhannen euron bonus 200:n turvapaikansaaneen vastaanottamiseen ei kiinnosta kuntia.

  • 150 lisäpaikkaa per kaupunki tuottaa Joensuulle, Jyväskylälle, Oululle, Porille, Tampereelle ja Vaasalle 100 000 euroa kullekin.
  • 20:stä lisäpakolaisesta saa 20 000. Tähän tarjoukseen on tarttunut 51 kuntaa: Enontekiö, Eura, Hyrynsalmi, Hartola, Helsinki, Hyvinkää, Iisalmi, Inkoo, Jämsä, Järvenpää, Kalajoki, Karkkila, Kauhava, Kemi, Kemijärvi, Keuruu, Kirkkonummi, Kittilä, Kokkola, Kolari, Kuopio, Kyyjärvi, Laukaa, Mikkeli, Muhos, Mäntsälä, Nurmijärvi, Outokumou, Paltamo, Pelkosenniemi, Pieksämiki, Porvoo, Posio, Pyhtää, Ranua, Rauma, Saarijärvi, Salla, Salo, Savonlinna, Sipoo, Sodankylä, Tervola, Tornio, Tuusula, Valkeakoski, Vantaa, Varkaus, Ylitornio, Ylivieska, Äänekoski.
  • 200:sta lisäpaikasta on luvassa extraa 175 000 euroa, mutta kiinnostuneita kuntia ei ole ilmaantunut.
  • Viiden kunnan kohdalla asia on vielä kesken. Ne ovat ottamassa 20 turvapaikan tai oleskeluluvan saanutta kukin, sikäli kun ottavat: Lohja, Mustasaari, Pietarsaari, Raasepori, Seinäjoki.



Ministeriössä po. lisärahan maksamista entisten tukien päälle, kannustimena lisäpakolaisten vastaanottamiseen, nimitetään "Sylvia-hankkeeksi", tunnetun "Sylvian joululaulun" mukaan. Hankepäällikkö Katja Vänskä-Rajala työ- ja elinkeinoministeriöstä pitää kunnille maksettavien bonusten auttaneen oleellisesti lisäpaikkojen ilmaantumisessa.

"Mukaan tuli paljon uusia kuntia, jotka halusivat kantaa vastuuta pakolaisten vastaanotosta."

Hankkeen rahat tulevat EU:n turvapaikka-, maahanmuutto ja kotouttamisrahaston kautta. Tämän vuoden tavoite on sijoittaa vastaanottokeskuksista poistuvia oleskeluluvan tai turvapaikan saaneita 4000:een kúntapaikkaan, joista puuttuu vielä 400.

Mainos:

Osa kunnista on tehnyt ns. avoimen sopimuksen, jonka mukaan ne tarjoavat kotoutuspalvelut kaikille kuntaan muuttaville.

Avoimen sopimuksen ovat isoista kaupungeista tehneet Helsinki ja Vantaa. Suurin osa avoimen sopimuksen tehneistä kunnista on pieniä.

Kaakkois-Suomen ELY-alueella kaikilla kunnilla on avoin sopimus, mutta Satakunnan, Pohjois-Savon ja Lapin ELY-alueella ei yhdelläkään. (HS)

Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.

  • Tänä vuonna kuntiin siirtyneitä on 3 100.
  • Vuonna 2016 6 000.
  • Vastaanottokeskuksissa odottaa nyt kuntapaikkaa myönteisen turvapaikka t. oleskeluluvan saaneita 1 100.
  • 3 800 vastaanottokeskusten asukasta odottaa vielä päätöstä ensimmäisestä turvapaikkahakemuksestaan.
  • Suomen vuotuinen pakolaiskiintiö on 750. Heidät siirretään Suomeen muualta.

Uutisen kommentointi TÄÄLLÄ

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Hoo
Hoo
9 years ago

Uutisten mukaan tulijat vähenevät, VOK:eja lakkautetaan jne. Taitaa olla juuri toisin päin.Puhutaan kuntien saamasta bonusrahasta, jonka saavat otettuaan mahdollisimman monta maahanmuuttajaa/turvapaikanhakijaa/onnenonkijaa elätettäväksi. Kuitenkin se sama bonusraha on kiertänyt ensin täältä EU:hun, josta sitä armollisesti jaetaan takaisin, jos tehdään määräysten mukaan. Oikeastaan missään näistä jutuista ei koskaan selitetä, että rahantulo on määräaikaista ja sen jälkeen kunta/kuntalaiset maksavat viulut! Mamut eivät tule tuottamaan takaisin muuta kuin tappiota.

Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
9 years ago

Kuinkas siinä käykään, kun kylmissään pakkasella housuunsa pissaa… kunnissa on tainnut tämä vanha viisaus unohtua!

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9 years ago

Sairasta! Kuka vetää nämäkin rahat välistä? Tavalliselle kuntalaiselle tämä helvetti tulee maksamaan vuosien saatossa aivan järkyttäviä summia -PERKELE loppu tähän suomen miehittämiseen on saatava, kehitysmaalaisia jokapaikka täynnä jo nyt.

mdr
mdr
9 years ago

Siis ei HYVÄÄ PÄIVÄÄ! SIPILÄ JA ORPO SAAVAT KUSTANTAA NÄIDEN LOMAT OMISTA MILJOONISTAAN, ME SUOMALAISET EMME OLE HEITÄ TÄNNE PYYTÄNEET LOMAILEMAAN !!!!

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.