Hallitus on esittänyt Tieliikennelain kokonaisuudistuksen myötä uuden tieliikennelain vahvistamista. Lakia suunnitellaan voimaan tulevaksi 1.6.2020 ja sillä pyritään lisäämään liikenteen sujuvuutta sekä turvallisuutta. Lain tarkoitus on myöskin luoda edellytyksiä liikenteen digitalisoitumiselle sekä turvalliselle automaatiolle samalla kun sääntelyä kevennetään.
- Liikenne muuttuu nyt nopeasti. Siksi on tärkeää, että tieliikenteen sääntely päivitetään ajanmukaiseksi ja samalla varaudutaan automaation ja digitalisaation mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja jatkaa...
- Uudistettu tieliikennelaki luo puitteet liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle myös tulevaisuudessa. Tieliikennelain uudistaminen sujuvoittaa säädöksiä ja on merkittävä norminpurkuhanke.
Uudistettu tieliikennelaki vähentää hallituksen mukaan byrokratiaa sekä edistää liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta ja ympäristönäkökohtien huomioimista. Yksittäisten säännösten määrää kokonaisuudessa on vähennetty ja säännösten kirjoitustapaa on täsmennetty ja nykyaikaistettu.
Uudistuksen myötä säädetään uusiksi lait liikenteessä käyttäytymisestä. Muutoksen kohteeksi joutuvat mm. liikennesäännöt, liikennemerkit ja säännöt ajoneuvon käyttämisestä tieliikenteessä.
Liikenneturvallisuuden ja kansalaisten oikeusturvan osalta hallitus lupaa parannuksia ja sen ohessa uudistaa liikennerikkomuksia koskevan rangaistusjärjestelmän. Uutena asiana laki sisältää säännökset liikennevirhemaksusta. Virhemaksua tultaisiin käyttämään vähäisten liikennerikkomusten seuraamuksena.
Automaatio edellä - Turvallisuuden kohdalla kehitys on jo nykyisellään parempaan päin
Tällä hetkellä voimassa oleva tieliikennelaki on vuodelta 1981. Lain voimaantulon yhteydessä myös useita osittain vanhentuneita asetuksia kumoutuu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa mm. liikennemerkeistä, tiemerkinnöistä, liikennevaloista, ajoneuvojen nopeuksista, mitoista ja massoista säädetään eduskunnan myötävaikutuksella laissa, eikä enää asetuksissa. Toimintatapa vastaa perustuslain vaatimuksia.
Uusi tieliikennelaki on valmisteltu tulevaisuutta silmällä pitäen. Se huomioi lain valmistelijoiden mukaan ajoneuvojen ja liikenteen teknisen kehityksen. Suomen tieliikennelaki on käytännössä vuonna 1986 tehdyn kansainvälisen tieliikennesopimuksen mukainen ja tuon sopimuksen mukaan liikkuvalla autolla tuli olla kuljettaja, joka pystyi koko ajan hallitsemaan ajoneuvoansa. Vuonna 2016 voimaan tulleen sopimuksen myötä mm. tämä vaatimus on poistunut, kunhan järjestelmä on pois kytkettävissä.
Tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistus käynnistyi liikenne- ja viestintäministeriön johdolla jo vuonna 2013. Kokonaisuudistuksen taustalla on myös valtioneuvoston joulukuussa 2016 antama periaatepäätös tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta.
Liikenteessä kuolleiden ja loukkantuneiden määrä on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi ja lakiuudistuksen ykköstavoitteena on parantaa turvallisuutta entisestään. Tieliikennelain selkiyttäminen ja uudistus ylipäätään on osa hallituksen norminpurkuhanketta. Lain vaikutuksia aiotaan sen voimaantulon jälkeen seurata tarkasti.
Lähde: Valtioneuvoston verkkopalvelu, Eduskunta
