Mainos:

Tieliikennelaki uudistuu – Bernerin mukaan kyseessä on merkittävä norminpurkuhanke

Julkaistu 11.8.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Hallitus on esittänyt Tieliikennelain kokonaisuudistuksen myötä uuden tieliikennelain vahvistamista. Lakia suunnitellaan voimaan tulevaksi 1.6.2020 ja sillä pyritään lisäämään  liikenteen sujuvuutta sekä turvallisuutta. Lain tarkoitus on myöskin luoda edellytyksiä liikenteen digitalisoitumiselle sekä turvalliselle automaatiolle samalla kun sääntelyä kevennetään.

- Liikenne muuttuu nyt nopeasti. Siksi on tärkeää, että tieliikenteen sääntely päivitetään ajanmukaiseksi ja samalla varaudutaan automaation ja digitalisaation mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja jatkaa...

- Uudistettu tieliikennelaki luo puitteet liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle myös tulevaisuudessa. Tieliikennelain uudistaminen sujuvoittaa säädöksiä ja on merkittävä norminpurkuhanke.

Uudistettu tieliikennelaki vähentää hallituksen mukaan byrokratiaa sekä edistää liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta ja ympäristönäkökohtien huomioimista. Yksittäisten säännösten määrää kokonaisuudessa on vähennetty ja säännösten kirjoitustapaa on täsmennetty ja nykyaikaistettu.

Uudistuksen myötä säädetään uusiksi lait liikenteessä käyttäytymisestä. Muutoksen kohteeksi joutuvat mm. liikennesäännöt, liikennemerkit ja säännöt ajoneuvon käyttämisestä tieliikenteessä.

Mainos:

Liikenneturvallisuuden ja kansalaisten oikeusturvan osalta hallitus lupaa parannuksia ja sen ohessa uudistaa liikennerikkomuksia koskevan rangaistusjärjestelmän. Uutena asiana laki sisältää säännökset liikennevirhemaksusta. Virhemaksua tultaisiin käyttämään vähäisten liikennerikkomusten seuraamuksena.

Automaatio edellä - Turvallisuuden kohdalla kehitys on jo nykyisellään parempaan päin

Tällä hetkellä voimassa oleva tieliikennelaki on vuodelta 1981. Lain voimaantulon yhteydessä myös useita osittain vanhentuneita asetuksia kumoutuu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa mm.  liikennemerkeistä, tiemerkinnöistä, liikennevaloista, ajoneuvojen nopeuksista, mitoista ja massoista säädetään eduskunnan myötävaikutuksella laissa, eikä enää asetuksissa. Toimintatapa vastaa perustuslain vaatimuksia.

Uusi tieliikennelaki on valmisteltu tulevaisuutta silmällä pitäen. Se huomioi lain valmistelijoiden mukaan ajoneuvojen ja liikenteen teknisen kehityksen. Suomen tieliikennelaki on käytännössä vuonna 1986 tehdyn kansainvälisen tieliikennesopimuksen mukainen ja tuon sopimuksen mukaan liikkuvalla autolla tuli olla kuljettaja, joka pystyi koko ajan hallitsemaan ajoneuvoansa. Vuonna 2016 voimaan tulleen sopimuksen myötä mm. tämä vaatimus on poistunut, kunhan järjestelmä on pois kytkettävissä.

Tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistus käynnistyi liikenne- ja viestintäministeriön johdolla jo vuonna 2013. Kokonaisuudistuksen taustalla on myös valtioneuvoston joulukuussa 2016 antama periaatepäätös tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta.

Liikenteessä kuolleiden ja loukkantuneiden määrä on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi ja lakiuudistuksen ykköstavoitteena on parantaa turvallisuutta entisestään. Tieliikennelain selkiyttäminen ja uudistus ylipäätään on osa hallituksen norminpurkuhanketta. Lain vaikutuksia aiotaan sen voimaantulon jälkeen seurata tarkasti.

Lähde: Valtioneuvoston verkkopalvelu, Eduskunta

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Markus
Markus
8 years ago

Nyt olisi jotenkin kynsin hampain pidettävä kiinni kansalaisten oikeusturvasta. Ei ole syytä muuttaa sakotuskäytäntöä virhemaksuiksi, sakot kerää valtio ja virhemaksut kilahtaa Bernerin lähellä olevalle porukalle ”operaattoreille”. Virhemaksuja ollaan siis tolppien takia ottamassa käyttöön, ne eivät lisää liikenneturvallisuutta, vaan heikentävät sitä mm. viemällä huomion tärkeimmästä eli liikenteen ja eläimien seuraamisesta epäolennaiseen (jokainen osaa tuntumalta ajaa 10-15 kilometrin sisällä sallitusta ja siksi onkin laskettu 9km/h josta napsahtaa tuloja ”operaattorille”. Jokainen voi todeta miten haitallista turvallisuudelle on ajaa pimeässä ja eläinten lisäksi pitää jatkuvasti mielessä että hetken virheestä talous voi mennä kuralle. Lisäksi on rajoituksia muokattu niin että nopeus laskee ja kamera , nopeus takaisin – on rakennettu rysiä. Kohta pääsemme tästä hallituksesta joka tuhoaa vierailija listatkin päivittäin. Tolpat eivät poista ainoataakaan viritettyä mopoa, rattijuoppoa, huumeksukia tai erikoista yhdistelmää liikenteestä – tolpat ovat vaarallinen yhtälö liikenneturvassa.

Röhkäle
Röhkäle
8 years ago

” Uudistettu tieliikennelaki vähentää hallituksen mukaan byrokratiaa sekä edistää liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta ja ympäristönäkökohtien huomioimista. ”
Viimeinen kohta virkkeessä paljastaa kupletin juonen. Ympäristönäkökohtien huomioimisella päästään rahastamalla rahastamaan autoilijoita vihervasemmistolaisen intohimon mukaisesti. Työmatkaliikenne syö aivan liikaa ihmisten rahoja jo nykyisellään.

Mielienpahoittaja
Mielienpahoittaja
8 years ago

Berneri ei keliasi muuta kun bitumin raakaianeeksi.

juha.
juha.
8 years ago

Jos tuota ämmää yhtään tunnen niin Suomen tieliikennelaki lakkautetaan ja kaikki saavat ajaa miten tahtovat. Mutta kuitenkin uuden ajan airueena haittamaahanmuuttajat ovat tasa-arvoisempia kuin kanta-suomalaiset punaniskat, jotka saastuttavat kätensä joka päivä mitä suurimmalla ”Haramilla” eli työllä, että yhteiskunta olisi sen ”tasa-arvoisempi”.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu eilen 07:33 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.

Googlen datakeskushanke Suomessa tutkinnassa ympäristövahinkojen vuoksi

Julkaistu 30.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Avohakkuualuetta Laukaalla Hietasyrjänkankaalla, jossa näkyy yksittäisiä säästöpuita, hakkuujätettä ja metsää horisontissa sinisen taivaan alla.
Avohakkuualuetta Laukaassa huhtikuussa 2025. Tämä arkistokuva ei esitä Googlen rakennustyömaata Muhoksella, missä poliisi tutkii epäiltyä ympäristövahinkoa koskien ojitusta ja vesienhallintaa.

Googlen suunnittelema datakeskus Muhoksella on jo herättänyt kritiikkiä laajojen metsänhakkuiden vuoksi. Poliisi tutkii nyt epäiltyä ympäristövahinkoa rakennustyömaalla keskittyen ojitukseen ja vesien hallintaan.

Hankkeen takana oleva yritys on Tuike Finland, Googlen tytäryhtiö. Lokakuun alussa uutisoitiin, että yhtiö oli raivannut metsää ennen rakentamista ennen kuin ympäristövaikutusten arviointi oli valmistunut. Tuike kutsui työtä tuolloin "täysin lailliseksi ja asianmukaiseksi" metsälakiin viitaten.

Esitutkinta alkoi tällä viikolla Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) pyynnöstä, poliisi kertoi torstaina. Viisi hanketta koskevaa tutkintapyyntöä käsitellään yhdessä, ja poliisi viittaa "epävarmuustekijöihin ja puutteisiin" ojituksessa ja vesien hallinnassa. Esitutkinnan odotetaan jatkuvan vuoteen 2027 asti, ja siinä selvitetään, onko asiassa tapahtunut rikosta.

Tuike jätti ilmoituksen ojitustyöstä 18. syyskuuta. Tuolloin yhtiö kuvaili noin yhdeksää kilometriä uusia ojia, joista suurin osa oli jo kaivettu. Ilmoitus olisi pitänyt jättää vähintään 60 päivää ennen töiden aloittamista, ELY-keskus kirjoittaa.

Mainos:

Maaperä voi tehdä vedestä hapanta

Rakennustyömaa sijaitsee alueella, jolla on mustaliusketta, rikkiyhdisteitä sisältävää kivilajia. Kun maata kaivetaan ja se altistuu ilmalle, se voi tuottaa happoa, jolloin valumavesi muuttuu happamammaksi ja kuljettaa mukanaan metalleja. Yhtiön omat mittaukset osoittavat jo merkkejä happamoitumisesta.

ELY-keskus pitää kalkitusta ja kalkkisuodatin-altaita riittämättöminä ja sanoo, että ojat edellyttävät vesilain mukaista lupaa. Yhtiön on toimitettava yksityiskohtainen vesienhallintasuunnitelma 5. marraskuuta mennessä tai se kohtaa toimintamääräyksen sakon uhalla. Työt Muhoksella on keskeytetty lokakuusta lähtien viranomaisen pyynnöstä.

Googlen sävy on muuttunut. Yhtiön Suomen maajohtaja Antti Järvinen pyysi anteeksi Ylen haastattelussa ja viittasi yhtiön tulkintaan metsälaista.

— Näyttää siltä, ettemme ole toimineet lainmukaisesti, ja tulemme korjaamaan tämän, hän sanoi.

Suomen uusi hälytysjärjestelmä pyrkii tavoittamaan useampia ihmisiä suoraan

Julkaistu 29.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lähikuva naisesta pitelemässä vaaleansinistä matkapuhelinta pehmeästi sumennettua vaaleaa taustaa vasten.
FI-Alert lähettää varoitukset suoraan puhelimiin vaara-alueella ilman sovellusta tai rekisteröitymistä. Kuvituskuva.

Suomalaiset eivät enää tarvitse sovellusta vastaanottaakseen hälytyksen. Marraskuussa maa ottaa käyttöön FI-Alert-palvelun, joka lähettää varoitukset suoraan matkapuhelimiin.

Toukokuussa ukrainalainen lennokki harhautui Suomen ilmatilaan. Monet ihmiset eivät saaneet puhelimiinsa lennokkivaroitusta, ja maan varoitusjärjestelmä keräsi kritiikkiä.

Sisäministeriö ilmoittaa nyt, että FI-Alert otetaan käyttöön marraskuussa. Hallitus osoitti rahoituksen järjestelmälle viime vuonna. Tekniikka, cell broadcast, lähettää varoitukset matkapuhelinverkon kautta 4G- ja 5G-puhelimiin määritellyllä alueella. Myös Suomessa olevat ulkomaiset vierailijat vastaanottavat ne.

Viranomaiset voivat käyttää kanavaa, kun kyseessä on uhka hengelle, terveydelle tai huomattavalle omaisuudelle. Radio, televisio, 112 Suomi -sovellus ja tietyt verkkosivustot säilyvät edelleen käytössä varoituskanavina.

Mainos:

— On erittäin tärkeää, että jatkossa väestöä voidaan varoittaa entistä nopeammin, kohdennetummin ja kattavammin, sisäministeri Mari Rantanen (ps) sanoo tiedotteessa.