Mainos:

Tieliikennelaki uudistuu – Bernerin mukaan kyseessä on merkittävä norminpurkuhanke

Julkaistu 11.8.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Hallitus on esittänyt Tieliikennelain kokonaisuudistuksen myötä uuden tieliikennelain vahvistamista. Lakia suunnitellaan voimaan tulevaksi 1.6.2020 ja sillä pyritään lisäämään  liikenteen sujuvuutta sekä turvallisuutta. Lain tarkoitus on myöskin luoda edellytyksiä liikenteen digitalisoitumiselle sekä turvalliselle automaatiolle samalla kun sääntelyä kevennetään.

- Liikenne muuttuu nyt nopeasti. Siksi on tärkeää, että tieliikenteen sääntely päivitetään ajanmukaiseksi ja samalla varaudutaan automaation ja digitalisaation mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja jatkaa...

- Uudistettu tieliikennelaki luo puitteet liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle myös tulevaisuudessa. Tieliikennelain uudistaminen sujuvoittaa säädöksiä ja on merkittävä norminpurkuhanke.

Uudistettu tieliikennelaki vähentää hallituksen mukaan byrokratiaa sekä edistää liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta ja ympäristönäkökohtien huomioimista. Yksittäisten säännösten määrää kokonaisuudessa on vähennetty ja säännösten kirjoitustapaa on täsmennetty ja nykyaikaistettu.

Uudistuksen myötä säädetään uusiksi lait liikenteessä käyttäytymisestä. Muutoksen kohteeksi joutuvat mm. liikennesäännöt, liikennemerkit ja säännöt ajoneuvon käyttämisestä tieliikenteessä.

Mainos:

Liikenneturvallisuuden ja kansalaisten oikeusturvan osalta hallitus lupaa parannuksia ja sen ohessa uudistaa liikennerikkomuksia koskevan rangaistusjärjestelmän. Uutena asiana laki sisältää säännökset liikennevirhemaksusta. Virhemaksua tultaisiin käyttämään vähäisten liikennerikkomusten seuraamuksena.

Automaatio edellä - Turvallisuuden kohdalla kehitys on jo nykyisellään parempaan päin

Tällä hetkellä voimassa oleva tieliikennelaki on vuodelta 1981. Lain voimaantulon yhteydessä myös useita osittain vanhentuneita asetuksia kumoutuu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa mm.  liikennemerkeistä, tiemerkinnöistä, liikennevaloista, ajoneuvojen nopeuksista, mitoista ja massoista säädetään eduskunnan myötävaikutuksella laissa, eikä enää asetuksissa. Toimintatapa vastaa perustuslain vaatimuksia.

Uusi tieliikennelaki on valmisteltu tulevaisuutta silmällä pitäen. Se huomioi lain valmistelijoiden mukaan ajoneuvojen ja liikenteen teknisen kehityksen. Suomen tieliikennelaki on käytännössä vuonna 1986 tehdyn kansainvälisen tieliikennesopimuksen mukainen ja tuon sopimuksen mukaan liikkuvalla autolla tuli olla kuljettaja, joka pystyi koko ajan hallitsemaan ajoneuvoansa. Vuonna 2016 voimaan tulleen sopimuksen myötä mm. tämä vaatimus on poistunut, kunhan järjestelmä on pois kytkettävissä.

Tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistus käynnistyi liikenne- ja viestintäministeriön johdolla jo vuonna 2013. Kokonaisuudistuksen taustalla on myös valtioneuvoston joulukuussa 2016 antama periaatepäätös tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta.

Liikenteessä kuolleiden ja loukkantuneiden määrä on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi ja lakiuudistuksen ykköstavoitteena on parantaa turvallisuutta entisestään. Tieliikennelain selkiyttäminen ja uudistus ylipäätään on osa hallituksen norminpurkuhanketta. Lain vaikutuksia aiotaan sen voimaantulon jälkeen seurata tarkasti.

Lähde: Valtioneuvoston verkkopalvelu, Eduskunta

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Markus
Markus
8 years ago

Nyt olisi jotenkin kynsin hampain pidettävä kiinni kansalaisten oikeusturvasta. Ei ole syytä muuttaa sakotuskäytäntöä virhemaksuiksi, sakot kerää valtio ja virhemaksut kilahtaa Bernerin lähellä olevalle porukalle ”operaattoreille”. Virhemaksuja ollaan siis tolppien takia ottamassa käyttöön, ne eivät lisää liikenneturvallisuutta, vaan heikentävät sitä mm. viemällä huomion tärkeimmästä eli liikenteen ja eläimien seuraamisesta epäolennaiseen (jokainen osaa tuntumalta ajaa 10-15 kilometrin sisällä sallitusta ja siksi onkin laskettu 9km/h josta napsahtaa tuloja ”operaattorille”. Jokainen voi todeta miten haitallista turvallisuudelle on ajaa pimeässä ja eläinten lisäksi pitää jatkuvasti mielessä että hetken virheestä talous voi mennä kuralle. Lisäksi on rajoituksia muokattu niin että nopeus laskee ja kamera , nopeus takaisin – on rakennettu rysiä. Kohta pääsemme tästä hallituksesta joka tuhoaa vierailija listatkin päivittäin. Tolpat eivät poista ainoataakaan viritettyä mopoa, rattijuoppoa, huumeksukia tai erikoista yhdistelmää liikenteestä – tolpat ovat vaarallinen yhtälö liikenneturvassa.

Röhkäle
Röhkäle
8 years ago

” Uudistettu tieliikennelaki vähentää hallituksen mukaan byrokratiaa sekä edistää liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta ja ympäristönäkökohtien huomioimista. ”
Viimeinen kohta virkkeessä paljastaa kupletin juonen. Ympäristönäkökohtien huomioimisella päästään rahastamalla rahastamaan autoilijoita vihervasemmistolaisen intohimon mukaisesti. Työmatkaliikenne syö aivan liikaa ihmisten rahoja jo nykyisellään.

Mielienpahoittaja
Mielienpahoittaja
8 years ago

Berneri ei keliasi muuta kun bitumin raakaianeeksi.

juha.
juha.
8 years ago

Jos tuota ämmää yhtään tunnen niin Suomen tieliikennelaki lakkautetaan ja kaikki saavat ajaa miten tahtovat. Mutta kuitenkin uuden ajan airueena haittamaahanmuuttajat ovat tasa-arvoisempia kuin kanta-suomalaiset punaniskat, jotka saastuttavat kätensä joka päivä mitä suurimmalla ”Haramilla” eli työllä, että yhteiskunta olisi sen ”tasa-arvoisempi”.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.