Mainos:

Teinipojat riehuivat kesäleirillä Ruotsissa

Turvallisuuden heikkeneminen

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 23.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuvakollaasi, jossa näkyy Strandvillan Parkuddenissa, yksi kesäleirialueista Barnens Ö:llä, sekä poliisin eristys. Tiedostokuvissa ei esitetä tapausta.

Joukko teini-ikäisiä poikia Barnens Ö:n alueella Norrtäljessä sijaitsevalla kesäleirillä käytti tiettävästi erilaisia esineitä ikkunoiden rikkomiseen ja ajoneuvojen vaurioittamiseen sen jälkeen, kun heille oli kerrottu kotiinpaluusta. Tilanne muuttui niin uhkaavaksi, että henkilökunta soitti poliisille.

Koko leiriryhmä koostui noin 40 yläkouluikäisestä lapsesta.

Järjestön mukaan ongelmat alkoivat heti ensimmäisenä päivänä ja liittyivät pieneen poikaryhmään.

Vanhempiin ja huoltajiin otettiin yhteyttä, ja henkilökunta yritti muita toimenpiteitä. Tästä huolimatta konfliktit jatkuivat.

Mainos:

— Vakavia vaaratilanteita esiintyi toistuvasti, mukaan lukien äärimmäisen loukkaavaa kielenkäyttöä, konflikteja ja kesäleiriympäristöön sopimatonta käytöstä, toiminnanjohtaja Elias Gröön kertoi Bonnierin omistamalle Dagens Nyheterille.

Kyseisellä leirillä työskenteli yhteensä 17 henkilökunnan jäsentä.

Gröönin mukaan jokaisella kesäleirillä on pedagogisen koulutuksen saanut johtaja, kun taas muut ohjaajat ovat yli 20-vuotiaita ja heillä on kokemusta työskentelystä lasten kanssa.

Päätös poikien lähettämisestä kotiun

Kolmantena päivänä johto totesi, etteivät pojat voineet enää jatkaa leirillä.

Koska päätös tehtiin myöhään illalla, he viettivät viimeisen yönsä tyhjässä leirirakennuksessa erillään muusta ryhmästä.

Kun pojille kerrottiin seuraavana aamuna, että heidät lähetetään kotiun, he palasivat tiloihin, joissa ryhmä oli aiemmin majoittunut. Tämän jälkeen tilanne kärjistyi.

Vanhemmille ja huoltajille lähetettyjen tietojen mukaan esineitä käytettiin ikkunoiden rikkomiseen ja ajoneuvojen vaurioittamiseen. Henkilövahinkoja ei raportoitu.

Gröönin mukaan sekä lapset että henkilökunta kokivat tilanteen kuitenkin uhkaavaksi.

Henkilökunta soitti poliisille, kun he eivät enää pärjänneet poikien kanssa.

— Heillä ei ollut tilanne hallinnassa, poliisin tiedottaja Robert Sennerdal kertoi Dagens Nyheterille.

Poliisipartio saapui paikalle 9. heinäkuuta ja viipyi useita tunteja. Tämän jälkeen poliisi siirsi asian kunnan sosiaalihuollon (socialtjänsten) hoidettavaksi, koska pojat olivat alaikäisiä.

Kyseistä leiriä ei ole julkistettu

Barnens Ö ei ole yhden yksittäisen leirikeskuksen nimi. Alueella on 23 eri leiriä 1.–9.-luokkalaisille lapsille.

Lastenpäiväsäätiö (Stiftelsen Barnens dag) omistaa noin 650 hehtaaria maata Granön, Lingslätön ja Salnön alueilla Väddössä Norrtäljen kunnassa.

Leiripaikat jakavat ensisijaisesti kunnat, mukaan lukien Tukholman kaupunki (Stockholms stad).

Barnens Ö tai tapauksesta uutisoinneet tiedotusvälineet eivät ole kertoneet, mitä rakennusta tapaus koski.

Leiriajankohtien, ikäryhmien ja osallistujamäärien tarkastelu viittaa siihen, että tapaus on saattanut sattua Assöbackenissa tai Sundsrossa, mutta kumpaakaan paikkaa ei ole vahvistettu.

Kyseisen leirin toimija arvioi parhaillaan tapahtumien kulkua, tehtyjä päätöksiä ja sitä, olisiko tilanne voitu hoitaa toisin.

Gröön kuvailee lasten lähettämistä kotiin viimeiseksi keinoksi.

Ennen tällaisen päätöksen tekemistä järjestö voi muuttaa huonejakoja, lisätä henkilökuntaa tiettyjen osallistujien ympärille tai mukauttaa toimintaa.

Gröön on kieltäytynyt sanomasta, onko ilkivallasta tehty tai tullaanko siitä tekemään rikosilmoitusta. P4 Stockholmille lähettämässään sähköpostissa hän kirjoitti, että järjestö suhtautuu asiaan erittäin vakavasti.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Ruotsin poliisi tarjoaa koiralenkkejä auttaakseen Skellefteån asukkaita tuntemaan olonsa turvallisemmaksi

Turvallisuuden heikkeneminen

Julkaistu 16.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valkoinen koira hihnassa osittain näkyvissä olevien kävelijöiden vieressä ruohikolla.
Myös koirattomat ihmiset ovat tervetulleita Skellefteån yhteisille iltakävelyille. Arkistokuva, ei tapahtumasta.

Skellefteån poliisi kutsuu asukkaita mukaan ryhmässä tehtäville iltalenkeille auttaakseen ihmisiä tuntemaan olonsa turvallisemmaksi. Myös ne, joilla ei ole koiraa, ovat tervetulleita.

Poliisi, Skellefteån kunta ja Medborgarskolan järjestävät kävelyt tänä syksynä, poliisi kirjoittaa. Tavoitteena on jakaa tietoa ja keskustella siitä, miten asukkaat voivat työskennellä yhdessä tehdäkseen yhteisöstään turvallisemman, hyödyntäen yleisiä turvallisuuskyselyitä ja paikallisia tilannearvioita.

Poliisit ja kunnan rikoksentorjuntakoordinaattorit aloittavat jokaisen kävelyn jakamalla tietoa. Koiranomistajat voivat saapua tuntia aikaisemmin kokeilemaan aktiviteetteja koiriensa kanssa. Osallistujien on rekisteröidyttävä etukäteen Medborgarskolanin kautta.

Skellefteåssa 17 prosenttia vastaajista on ollut huolissaan joutumisesta hyökkäyksen tai pahoinpitelyn kohteeksi asuinalueellaan, veronmaksajien rahoittaman valtion yleisradioyhtiö SVT:n mukaan. Luku on peräisin Poliisi-alue Pohjoisen vuoden 2025 kyselystä, johon vastasi 1 789 ihmistä Skellefteåssa. Samassa kyselyssä 0,1 prosenttia ilmoitti kokeneensa fyysistä väkivaltaa julkisella paikalla.

Mainos:

Luvut perustuvat kyselyvastauksiin. Ne eivät ole rikostilastoja eivätkä mittari todellisesta riskistä.

— Se on tapa saada ihmiset tulemaan ulos ja tapaamaan toisiaan, poliisi Carin Wiklund sanoo SVT:lle.

Lievä tuomio Christian Zedigin kuolemasta – Tanskan poliitikot raivoissaan

Turvallisuuden heikkeneminen

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nkumba Ludovic Tshiembe tuomittiin vuoden vankeuteen pahoinpitelystä, joka johti Christian Zedigin kuolemaan. Poliisin eristysnauha näkyy arkistokuvassa.
Ruotsalainen poliisi Christian Zedig kuoli jouduttuaan pahoinpitelyn uhriksi jalkapallon MM-kisojen ottelun aikana kööpenhaminalaisessa urheilubaarissa. Tekijä, Nkumba Ludovic Tshiembe, sai hyökkäyksestä vain vuoden vankeutta, ja nyt tanskalaiset poliitikot hallituksesta Tanskan kansanpuolueeseen vaativat kovempia rangaistuksia. Kööpenhaminan käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona 31-vuotiaan Nkumba Ludovic Tshiemben vuoden vankeuteen kahden lapsen isän Christian Zedigin pahoinpitelystä. Nkumba Ludovic Tshiembe sai myös vuoden mittaisen kiellon vierailla yöelämän kohteissa tiettyinä aikoina, Tanskan TV2 raportoi. Christian Zedig, 32, oli vapaalla ollut eksjöläinen poliisi, joka oli Kööpenhaminassa 30. kesäkuuta katsomassa Norjan ja Norsunluurannikon välistä MM-jalkapallo-ottelua valkokankaalta. Kun ottelun aikana syntyi tappelua, hän yritti mennä väliin, jolloin Nkumba Ludovic Tshiembe pahoinpiteli hänet. Tshiembe myönsi hyökkäyksen oikeudenkäynnin alkaessa ja sanoi hyväksyvänsä tuomion, mutta vastusti vangittuna pitämistä.

Historiaa väkivaltarikoksista

Nkumba Ludovic Tshiembe on aiemmin tuomittu useista väkivaltarikoksista, mukaan lukien murhan yrityksestä ja raiskauksesta. Hän saapui Tanskaan Kongon demokraattisesta tasavallasta pikkulapsena ja on Tanskan kansalainen. Oikeus toteaa ratkaisussaan ottaneensa huomioon hänen historiansa aggressiivisesta käyttäytymisestä ja eskaloituvista konflikteista sekä hänen aiemmat rikokset ja sen tosiasian, että Christian Zedig kuoli. Syyttäjä Søren Harbo vaati vähintään vuoden vankeutta, kun taas puolustus vaati enintään kymmentä kuukautta. Tänä kesänä syyttäjäviranomainen oli ilmoittanut hakevansa kahdeksasta kymmeneen kuukauden rangaistusta. Tanska tuplasi törkeän pahoinpitelyn rangaistukset helmikuussa, mutta kovemmat rangaistukset eivät koske sitä säännöstä, jonka perusteella Nkumba Ludovic Tshiembe tuomittiin.

Ministeri haluaa kovempia rangaistuksia

Oikeusministeri Nicolai Wammen (S) kutsuu tuomiota tällaisissa tapauksissa "hyväksymättömän alhaiseksi". — Minun on hyvin vaikea pukea sanoiksi, kuinka vihaiseksi minut tekee se, että ruotsalainen poliisi ja isä joutui niin mielettömän väkivallanteon kohteeksi, että hän menetti henkensä, Wammen sanoo TV2:lle. Hän haluaa antaa lakiesityksen, jolla korotetaan rangaistuksia kuolemaan johtaneesta perusmuotoisesta pahoinpitelystä, kun tekijällä on aiempia tuomioita henkilöön kohdistuvista rikoksista. Uutta rangaistustasoa ei ole tässä vaiheessa esitetty. Ilmoitus ei ole myöskään uusi: pääministeri Mette Frederiksen ilmoitti kovemmista rangaistuksista jo elokuussa. Tänä kesänä hän nosti esiin miehen taustan. — Ei voi olla hyväksyttävää, että mies tulee Kongosta, menee Islands Bryggelle ja lyö toista ihmistä, ja pääsee sitten kuin koira veräjästä mahdollisesti lievällä tuomiolla, Frederiksen sanoi TT:n mukaan. Tanskan kansanpuolueen oikeuspoliittinen puhemies Anders Vistisen sanoo TV2:lle, että tuomio heijastaa "pehmeäsydämistä" eli liian lempeää lainsäädäntöä. — Tämä mies on hakannut jonkun kuoliaaksi, ja silti meidän oletetaan majoittavan häntä ikuisesti. Se on täysin kestämätöntä, Vistisen sanoo. Puolue haluaa myös voida menettää rikollisilta heidän kansalaisuutensa. Tanskan kansanpuolueen Morten Messerschmidt sanoo, ettei hänellä ole sanoja sille, "kuinka epäoikeudenmukainen tämä tuomio on": "12 kuukautta isän kuoliaaksi hakkaamisesta jalkapallon katselujuhlissa". Teknologiamiljardööri Elon Musk reagoi myös X-palvelussa kutsuen tuomiota "pöyristyttäväksi". Zedigin perheen lähes 1,9 miljoonan Tanskan kruunun vahingonkorvausvaatimuksesta päätetään myöhemmin. Christian Zedig jätti jälkeensä vaimon ja kaksi lasta.

Yhdeksän kymmenestä tarkastetusta norjalaiskoulusta epäonnistui suojautumisessa väkivallalta

Turvallisuuden heikkeneminen

Julkaistu 17.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Yli 1 000 tarkastuksen jälkeen norjalaisissa kouluissa Arbeidstilsynet havaitsi, että yhdeksän kymmenestä tarkastetusta koulusta ei täyttänyt väkivallan ja uhkien suojaamisvaatimuksia.

Yhdeksän kymmenestä tarkastetusta norjalaiskoulusta epäonnistui kartoituksessa, riskienarvioinnissa tai väkivallan ja uhkaustilanteiden vastaisissa toimenpiteissä. Tämä käy ilmi Norjan työsuojeluviranomaisen (Arbeidstilsynet) koosteesta, joka kattaa yli 1 000 tarkastusta peruskouluissa, iltapäiväkerhoissa ja joissakin lukioissa vuosina 2023–2025. Kunnat toimivat työnantajina – ja viranomainen on vastannut puutteisiin antamalla yli 2 100 määräystä.

Kahdeksassa kymmenestä tarkastetusta koulusta henkilöstö ei ollut saanut sääntöjen edellyttämää koulutusta ja harjoitusta väkivalta- ja uhkaustilanteiden hallintaan. Yli 150 tapauksessa on ryhdytty jatkotoimiin uhkasakkojen muodossa, ja 19 koulua on viime vuosina saanut jopa 500 000 Norjan kruunun suuruisia seuraamusmaksuja puutteellisen riskienarvioinnin vuoksi.

Todisteita henkilöstöön kohdistuvasta väkivallasta ei puutu. Norjan tilastokeskuksen mukaan 28 prosenttia peruskoulun opettajista joutui väkivallan kohteeksi työssään viimeksi kuluneen vuoden aikana, mikä on korkein osuus kaikista ammattiryhmistä. Kaikkien opetusalan ammattien osalta osuus nousi 12 prosentista vuonna 2022 aina 18 prosenttiin vuonna 2025.

Arbeidstilsynetin johtaja Ingvill Kvernmo kutsuu tuloksia masentaviksi. Hän arvioi, että vakavat väkivaltaiset välikohtaukset, joita kouluissa tapahtuu vuosittain, olisivat olleet suurelta osin vältettävissä paremmalla riskien kartoituksella, koulutuksella ja järjestelmällisellä työsuojelutyöllä. Arvio ei koske mitään tiettyä nimettyä yksittäistapausta.

Mainos:

— Nämä ovat masentavia tuloksia. On surullista lukea opettajista, jotka kokevat väkivaltaisia tilanteita, kohtaavat uhkailua ja ovat huolissaan mennessään töihin, sanoo Ingvill Kvernmo.

Kuntien on noudatettava lakia

Vaatimukset eivät ole uusia. Työnantajan on kartoitettava tilanteet, joissa työntekijät voivat altistua väkivallalle ja uhkailulle, päätettävä toimenpiteistä sekä annettava tarvittava koulutus ja harjoitus. Viranomainen esittää vaatimukset ohjeistuksessaan.

Opetusministeri Kari Nessa Nordtun kutsuu löydöksiä marssikäskyksi kunnille ja sanoo, että niiden on täytettävä lain vaatimukset.

— Tämä on selvä marssikäsky Norjan kunnille siitä, että niiden on täytettävä lain vaatimukset tässä asiassa, Kari Nessa Nordtun sanoo.

Tiistaina Oslossa sijaitsevassa Kubenin lukiossa puukotettiin henkilöä. Nyt julkaistut tarkastukset ja kooste on tehty ennen kyseistä välikohtausta, eivätkä ne ota kantaa siihen.

Ruotsissa lähetettiin viime vuonna vankilaan ennätysmäärä ihmisiä

Turvallisuuden heikkeneminen

Julkaistu 15.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kristianstadin vankila. Ruotsin säännöllisen vankilakapasiteetin keskimääräinen täyttöaste oli 141 prosenttia vuonna 2025, Brå:n mukaan.

Vuonna 2025 telkien taakse lähetettiin enemmän ihmisiä kuin minään muuna vuonna viimeisen 30 vuoden aikana. Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston (Brottsförebyggande rådet, Brå) mukaan viime vuonna vankeusrangaistuksen suorittamisen aloitti 12 754 henkilöä – samaan aikaan vankiloiden täyttöaste oli keskimäärin 141 prosenttia suhteessa niiden varsinaiseen kapasiteettiin.

Tiistaina julkaistut tilastot osoittavat, että uudet vankilaan kirjaukset lisääntyivät 942 henkilöllä eli 8 prosentilla vuoteen 2024 verrattuna. Tämä on korkein taso sitten vuoden 1995.

Muutos näkyy vielä selkeämmin samanaikaisesti vangittuna olevien määrässä. Lokakuun 1. päivänä 2025 vankeusrangaistusta suoritti 9 087 henkilöä, joista 8 352 oli miehiä ja 735 naisia. Määrä oli 11 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2024 ja 115 prosenttia suurempi kuin vuonna 2016, jolloin vankilassa oli 4 231 henkilöä. Vankilapopulaatio on siten yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Brå viittaa tiukentuneisiin rangaistussääntöihin

Brå selittää kasvun johtuvan pääasiassa viime vuosina käyttöön otetuista tiukemmista rangaistussäännöistä.

Mainos:

— Viimeisten kymmenen vuoden aikana on tapahtunut selvä kasvu sekä uusien vankilaan kirjattujen määrässä että pidempiä vankeusrangaistuksia suorittavien määrässä. Kasvu selittyy pääasiassa viime vuosina käyttöön otetuilla tiukemmilla rangaistussäännöillä, sanoo Brån tilastotieteilijä Charlotta Lindström.

Luvut tukevat hänen selitystään. Yli kahden vuoden rangaistukseen johtaneiden uusien kirjausten määrä on noussut 207 prosenttia vuodesta 2016 saavuttaen 2 903 henkilöä. Pisimmät, yli neljän vuoden tuomiot, lisääntyivät 319 prosenttia vuoden 2016 318 henkilöstä 1 331 henkilöön vuonna 2025. Viime vuonna 31 henkilöä aloitti elinkautisen vankeusrangaistuksen suorittamisen, kun vuonna 2016 luku oli 11. Lokakuun 1. päivänä 2025 elinkautista vankeutta suoritti 262 henkilöä.

Samanaikaisesti useimmat uudet vankilaan tulleet eivät suorittaneet pitkiä tuomioita. Tulijoista 77 prosenttia oli tuomittu enintään kahdeksi vuodeksi, ja lähes puolella, 45 prosentilla, ei ollut aiempaa rikosseuraamusasiakkuutta. Huumausainerikokset olivat pääasiallinen rikos 35 prosentilla vuonna 2025 vankilaan tulleista ja 29 prosentilla kaikista vangeista 1. lokakuuta.

141 prosentin täyttöaste

Konkreettiset seuraukset ovat mitattavissa vankiselloissa. Vankiloiden varsinaisen kapasiteetin keskimääräinen täyttöaste oli 141 prosenttia vuonna 2025. Täyttöaste on noussut joka vuosi vuodesta 2018 lähtien, jolloin Brå alkoi seurata sitä ja aste oli 92 prosenttia – siis alle kapasiteetin.

Keskimääräinen vankimäärä vuonna 2025 oli 7 440 vankia, sisältäen 6 908 miestä ja 532 naista. Lisäksi tutkintavankeudessa oli keskimäärin 3 553 henkilöä päivässä, mikä on kaksi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Vuonna 2025 vankilaan tulleista 90 prosenttia oli miehiä ja 10 prosenttia naisia. Ruotsin kansalaisia oli 78 prosenttia, ja 39 prosenttia oli alle 30-vuotiaita.

Trendi ei ole kertaluonteinen poikkeama. Vuoden 2024 luvut olivat jo osoittaneet 8 206 vankia ja 11 812 uutta kirjausta – mikä oli tuolloin korkein taso 28 vuoteen. Vuotta myöhemmin molemmat luvut ovat jälleen nousseet.