Teinipojat riehuivat kesäleirillä Ruotsissa

Julkaistu tänään 14:27 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Joukko teini-ikäisiä poikia Barnens Ö:n alueella Norrtäljessä sijaitsevalla kesäleirillä käytti tiettävästi erilaisia esineitä ikkunoiden rikkomiseen ja ajoneuvojen vaurioittamiseen sen jälkeen, kun heille oli kerrottu kotiinpaluusta. Tilanne muuttui niin uhkaavaksi, että henkilökunta soitti poliisille.

Koko leiriryhmä koostui noin 40 yläkouluikäisestä lapsesta.

Järjestön mukaan ongelmat alkoivat heti ensimmäisenä päivänä ja liittyivät pieneen poikaryhmään.

Vanhempiin ja huoltajiin otettiin yhteyttä, ja henkilökunta yritti muita toimenpiteitä. Tästä huolimatta konfliktit jatkuivat.

Vakavia vaaratilanteita esiintyi toistuvasti, mukaan lukien äärimmäisen loukkaavaa kielenkäyttöä, konflikteja ja kesäleiriympäristöön sopimatonta käytöstä, toiminnanjohtaja Elias Gröön kertoi Bonnierin omistamalle Dagens Nyheterille.

Kyseisellä leirillä työskenteli yhteensä 17 henkilökunnan jäsentä.

Gröönin mukaan jokaisella kesäleirillä on pedagogisen koulutuksen saanut johtaja, kun taas muut ohjaajat ovat yli 20-vuotiaita ja heillä on kokemusta työskentelystä lasten kanssa.

Päätös poikien lähettämisestä kotiun

Kolmantena päivänä johto totesi, etteivät pojat voineet enää jatkaa leirillä.

Koska päätös tehtiin myöhään illalla, he viettivät viimeisen yönsä tyhjässä leirirakennuksessa erillään muusta ryhmästä.

Kun pojille kerrottiin seuraavana aamuna, että heidät lähetetään kotiun, he palasivat tiloihin, joissa ryhmä oli aiemmin majoittunut. Tämän jälkeen tilanne kärjistyi.

Vanhemmille ja huoltajille lähetettyjen tietojen mukaan esineitä käytettiin ikkunoiden rikkomiseen ja ajoneuvojen vaurioittamiseen. Henkilövahinkoja ei raportoitu.

Gröönin mukaan sekä lapset että henkilökunta kokivat tilanteen kuitenkin uhkaavaksi.

Henkilökunta soitti poliisille, kun he eivät enää pärjänneet poikien kanssa.

Heillä ei ollut tilanne hallinnassa, poliisin tiedottaja Robert Sennerdal kertoi Dagens Nyheterille.

Poliisipartio saapui paikalle 9. heinäkuuta ja viipyi useita tunteja. Tämän jälkeen poliisi siirsi asian kunnan sosiaalihuollon (socialtjänsten) hoidettavaksi, koska pojat olivat alaikäisiä.

Kyseistä leiriä ei ole julkistettu

Barnens Ö ei ole yhden yksittäisen leirikeskuksen nimi. Alueella on 23 eri leiriä 1.–9.-luokkalaisille lapsille.

Lastenpäiväsäätiö (Stiftelsen Barnens dag) omistaa noin 650 hehtaaria maata Granön, Lingslätön ja Salnön alueilla Väddössä Norrtäljen kunnassa.

Leiripaikat jakavat ensisijaisesti kunnat, mukaan lukien Tukholman kaupunki (Stockholms stad).

Barnens Ö tai tapauksesta uutisoinneet tiedotusvälineet eivät ole kertoneet, mitä rakennusta tapaus koski.

Leiriajankohtien, ikäryhmien ja osallistujamäärien tarkastelu viittaa siihen, että tapaus on saattanut sattua Assöbackenissa tai Sundsrossa, mutta kumpaakaan paikkaa ei ole vahvistettu.

Kyseisen leirin toimija arvioi parhaillaan tapahtumien kulkua, tehtyjä päätöksiä ja sitä, olisiko tilanne voitu hoitaa toisin.

Gröön kuvailee lasten lähettämistä kotiin viimeiseksi keinoksi.

Ennen tällaisen päätöksen tekemistä järjestö voi muuttaa huonejakoja, lisätä henkilökuntaa tiettyjen osallistujien ympärille tai mukauttaa toimintaa.

Gröön on kieltäytynyt sanomasta, onko ilkivallasta tehty tai tullaanko siitä tekemään rikosilmoitusta. P4 Stockholmille lähettämässään sähköpostissa hän kirjoitti, että järjestö suhtautuu asiaan erittäin vakavasti.

Alaston jengiläinen tunkeutui naapurin kotiin parvekkeen kautta ja uhkasi veitsellä

Julkaistu tänään 13:36 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Alaston, huumausaineiden vaikutuksen alaisena ollut mies tunkeutui naapurin asuntoon parvekkeen kautta ja uhkasi asukasta veitsellä. Miestä vastaan on nyt nostettu syytteet, ja hänen isäänsä uhkaa häätö.

Välikohtaus tapahtui kesäkuun alussa kerrostalossa Hässleholmin kunnassa Etelä-Ruotsissa. Mies kiipesi alas naapurinsa parvekkeelle ja meni asuntoon alasti.

Hän oli sisään tullessaan tyhjinkäsin, mutta haki keittiöstä veitsen. Uhri kertoi poliisille, että tunkeutuja piti sen jälkeen veistä hänen kurkullaan, Hem & Hyra raportoi.

Uhkauksen jälkeen mies hyppäsi parvekkeelta kadulle.

Ennen kuin poliisi pidätti hänet, hän ehti myös rikkoa ikkunoita ja kalusteita naapurin asunnossa sekä porraskäytävässä. Mies loukkaantui ja jätti jälkeensä verijälkiä.

Poliisikuulusteluissa hän kertoi uskoneensa, että ihmiset yrittivät tappaa hänet, ja että hän koki huumeiden aiheuttaman psykoosin.

Verijälkiä porraskäytävän seinässä Hässleholmissa
Verijälkiä porraskäytävässä sen jälkeen, kun vastaaja loukkaantui välikohtauksen aikana. Kuva: Poliisi

Uhkauksia naapureita ja asuntosäätiön henkilökuntaa kohtaan

Kaksi päivää välikohtauksen jälkeen naapurit saivat vierailulle miehen isän ja toisen sukulaisen. Poika osallistui keskusteluun puhelimitse, koska hän oli tuolloin pidätettynä.

Naapureita kerrotaan vaaditun perumaan poliisi-ilmoituksensa. Isän väitetään myös vihjanneen, että hänen poikansa voisi tappaa uhrin vapautumisensa jälkeen, jos ilmoitusta ei peruttaisi.

Kunnallisen asuntoyhtiö Hässlehemin henkilökunnan kerrotaan myös kohdanneen uhkaavia kommentteja toimittaessaan häätöilmoitusta ja laskua rikotuista ikkunoista.

Yhtiön tekemän poliisi-ilmoituksen mukaan isä repi laskun ja sanoi ottavansa selvää, missä työntekijät asuvat.

Hänen väitetään myös vaatineen 300 000 Ruotsin kruunua (noin 27 100 euroa) muuttaakseen vapaaehtoisesti pois.

Poliisin eristysnauhaa ja partioauto Ruotsissa
Poliisin eristysnauhaa Ruotsissa. Arkistokuva. Kuva: iStock/bildfokus

Edessä kaksi oikeusprosessia

Isä on virallinen vuokralainen, ja syytteeseen asetettu poika asuu asunnossa hänen kanssaan.

Hässlehem katsoo vuokraoikeuden menetetyksi, koska naapurit joutuivat vakavien häiriöiden kohteeksi, mikä vaaransi heidän terveytensä ja elinympäristönsä.

Kiistaa on määrä käsitellä Malmön vuokralautakunnassa (Hyresnämnden i Malmö) syyskuun puolivälissä.

Irtisanomisilmoituksen jälkeen asuntoyhtiö on asentanut alueelle valvontakameroita.

Poika joutuu oikeuden eteen Hässleholmin käräjäoikeudessa (Hässleholms tingsrätt) heinäkuun lopulla. Hän myöntää törkeän kotirauhan rikkomisen, törkeän laittoman uhkauksen ja omaisuusvahingon, mutta kiistää virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen.

Poliisin mukaan mies on johtohahmo paikallisessa rikollisverkostossa.

Vuonna 2023 hänet tuomittiin vankeuteen huumausainerikoksista ja törkeästä ampuma-aserikoksesta. Hänellä on aiempia tuomioita muun muassa pahoinpitelystä ja kiristyksestä.

EU esti Save Europe Act -kansalaisaloitteen – kieltäytyi rekisteröinnistä

Julkaistu tänään 11:56 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Euroopan komissio on kieltäytynyt rekisteröimästä Save Europe Act -aloitetta eurooppalaiseksi kansalaisaloitteeksi. Komission mukaan aloitteen vaatimus ei-länsimaisen maahanmuuton keskeyttämisestä (moratorio) loukkaa EU:n ”perusarvoja”. Järjestäjät ilmoittavat valittavansa päätöksestä oikeuteen.

Kieltävä päätös annettiin 22. heinäkuuta sen jälkeen, kun Save Europe Act -aloitteen järjestäjät jättivät rekisteröintipyyntönsä 8. kesäkuuta. Virallisessa päätöksessään komissio toteaa, että aloitteen tavoitteet keskittyvät uusien ei-länsimaisten maahanmuuttoväylien tilapäiseen pysäyttämiseen.

Save Europe Act -aloitteen tavoitteena on muun muassa pysäyttää ei-länsimainen maahanmuutto opiskelija- ja perheenyhdistämisviisumien kautta, vahvistaa rajaturvallisuutta ja palautuspolitiikkaa sekä ottaa käyttöön nopeampi ja systemaattisempi prosessi sellaisten henkilöiden palauttamiseksi, joilla ei ole oikeutta oleskeluun. Kampanja haluaa myös vähentää sosiaalietuuksia, joita se kuvailee kannustimiksi jatkuvalle muuttoliikkeelle.

The Nordic Times on aiemmin raportoinut aloitteen käynnistämisestä, komission alustavasta viitteestä rekisteröinnin mahdollisesta epäämisestä sekä Brysselissä luovutetusta vetoomuksesta.

Komissio vetoaa syrjintään

Komission arvion mukaan ehdotettu maahanmuuton keskeyttäminen ei perustu tavanomaisiin maahanmuuttopoliittisiin kriteereihin, vaan asianomaisten ihmisten etniseen, kulttuuriseen tai sivilisaatiolliseen alkuperään. Tämän vuoksi se merkitsisi rotuun ja etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää ja olisi selvästi ristiriidassa EU:n perusoikeuskirjan 21 artiklan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa vahvistettujen arvojen kanssa.

Järjestäjät ovat väittäneet, että termi ”ei-länsimainen” viittaa ainoastaan EU:n ulkopuolelta tuleviin muuttovirtoihin ja henkilöihin, jotka eivät ole EU-kansalaisia. Komissio hylkää tämän perustelun todeten, että aloite kohdistuu nimenomaan ”ei-eurooppalaista” tai ”ei-länsimaista” alkuperää oleviin ihmisiin.

Komissio hylkää myös järjestäjien viittauksen jäsenvaltioiden kansalliseen identiteettiin. Päätöksen mukaan kansallisen identiteetin suojelemista ei voida käyttää oikeutuksena toimille, jotka ovat ristiriidassa EU:n ”perusarvojen ja -oikeuksien” kanssa.

Virallinen nimienkeruu estetty

Kieltäytyminen tarkoittaa, ettei Save Europe Act voi käyttää EU:n virallista järjestelmää eurooppalaisille kansalaisaloitteille. Järjestäjät voivat aloittaa virallisen keräysprosessin vasta rekisteröinnin jälkeen. Prosessi vaatii vähintään miljoona pätevää tuenilmausta ja vähimmäiskynnysten ylittämistä vähintään seitsemässä jäsenvaltiossa.

Tämän seurauksena kampanjan jo keräämiä allekirjoituksia kyseisen järjestelmän ulkopuolella ei lasketa virallisiksi tuenilmauksiksi EU-prosessissa. Komission rekisterissä aloitteen tilaksi on nyt merkitty ”rekisteröinti evätty”.

Järjestäjät lupaavat oikeustaistelun

Eva Vlaardingerbroek, joka edustaa aloitetta yhdessä Martin Sellnerin kanssa, kutsuu hylkäämistä hyökkäykseksi eurooppalaisten demokraattisia oikeuksia vastaan. Viestissään X-palvelussa hän sanoo, etteivät järjestäjät aio luovuttaa ja he tulevat haastamaan päätöksen oikeudessa.

Rekisteröinnin epäämisestä voidaan valittaa Euroopan unionin tuomioistuimeen. Järjestäjät eivät ole vielä ilmoittaneet, milloin he nostavat kanteen tai mihin oikeudellisiin perusteisiin he aikovat vedota.

Edustajainhuoneen hyväksymä puolustuslakialoite syventäisi Yhdysvaltain sotilaallisia siteitä Israeliin

Julkaistu tänään 10:44 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 3 minuuttia

Yhdysvaltain edustajainhuone on hyväksynyt niukasti ensi vuoden puolustuspoliittisen lakiesityksen. Paketti sisältää säännöksen, jonka tarkoituksena on juurruttaa pitkäaikainen ja laajamittainen teknologiayhteistyö Israelin kanssa osaksi Pentagonin organisaatiota, hankintajärjestelmää ja puolustusteollisuutta.

H.R. 8800 hyväksyttiin keskiviikkona äänin 216–212. Seitsemän republikaania äänesti lakiesitystä vastaan, kun taas kuusi demokraattia ja yksi sitoutumaton tuki sitä. Äänestys koski edustajainhuoneen versiota varainhoitovuoden 2027 kansallisesta puolustusmäärärahalaista (NDAA), eikä se tarkoita, että ehdotuksesta olisi vielä tullut laki.

Kiistanalaisin osa on pykälä 219, Yhdysvaltain ja Israelin välinen puolustusteknologian yhteistyöaloite. Lakiesitys velvoittaa puolustusministeriä nimittämään Pentagoniin erityisen koordinaattorin, jonka vastuulla on ”synkronoida” Yhdysvaltain ja Israelin välinen yhteistyö. Toimeksianto kattaa tutkimuksen, kehityksen, testauksen, arvioinnin, integroinnin ja teollisen yhteistyön.

Tutkimuksesta hankintoihin ja tuotantoon

Säännös menee yleisiä yhteistyölupauksia pidemmälle. Siinä tunnistetaan israelilaista tai yhdessä kehitettyä teknologiaa, joka voitaisiin integroida Yhdysvaltain asejärjestelmiin ja vakiintuneisiin hankintaohjelmiin. Teknologiaa siirrettäisiin tutkimusvaiheesta hankintoihin, ja samalla luotaisiin puitteet yhteisyrityksille, lisensointisopimuksille sekä Yhdysvalloissa tapahtuvalle yhteistuotannolle israelilaisen teollisuuden kanssa.

Aloitteen kattamiin aloihin kuuluvat lennokkien torjuntateknologia, ohjuspuolustus, tekoäly, autonomiset järjestelmät, suunnatun energian aseet, kehittyneet sensorit, kyberpuolustus, elektroninen sodankäynti ja bioteknologia. Aloite kattaa myös verkkojen integroinnin, datan fuusion, logistiikan, yhteisharjoitukset ja tiedonvaihtomekanismit.

Laki edellyttää vuosittaisia raportteja vuoteen 2030 asti ja vaatii nimenomaisesti suosituksia tulevista mahdollisuuksista edistää maiden välisen ”yhteisten suorituskykyjen pitkäaikaista integraatiota”. Lakiteksti osoittaa, ettei kyseessä ole rajoitettu hanke, vaan pysyvä kehys, jonka on tarkoitus muokata sitä, miten Pentagon kehittää ja hankkii sotilaallista teknologiaa.

Pykälän poistamista koskeva muutosesitys estettiin

Republikaani Thomas Massie ja demokraatti Ro Khanna olivat esittäneet puoluerajat ylittävän muutosesityksen pykälän 219 poistamiseksi. Edustajainhuoneen sääntövaliokunta ei kuitenkaan sallinut muutosesityksen etenemistä erilliseen keskusteluun ja äänestykseen. Kansanedustajien oli täten tarkasteltava Israel-säännöstä osana noin 1,1 biljoonan dollarin puolustuspakettia.

Lopullisen äänestyksen jälkeen Massie kuvaili säännöstä Yhdysvaltain itsenäisyyden petokseksi.

"Tämänpäiväisen NDAA-äänestyksen lopullinen tulos yhdistää traagisesti sotilaallisen teknologiamme ja toimitusketjumme Israelin vastaaviin. Toivotaan, että tämä versio kaatuu senaatissa, sillä pykälä 219 on suvereniteettimme petos", hän kirjoitti X-palvelussa.

https://x.com/RepThomasMassie/status/2080040936805970184

AIPAC: Aloite ei luo yhteistä johtorakenteen

Israel-myönteinen lobbausjärjestö AIPAC tukee aloitetta ja väittää kriitikoiden liioittelevan sen vaikutuksia. Järjestön mukaan toimenpide ei luo yhteistä johtorakennetta, ei siirrä Yhdysvaltain päätäntävaltaa Israelille eikä velvoita Yhdysvaltoja ostamaan israelilaista teknologiaa. AIPAC korostaa myös, ettei säännös itsessään osoita uutta rahoitusta Israelille.

Tämä argumentti ei kuitenkaan vähennä lakiesityksen kauaskantoista ulottuvuutta. Vaikka yhteistä sotilaallista johtoa ei syntyisikään, toimenpide loisi Pentagoniin omistetun toiminnon, joka integroi tutkimuksen, teollisuuden, tuotannon, tiedonvaihdon ja puolustushankinnat yhden ulkovallan kanssa. Kun israelilainen teknologia on kerran integroitu Yhdysvaltain järjestelmiin ja toimitusketjuihin, kumppanuuden purkaminen voi muodostua vaikeaksi ilman suuria kustannuksia ja toiminnallisia seurauksia.

Senaatti ratkaisee seuraavan vaiheen

Senaatin on vielä käsiteltävä oma versionsa puolustusmäärärahalaista. Se sisältää vastaavan aloitteen pykälässä 1217, mutta hanke senaatin NDAA-lain edistämiseksi estettiin menettelytapaäänestyksessä aiemmin heinäkuussa. Jos molemmat kamarit hyväksyvät omat versionsa, erot on sovitettava yhteen ennen kuin lopullinen versio voidaan lähettää presidentti Donald Trumpille.

Pykälää 219 voidaan siis vielä muuttaa tai se voidaan poistaa. Samalla edustajainhuoneen äänestys tarkoittaa, että kauaskantoinen sotilaallinen teknologiaintegraatio Israelin kanssa on nyt edustajainhuoneen virallinen lähtökohta tulevissa neuvotteluissa.

Iran ilmoittaa pysäyttäneensä kolme öljytankkeria Hormuzinsalmessa

Julkaistu tänään 10:11 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

TEHERAN (Xinhua) -- Iranin vallankumouskaarti (IRGC) ilmoitti torstaina pysäyttäneensä kolmen öljytankkerin kulun Hormuzinsalmen läpi. Yksi alus syttyi tuleen räjähdyksen seurauksena, kun taas kaksi muuta kääntyi takaisin.

”Kolme öljytankkeria, joita lastentappaja-Amerikan armeija yllytti ja houkutteli, yritti kulkea miinoitetun reitin läpi Hormuzinsalmen eteläpuolella, mutta sen jälkeen kun yksi niistä räjähti ja syttyi tuleen, kaksi muuta kääntyivät nopeasti ympäri ja palasivat takaisin”, IRGC totesi Iranin valtionmedian lainaamassa tiedotteessa.

IRGC varoitti, että mikä tahansa alus, joka on Yhdysvaltojen ”harhauttama” ja aikoo kulkea läpi ilman Iranin suostumusta, ”kokee saman kohtalon”.

Keskiviikkona Yhdysvaltain joukot tekivät iskuja eri puolille Irania 12. peräkkäisenä yönä.

Iranin valtionmedia raportoi, että Yhdysvaltain ohjukset osuivat kohteisiin lähellä Ahvazin, Ramshirin ja Andimeshkin kaupunkeja Länsi-Iranissa sekä voimalaitokseen lähellä Bushehrin ydinvoimalaa Etelä-Iranissa. Kahden ihmisen kerrottiin myös kuolleen Shalamchehin kaupungissa Irakin vastaisella rajalla.

Yhdysvallat ja Iran vaihtavat varoituksia

Yhdysvaltain keskushallinto (CENTCOM) sanoi, että hyökkäysten tarkoituksena oli ”heikentää entisestään Iranin kykyä uhata siviilimerenkulkijoita ja kauppa-aluksia, jotka kulkevat alueellisilla vesillä”, osapuolten kamppaillessa Hormuzinsalmen hallinnasta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump varoitti aiemmin keskiviikkona, että Yhdysvallat aikoo ”pommittaa ja tuhota yhden sillan tai voimalaitoksen” joka kerta, kun Iran ampuu kohti laivaa salmessa.

Samana päivänä Iranin ulkoministeri Seyed Abbas Araghchi sanoi X-palvelussa, että Iran ottaa käyttöön ”silmä silmästä” -puolustusdoktriinin. ”Kaikki aggressio Irania vastaan, mukaan lukien infrastruktuurimme, pakottaa voimakkaaseen ja ratkaisevaan vastaukseen”, hän kirjoitti.