Peter Nyberg on suomalainen valtiotieteentohtori, joka toimi valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston päällikkönä helmikuusta 1998, kesäkuuhun 2010. Ennen sitä hän toimi eri tehtävissä Suomenpankissa 1972-1997, ja viimeksi johtokunnan neuvonantajana. Hän on myös ollut mukana kirjoittamassa kirjaa Eurotulevaisuus-Suomen vaihtoehdot.

Millaisin tunnelmin otit vastaan päätöksen elpymispaketista ?

• "Äänestyspäätös osoitti mielestäni, että huomattava osa Eduskunnasta suhtautui kielteisesti EU-säännösten kiertämiseen ja liittovaltion kehittämiseen. Määräenemmistön raja ylitettiin vain seitsemällä äänellä. Lisäksi kansalaiset olivat ymmärtääkseni viestittäääneet kantaansa usealle kansanedustajalle poikkeuksellisen paljon ja aktiivisesti. Vaikka äänestyksen lopputulos olikin pettymys on mielestäni ilmeistä, että seuraavat askeleet liittovaltion suuntaan viivästyvät ja edellyttävät parempaa valmistelua niiden kannattajilta."

Mitä nyt tapahtuu ?

• "Odotetaan muidenkin maiden mahdollisia päätöksiä jonka jälkeen komissio ryhtyy lainan ottoon, ja varojen jakamiseen. Komissio valmistelee lupaamansa veroehdotukset ml.yritysverojen osalta. Valmistelut jatkuvat unionin perussopimuksessa säädettyjen talouspoliittisten periaatteiden muuttamiseksi, jos mahdollista ilman muodollisia sopimusmuutoksia.
• Tarkkaillaan, oliko kohu elpymisrahaston hyväksymisestä kertatapahtuma, vai osoitus pysyvämmästäkin muutoksesta suomalaisten keskuudessa."

Mitä voi asiassa vielä tehdä ?

• "Paljon riippuu nyt siitä, miten tavalliset suomalaiset  tästä lähtien itse toimivat.
• Unionissa huomioidaan Suomen näkemykset "isoissa asioissa" pääasiassa vain jos on pakko (kuten olisi ollut elpymisrahaston osalta).
• Suomen suunta taas määräytyy viime kädessä kansalaisten mielen ja aktiivisuuden mukaisesti. Jos  kunta- ja eduskuntavaalien tuloksissa, näkyy yksittäisten ehdokkaiden suhtautuminen EU-kehitykseen, saattavat Suomen vaikutushalu ja toiminta EU-asioissa muuttua merkittävästikin.
• Olisikin toivottavaa, että suomalaiset äänestäessään pitäisivät toivomaansa EU:n tulevaa kehitystä entistä tärkeämpänä edustajiensa valinta perusteena. Jolleivat äänestäjät muistakaan menneitä, on edessä paluu entiseen alistuvaan menoon. Koska Suomi on osoittanut olevansa kiltti sopeutuja, komission pidemmän aikavälin toimintasuunnitelmaa ei tarvitsisi tässä vaiheessa muuttaa mitenkään Suomen lakia.
• Kehitys tulonsiirto unionin ja yhteisvelan toteuttamiseksi ja asteittaiseksi lisäämiseksi jatkuisi ennallaan. Suomessa saattaa kyllä esimerkiksi Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan entistä useammin antaa ymmärtää, että itsemääräämis oikeudesta luopuminen EU:n hyväksi on suomalaisten kannalta pääsääntöisesti hyvä asia."

Jotkut kansalaiset ovat huomanneet asioidessaan pankeissa, että puhetta on  ollut kotitalouksien kaatumisesta. Mitä luulet tämän tarkoittavan ?

• "Tämä ei voi olla yhteydessä elpymisrahastoa koskevaan prosessiin. Vaikka ehdotus olisi kaatunut, mikään oleellinen ei olisi siitä muuttunut. Unionissa olisi heti ryhdytty toimeen vastaavan hankkeen toteuttamiseksi, mutta perussääntöjä rikkomatta (siis erillään EU-budjetista). Uuden budjetti-version työllistämisen aikana olisi sovellettu viime vuoden budjettia. Merkkejä ei myöskään / siksi ole ollut siitä, että markkinoilla olisi säikähdetty tästä niin, että korkotaso olisi lähtenyt nousuun (olisi haitaksi etupäässä vain ylivelkaantuneille kotitalouksille).
• Ehkä huoli on epäsuora viittaus siihen, että mm Italian ja Kreikan, saksalaisten ja ranskalaisten rahoittama pankkijärjestelmä on heikossa kunnossa ?
• Uusi pankkikriisi voisi tuntua joiltain osin myös Suomessa. Toisaalta elpymispaketin lahjoilla parannetaan nyt epäsuorasti ja tilapäisesti Etelä- Euroopan pankkien tilaa joten huolet voidaan unohtaa taas hetkeksi."

Minkälaisia keinoja on muuttaa suuntaa lähitulevaisuudessa?

• "Kuten jo vastasin, on sekä läheisen että kaukaisen tulevaisuuden keinot tavallisen suomalaisen kädessä. Onko hän kiinnostunut siitä, mihin Suomi on menossa ja kuka viime kädessä päättää miten.
• Mahdollisimman monelta suomalaiselta tarvitaan nyt selvä, ja  mielellään valistunut päätös suuntaan tai toiseen. Niin kauan kun hän ei kiinnostu vaihtoehdoista, on edessä todennäköisesti kallis ja passiivinen sopeutuminen komission ja suurten maiden tavoitteisiin."

www.peternyberg.net

Haastattelu alunperin tehty 19.5.2021, ja tarkistettu 2.8.2021

Haastattelussa: Peter Nyberg

Haastattelu ja teksti: Teija Kangaslampi

Kuva: Peter Nyberg, kotialbumi