Pienituloisten toimeentulo on vaikeutunut Juha Sipilän hallituskaudella. Vuosien 2012-2015 aikana sosiaalietuuksiin tehdyt muutokset olivat pienituloisten asemaa parantavia, mutta köyhyysaste- ja lapsiköyhyys ovat kasvaneet vuoden 2015 jälkeen.
Sipilän hallituksen tekemät indeksijäädytykset ja etuustulojen verotuksen kiristäminen ovat heikentäneet perusturvan varassa elävien asemaa. Vuokrien kipuaminen pilviin on aiheuttanut sen, että asumistuen osuus vuokrasta on pienentynyt. Lisäksi asumistukia on leikattu reippaalla kädellä kaikessa hiljaisuudessa.
Tuttavani kertoo karusta elämästään, josta toivo on kaikonnut tyystin: Hän, joka on jo kahdesti syöpätaistelut läpikäynyt sairauseläkeläinen sai tiedon, että asumistuesta viedään 100e, koska hän ei ole muuttanut edullisempaan asuntoon, joita ei todellakaan ole tarjolla. Hän asuu tälläkin hetkellä jo Helsingin Invalidiyhdistyksen vuokraamassa, hyvin edullisessa asunnossa.
Pienienkin kaksioiden vuokrista pyydetää jo toista tuhatta euroa, eikä kaupungillakaan ole tarjota juuri halvempia asuntoja. Tai ainakaan niihin ei ole pääsyä kantasuomalaisella eläkeläisellä.
Koko ikänsä Suomessa työtä tehnyttä ja veroja maahan maksanutta ihmistä nöyryytetään vielä sillä, että asunto on "liian kallis". Kun tämä, vakavasti sairas, pienituloinen suomalainen on joutunut Kelan toimistossa selvittelemään loputonta byrokraattista rumbaa, on häntä kohdeltu jopa vihamielisesti.
Tuntuu todella, että nykypäivän Suomessa vakavasti sairaita ja huonokuntoisia ihmisiä ahdistellaan häikäilemättömästi. Monissa tapauksissa tiedän nykyään olevan kyse ikääntynyneistä pariskunnista, jossa toinen vajaakuntoinen hoitaa omaishoitajana vaikeammin sairasta aivan oman jaksamisensa äärirajoilla. Ja vielä tällaisissä tapauksissa viranomaiset uhkailevat omaishoidon tuen leikkaamisella.
Entinen naapurini, vanha herra, joka on ihailtavasti hoitanut vaimoaan monet kymmenet vuodet 24/7 joutui juuri tällaisen uhkailun kohteeksi. Mies totesi sarkastisesti, kyllähän se hälle passaa, mutta sitten viette myös vaimoni mukananne hoitolaitokseen. Tukea ei leikattu.
Vanhan herran viesti armon päättäjille: Olisiko niin, että kannattaisi jättää ne Uuden Vuoden raketit ampumatta taivaan tuuliin, kun yli puoli miljoonaa ihmistä kituuttaa alle köyhyysrajan - leikkurien silputessa loputkin säällisen elämän rippeet tipotiehensä?
Pieneläkeläisten ahdinko on jo niin syvää, ettei sanoja löydy
Ja näppärä leikkuri, elinaikakerroin nappaa ensi vuonna tai sen jälkeen alkavista vanhuuseläkkeistä yli 4% eli monissa tapauksissa useita kymppejä.
Suomihan saadaan näin nousuun - eikö?
Kokonaan oma lukunsa on julman häikäilemättömän lääke bisneksen pyörittäminen köyhälistön selkänahasta. Ja se, miten lääkkeiden omavastuut on saatu sälytettyä yhä enemmän kansalaisten itse maksettaviksi.
Herää ajatus, voiko vanhus, jonka lääkelistassa "roikkuu" hyvinkin parikymmentä eri lääkettä, paremmin, varsinkaan kun hänellä ei ole varaa ostaa niitä. Vanha kansa on opetettu kuuliaisesti uskomaan lääkäriä ja tämän sanaa ja uskovat, että kuolo korjaa ilman näitä lääkkeitä.
Ikäihminen joutuukin hyvin usein puntaroimaan riittävätkö rahat kaikkiin lääkkeisiin ja lisäksi vielä edes jonkinlaiseen ruokaan. Valitettavan usein lääkkeet vievät tässä pohdinnassa voiton.
Ja yhä useampi joutuu tyytymään leipäjonon antimiin, mikäli siellä kykenee seisomaan, useita tunteja - pakkasessa ja paahteessa, tuulessa ja tuiskeessa.
Hyvinvointivaltiomme - paratiisi ulkomaalaisille...
Tanja Vahvelainen






