Suomi on liittymässä Naton hallinnoimaan monikansalliseen maavoimien ampumatarvikkeiden yhteistyöjärjestelyyn. 16 NATO:n puolustusministeriä ja Makedonian puolustusministeri allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan Brysselissä 12.7.2018. Puolustusministeri Jussi Niinistö allekirjoittaa pöytäkirjan myöhemmin.
Suomen lisäksi yhteistyöjärjestelyyn liittyvät Itävalta, Belgia, Tanska, Viro, Ranska, Saksa, Italia, Latvia, Liettua, Makedonia, Montenegro, Alankomaat, Norja, Puola, Portugali, Slovakia, Slovenia ja Espanja. Yhteisymmärryspöytäkirjan nojalla on perustettu työryhmä, jonka tavoitteena on jakaa tietoa tulevista osallistujamaiden maavoimien ampumatarvikehankinnoista ja toteuttaa yhteishankintoja sekä tehostaa ampumatarvikkeisiin liittyvää elinjaksoyhteistyötä.
Suomesta työryhmään nimittää edustajan Maavoimien esikunta ja Puolustusvoimien logistiikkalaitos. Puolustusministeriön mukaan osallistuminen tukee puolustusvoimien suorituskyvyn kehittämistä mahdollisesti halvempien yksikkökustannusten ja yhteishankintojen lisäksi myös materiaalista saatavan lisätiedon muodossa.
Mahdollisesta käytännön hankintayhteistyöstä ja muista projekteista sovitaan erikseen. Näin ollen liittyminen sopimusjärjestelyyn ei aiheuta suoranaisia kustannuksia. Vaikka valtioneuvosto kuvaileekin sopimusta "tekniseksi järjestelyasiakirjaksi", on sillä myöskin poliittinen ulottuvuus. Suomi on siirtynyt nykyisen hallituksen sekä sen edeltäjien vetämänä alati lähemmäs NATO:a ja solminut useita sopimuksia joko NATO:n kanssa tai siihen liittyen. Esimerkkeinä mainittakoon isäntämaasopimus ja "sopimus pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä" (PRY). Sopimus tehdään Suomen puolustusministeriön nimissä.
Valitettavan usein mm. sotilaallisen liittoutumattomuuden kyseenalaiseksi asettavat sopimukset, kuten isäntämaasopimus eivät edes pyörähdä eduskunnassa, vaikka eräiden lain tulkintojen mukaan näin tulisikin menetellä. Isäntämaasopimuksen tapauksessa esimerkiksi Helsingin sanomat antoivat ymmärtää, että sopimus olisi hyväksytty eduskunnassa, vaikka näin ei ollut. Tuolloin vielä aktiivinen Vastavalkea puuttui asiaan, huomautti Hesaria virheestä, mutta Hesari ei tuolloin, vuonna 2017, kiirehtinyt asiaa korjaamaan, vaan uutinen oli kansan luettavissa sellaisenaan viikon ennen oikaisevan artikkelin julkaisua.
Lähde: valtioneuvosto, HS, Vastavalkea
