Kansallisen lapsistrategian valmistelu alkaa. Valmistelu pohjustaa seuraavalle hallitukselle lapsistrategian laadintaa. Työn tavoitteena on käydä laajaa yhteiskuntapoliittista keskustelua lapsi- ja perhepolitiikasta sekä vahvistaa lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa.
Hallitus päätti kevään kehysriihessä käynnistää seuraavaa hallitusta varten kansallisen lapsistrategian valmistelun. Vaalikausittain laadittavalla lapsistrategialla vahvistettaisiin yhteistä kansallista lapsipolitiikan tahtotilaa. Tavoitteena on edistää lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen:
- Lapsistrategia ylittää sektorirajat ja kääntää katseen varhaisiin vuosiin. Tutkimustieto korostaa lapsuuden ja varhaisten vuosien merkitystä kasvulle, kehitykselle, myöhemmälle oppimiselle, hyvinvoinnille ja elämässä pärjäämiselle.
Työn tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvaa toimintakulttuuria päätöksenteossa ja palveluissa. Huomiota tulee kiinnittää esimerkiksi lasten kasvuun, oppimiseen ja hyvinvointiin varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa, perheiden ja vanhemmuuden tukeen sekä työelämän perheystävällisyyden vahvistumiseen.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko:
- Suomessa syntyy ennätyksellisen vähän lapsia. Toivon että nyt aloittavassa lapsistrategiatyössä päästään eteenpäin sen kysymyksen äärellä, miten voisimme yhdessä kehittää maatamme lapsimyönteisemmäksi ja miten voisimme tukea perheitä heidän oman lapsitoiveensa täyttymisessä. Lapsimyönteisen yhteiskunnan vahvistaminen vaatii vaalikaudet ylittävää työtä.
Valmistelussa otetaan huomioon julkisen talouden asettamat reunaehdot, jo olemassa oleva sekä hankkeen aikana muodostuva tutkimustieto lasten ja perheiden hyvinvoinnista ja hallitusten kärkihankkeissa syntynyt tieto lasten ja perheiden aseman parantamisesta. Lisäksi hyödynnetään hankkeen aikana järjestettävissä tilaisuuksissa esille nousevat näkökulmat ja laajempi yhteiskunnallinen keskustelu lasten ja perheiden asemasta.
Valmistelua ohjaa laajapohjainen yhteiskunnan eri aloilta koottu ohjausryhmä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Työeläkevakuuttajat TELA:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ja varapuheenjohtajina opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen ja sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee.
Seuraavaa hallitusta varten tehtävä lapsipoliittinen valmistelutyö aloitetaan kesäkuussa ja se päättyy helmikuussa 2019. Valmistelutyöstä vastaavat yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Sitra osallistuu valmisteluun tuomalla asiantuntemusta strategiaprosessin työskentelymenetelmiin. Lapsistrategiasta kiinnostuneet sidosryhmät pääsevät osallistumaan työhön mm. laajapohjaisessa lapsifoorumissa.
Syntyvyys lukuina
Vuonna 2016 syntyi 52 814 lasta. Tuon vuoden kokonaishedelmällisyysluku oli 1,57, joka ei vielä ollut kaikkien aikojen huonoin, vaan vielä vuodelta 1973 löytyi heikompi, 1,50. Viimeisimmän julkistuksen mukaan 2017 kyseinen luku on oli 1,49 naista kohti, joka on siis kaikkien aikojen alhaisin. Mikään ei toistaiseksi osoita positiivisen kehityksen alkaneen joten suunta lienee laskeva kuten seitsemän edellistäkin vuotta.
Kenties neuvoja tulisi kysyä Seinäjoelta?
Vähintään 50 000 asukkaan kunnista korkein syntyvyys oli Seinäjoella, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87 viisivuotisjaksolla 2012–2016. Seuraavaksi korkein se oli Oulussa, 1,84, kolmanneksi korkein Porvoossa, 1,82, ja neljänneksi korkein Espoossa 1,80. Koko maan luku viisivuotisjaksolla oli 1,69.
Vastaavasti matalin syntyvyys oli jaksolla 2012–2016 Helsingissä, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,30. Turussa luku oli 1,32 ja Tampereella 1,40. Myös kaikkien kuntien vertailussa viimeksi mainittujen kaupunkien syntyvyys oli matalimpien joukossa.
Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Stat, Stat2,
