Suuret kysymykset tarvitsevat vastauksia

Kirvelevä ja ajankohtainen aihe Elpymisrahasto keskustelu jatkuu.

Tuomas Malinen on Suomalainen taloustieteilijä. Malinen valmistui Kauppatieteiden maisteriksi Oulun Yliopistosta ja väitteli Valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistosta, jossa hänen pääaineenaan oli kansantaloustiede. Lisäksi hän on suorittanut taloustieteen opintoja New Yorkin yliopistossa.

Puolue: sitoutumaton.

Tuomas Malinen  työskentelee  talousennusta- ja riskianalyysi yhtiö  GnS Economics - yhtiön toimitusjohtajana ja pääekonomistina. Talousneron kiinnostuksen kohteita ovat makrotalous tiede, talouskasvu, talouskriisit ja tulonjako.

Nykysuomi on esittänyt Tuomas Maliselle muutaman kysymyksen elpymisrahasto -asiaa ja -tilannetta koskien.

Nykytilanne elpymisrahaston suhteen ?

• "Rahasto on ratifioitu 19:ssa EU:n jäsenmaassa. Se odottaa ratifiointia mm Puolassa, Romaniassa, Virossa sekä Suomessa. Perustuslaki valiokuntamme linjasi tiistaina, että rahaston läpimeno vaatii eduskunnassa2/3 määräenemmistön. Joka tarkoittaa, että jos hallitus pysyy kasassa Kokoomuksen äänistä tulee ratkaisevia koska hallituksella ei ole riittävää määrää kansanedustajia määräenemmistön muodostamiseen."

Millaisena näyttäytyy Kokoomuksen ja muiden puolueiden roolit ja käyttäytyminen elpymisrahaston suhteen ?

• "Kokoomuksella on ratkaiseva rooli. 2/3 enemmistö tarkoittaa, että jos Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit sekä Ano Turtiainen, Liike Nyt äänestävät rahastoa vastaan, hallitus tarvitsee 16 ääntä Kokoomuksesta rahaston läpimenoon."

Miten elpymisrahasto asia nyt etenee ?

• "Suuri valiokunta käsittelee asian loppuviikosta ja rahaston odotetaan olevan kansanedustajien äänestettävänä Suuressa salissa toukokuun toisella viikolla.
• Jos Suomi ja loput jäsenmaat ratifioivat rahaston, EU alkaa laskea liikkeelle velkakirjoja eli ottaa velkaa omiin nimiinsä meidän takauksella kesäkuun aikana. Sen jälkeen aletaan todennäköisesti puuhata rahaston koon kasvattamista. Tätä on jo alustavasti ehdotettu Ranskan, Italian ja Euroopan Keskuspankin johdossa."

Miten rahasto vaikuttaisi tavallisen ihmisen elämään ?

• "Ensi vaiheessa rahasto ei näkyisi tavallisen ihmisen elämässä mitenkään. EU ottaisi velkaa ja jakaisi sitä EU:n köyhemmille ja eurosta kärsineille valtioille kuten Italialle, Espanjalle, Puolalle ja Virolle.
• Rahaston kokoluokka 750 miljardia euroa ei kuitenkaan riittäisi mihinkään. Jo pelkästään etelä-Euroopan pankkien pääomistustarve liikkuu jossain 1000-2000 miljardin  euron välissä. Lisäksi Italian ja Espanjan yritys sektori on ottanut valtavan iskun korona-suluista.
•  Italian valtionvelka on yli 2600 miljardia euroa eli n 155% bruttokansantuotteesta (BKT). Espanjan valtionvelka oli viime vuonna n 20 % BKT:sta. Maat eivät tule selviämään veloistaan, niitä uhkaa myös pankkikriisi.
• Etenkin Italian ja Espanjan suurten valtion velkojen vuoksi rahastoa tultaisiin todennäköisesti nopeasti kasvattamaan moninkertaiseksi. Tämä olisi myös helppoa koska rahaston ratifioinnin jälkeen EU:n perussopimuksen budjetti alijäämän kieltävä artikla 310 ja tulonsiirron kieltävä artikla 125 sekä perustuslakimme olisi uudelleen tulkittu niin, että olisimme antaneet EU:lle vapaat kädet velkaantua takauksellamme.
• Ainoana esteenä olisi poliitikkojen lupaus paketin "kertaluonteisuudesta". Italian ja Espanjan velkakriisin uhatessa siihen ei luonnollisestikaan voisi luottaa vaan poliitikot hyvin suurella todennäköisyydellä siunaisivat rahaston ja sitä kautta yhteisvelan kasvattamisen. EU velan kasvaessa keskusteluun nousisivat EU verot joita komissio valmistelee. Näitä olisivat muovivero, ympäristövero mutta myös EU:n yhteisövero. Jälkimmäinen toteutettaisiin todennäköisesti niin, että Suomi verottaisi kotimaisia yrityksiä ja yhteisöjä, jonka jälkeen se tulouttaisi tietyn osan verotuloista EU:lle. Suomalaisten verotaakka siis kasvaisi mahdollisesti huomattavasti. Tämä pakottaisi valtion sopeuttamaan menojaan. Eläkkeet ja sosiaaliturvamenot olisivat todennäköisiä leikkaus kohteita. Koska ne haukkaavat poikkeuksellisen suuren osan valtiomme budjetista muihin EU maihin verrattuna. EU:n liittovaltio toisinsanoen ottaisi hyvinvointi valtiomme asteittaiseen alasajoon.
• Jossain vaiheessa Italian ja Espanjan pitäisi alkaa maksaa saamiaan lahjoituksia takaisin joko suurempina jäsenmaksuina tai korkempina veroina. Pahimmassa tapauksessa silloin vallassa olevat hallitukset kieltäytyisivät tästä ja mahdollisesti eroaisivat EU:sta. Tämän seurauksena jäljelle jääneiden jäsenmaiden jäsenmaksut ja/tai EU verot nousisivat huomattavasti. Muut maat voisivat kieltäytyä lisämaksuista. EU voisi ajautua eksistentiaaliseen kriisiin ja hajota. Tällöin Suomen maksettavaksi lankeaisivat koko luokassaan moninkertaiseksi kasvaneen elpymisrahaston, EKP:n ja Euroopan vakausmekanismin vastuut. Tämä hyvin todennäköisesti ajaisi maan velkakriisiin. Korot sekä työttömyys nousisivat kaksinumeroisiksi.
• Talouskriisi ajaisi maamme polvilleen. Rahaston hyväksymisen vaikutukset näkyisivät siis vasta lähitulevaisuudessa kansalaisten arjessa korkeampina veroina, hyvinvointipalvelujen alasajoina, eläkkeiden laskuna ja pahimmassa tapauksessa korot ja työttömyyden räjäyttävänä velkakriisinä."

Mitä tavallinen kansalainen voi tehdä estääkseen elpymisrahastoon liittymisen  ?

• "On tavallisen kansalaisen etu, että rahastoa ei hyväksyttäisi. Koska Kokoomus on nyt ratkaisevassa asemassa, jokaisen asiasta huolestuneen kansalaisen olisi syytä ottaa yhteyttä Kokoomuksen ja miksei myös Keskustan kansanedustajiin- ja kertoa, että he eivät halua rahastoa hyväksyttävän. On merkille pantavaa, että kansan tahtoa ei tässä EU:n historiallisessa muutoksessa ole kysytty. Syykin lienee selvä. Enemmistö Suomalaisista tuskin hyväksyisi rahastoa.
• Nyt onkin tehtävä kansanedustajille selväksi, että kansalaisten ääni pitää kuulua päätöksen teossa. Keinoja meillä siihen kyllä on suurmielenosoittuksista yleislakkoon."

Haastattelussa 28.4.2021: Tuomas Malinen

Kysymykset, teksti: Teija Kangaslampi