Supon arvio ’Vastarintaliikkeestä’: Väkivalta ollut reaktiivista.

Julkaistu 1.11.2016 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Suojelupoliisin tänään julkistettu turvallisuuspoliittinen lausunto eduskunnan hallintovaliokunnalle sisältää myös arvion äärioikeistosta. Supo toteaa 'Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen' (PVL) osallistuneen väkivaltaisiin yhteenottoihin, mutta väkivallan käytön olleen "spontaania ja reaktiivista".

"Äärioikeisto"

"Nopeasti muuttunut turvapaikanhakijatilanne ja sen nostattama maahanmuuttovastaisuus loivat loppuvuodesta 2015 lähtien otollisen ilmapiirin äärioikeistolaisen liikehdinnän aktivoitumiselle ja kasvulle. Suomessa nousikin esiin uusia äärioikeistolaisia ryhmittymiä, joista näkyvin on Soldiers Of Odin. Tämä omaehtoista turvallisuuden valvontaa kaduilla suorittava järjestö levisi nopeasti eri puolille Suomea sekä myös useisiin muihin maihin.

Järjestön alkuperäinen ideologinen perusta on avoimen äärioikeistolainen, mutta laajennuttuaan ja rekisteröidyttyään viralliseksi yhdistykseksi se on muuttanut julkikuvaansa maltillisemmaksi. Soldiers Of Odin on kuitenkin perusteltua luokitella edelleen vähintäänkin maahanmuuttovastaiseksi järjestöksi.

Sen toimintaan liittyy viharikosten ja väkivallan uhka, koska järjestössä on mukana rasistisia ja väkivaltaentisyyttä omaavia henkilöitä.

Väkivaltaisista äärioikeistolaisista liikkeistä vakavimman uhkan muodostaa kansallissosialistinen Pohjoismainen Vastarintaliike (PVL), joka vuoteen 2016 saakka tunnettiin nimellä Suomen Vastarintaliike.

Se on vuonna 2008 perustettu rekisteröimätön järjestö, jonka julkilausuttuna tavoitteena on pohjoismaisen kansallissosialistisen valtion luominen. PVL voidaan määritellä luonteeltaan vallankumoukselliseksi ja militantiksi ääriryhmäksi. PVL:llä on paikallisosastoja seitsemässä kaupungissa. Aktiivisia jäseniä järjestöllä on noin 70 ja lisäksi arviolta 200 tukijäsentä.

Liikkeen yleisin toimintamuoto on propagandan levittäminen, josta on kirjattu useita rikosilmoituksia kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. PVL:n jäsenet syyllistyvät vuosittain myös väkivaltarikoksiin. Väkivaltaa esiintyy pääosin julkisten tapahtumien yhteydessä, ja se on luonteeltaan spontaania ja reaktiivista.

Liikkeen jäsenillä on suhteellisen matala kynnys reagoida eriäviin mielipiteisiin tai liikettä halventaviin kommentteihin väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla. Suomessa PVL ei tällä hetkellä uhkaa kansallista turvallisuutta. Liikkeen harjoittama katuväkivalta muodostaa kuitenkin konkreettisen turvallisuusuhkan erityisesti vähemmistöjä ja poliittisia vastustajia kohtaan. "

Supon lausunnon tilaaja oli siis eduskunta, ja tekstissä pyritään todenmukaisuuteen. PVL:stä annettu kuva poikkeaa median tavasta nähdä 'vastarintaliike' väkivallan alullepanijana uutisoiduissa tilanteissa. Supon tutkijat kuvailevat PVL:ää siis taipuvaiseksi reagoimaan väkivaltaisesti itseensä kohdistuneeseen häirintään tai uhkaan, mutta ei pidä mahdollisuutta PVL:n aloitteelliseen väkivaltaisuuteen muuten maininnan arvoisena, paitsi kokee PVL:n muodostavan potentiaalisen uhan vähemmistöille. MIten tutkijat tämän uhan ovat hahmottaneet, sitä emme tiedä. PVL:n (SVL:n) kaikki väkivaltaan liittyvät tapaukset ovat olleet tähän asti heidän ja äärivasemmiston välisiä.

Äärivasemmiston Supo näkee sensijaan aloitteellisena väkivallan käyttäjänä:

"Äärivasemmisto"

"Väkivaltaista äärivasemmistolaista liikehdintää esiintyy Suomessa anarkismin ja antifasismin toimintaympäristöissä. Anarkistiliike ei ole kovinkaan järjestäytynyt vaan pääosin verkon välityksellä kommunikoiva ja ajoittain yhteen kokoontuva löyhä verkosto yksittäisiä henkilöitä ja pieniä ryhmiä.

Anarkistiliikkeen harjoittama väkivalta jakautuu kolmeen eri muotoon. Yleisintä on mielenosoitusten yhteydessä esiintyvä mellakointi, jossa väkivalta kohdistuu ensisijaisesti poliisiin. Väkivaltaisia mielenosoituksia on Suomessa vuosittain muutamia.

Hieman harvinaisempi väkivallan muoto on anarkistien vastustamiin tahoihin kohdistuvat sabotaasiluonteiset tuhotyöt. Tällaisia iskuja tapahtuu epäsäännöllisesti ja kausiluonteisesti.

Kasvava uhka liittyy äärivasemmiston ja äärioikeiston väliseen vastakkainasetteluun, joka konkretisoituu ajoittain väkivaltaisina yhteenottoina tai niiden yrityksinä. Vastakkainasettelu on voimistunut viimeisten vuosien aikana, ja turvapaikanhakijatilanne on kärjistänyt sitä entisestään.

Väkivaltaisen antifasistisen toiminnan keskiössä on löyhä Antifa-verkosto, jonka ensisijaisena kohteena on Pohjoismainen Vastarintaliike ja Soldiers Of Odin, mutta kohteiksi voivat valikoitua myös maahanmuuttovastaisiksi tai oikeistopopulistisiksi profiloituvat tahot. "

Supon arvio siis ennakoi äärivasemmiston käyvän tulevaisuudessa myös muiden kuin perinteisten vastustajiensa kimppuun. Käytetyt sanonnat ovat hyvin neutraaleja, mutta asia tulee esiin.

Linkki Supon lausuntoon pdf:nä.

 

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.