Supon arvio ’Vastarintaliikkeestä’: Väkivalta ollut reaktiivista.

Julkaistu 1.11.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Suojelupoliisin tänään julkistettu turvallisuuspoliittinen lausunto eduskunnan hallintovaliokunnalle sisältää myös arvion äärioikeistosta. Supo toteaa 'Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen' (PVL) osallistuneen väkivaltaisiin yhteenottoihin, mutta väkivallan käytön olleen "spontaania ja reaktiivista".

"Äärioikeisto"

"Nopeasti muuttunut turvapaikanhakijatilanne ja sen nostattama maahanmuuttovastaisuus loivat loppuvuodesta 2015 lähtien otollisen ilmapiirin äärioikeistolaisen liikehdinnän aktivoitumiselle ja kasvulle. Suomessa nousikin esiin uusia äärioikeistolaisia ryhmittymiä, joista näkyvin on Soldiers Of Odin. Tämä omaehtoista turvallisuuden valvontaa kaduilla suorittava järjestö levisi nopeasti eri puolille Suomea sekä myös useisiin muihin maihin.

Järjestön alkuperäinen ideologinen perusta on avoimen äärioikeistolainen, mutta laajennuttuaan ja rekisteröidyttyään viralliseksi yhdistykseksi se on muuttanut julkikuvaansa maltillisemmaksi. Soldiers Of Odin on kuitenkin perusteltua luokitella edelleen vähintäänkin maahanmuuttovastaiseksi järjestöksi.

Sen toimintaan liittyy viharikosten ja väkivallan uhka, koska järjestössä on mukana rasistisia ja väkivaltaentisyyttä omaavia henkilöitä.

Väkivaltaisista äärioikeistolaisista liikkeistä vakavimman uhkan muodostaa kansallissosialistinen Pohjoismainen Vastarintaliike (PVL), joka vuoteen 2016 saakka tunnettiin nimellä Suomen Vastarintaliike.

Se on vuonna 2008 perustettu rekisteröimätön järjestö, jonka julkilausuttuna tavoitteena on pohjoismaisen kansallissosialistisen valtion luominen. PVL voidaan määritellä luonteeltaan vallankumoukselliseksi ja militantiksi ääriryhmäksi. PVL:llä on paikallisosastoja seitsemässä kaupungissa. Aktiivisia jäseniä järjestöllä on noin 70 ja lisäksi arviolta 200 tukijäsentä.

Liikkeen yleisin toimintamuoto on propagandan levittäminen, josta on kirjattu useita rikosilmoituksia kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. PVL:n jäsenet syyllistyvät vuosittain myös väkivaltarikoksiin. Väkivaltaa esiintyy pääosin julkisten tapahtumien yhteydessä, ja se on luonteeltaan spontaania ja reaktiivista.

Liikkeen jäsenillä on suhteellisen matala kynnys reagoida eriäviin mielipiteisiin tai liikettä halventaviin kommentteihin väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla. Suomessa PVL ei tällä hetkellä uhkaa kansallista turvallisuutta. Liikkeen harjoittama katuväkivalta muodostaa kuitenkin konkreettisen turvallisuusuhkan erityisesti vähemmistöjä ja poliittisia vastustajia kohtaan. "

Supon lausunnon tilaaja oli siis eduskunta, ja tekstissä pyritään todenmukaisuuteen. PVL:stä annettu kuva poikkeaa median tavasta nähdä 'vastarintaliike' väkivallan alullepanijana uutisoiduissa tilanteissa. Supon tutkijat kuvailevat PVL:ää siis taipuvaiseksi reagoimaan väkivaltaisesti itseensä kohdistuneeseen häirintään tai uhkaan, mutta ei pidä mahdollisuutta PVL:n aloitteelliseen väkivaltaisuuteen muuten maininnan arvoisena, paitsi kokee PVL:n muodostavan potentiaalisen uhan vähemmistöille. MIten tutkijat tämän uhan ovat hahmottaneet, sitä emme tiedä. PVL:n (SVL:n) kaikki väkivaltaan liittyvät tapaukset ovat olleet tähän asti heidän ja äärivasemmiston välisiä.

Äärivasemmiston Supo näkee sensijaan aloitteellisena väkivallan käyttäjänä:

"Äärivasemmisto"

"Väkivaltaista äärivasemmistolaista liikehdintää esiintyy Suomessa anarkismin ja antifasismin toimintaympäristöissä. Anarkistiliike ei ole kovinkaan järjestäytynyt vaan pääosin verkon välityksellä kommunikoiva ja ajoittain yhteen kokoontuva löyhä verkosto yksittäisiä henkilöitä ja pieniä ryhmiä.

Anarkistiliikkeen harjoittama väkivalta jakautuu kolmeen eri muotoon. Yleisintä on mielenosoitusten yhteydessä esiintyvä mellakointi, jossa väkivalta kohdistuu ensisijaisesti poliisiin. Väkivaltaisia mielenosoituksia on Suomessa vuosittain muutamia.

Hieman harvinaisempi väkivallan muoto on anarkistien vastustamiin tahoihin kohdistuvat sabotaasiluonteiset tuhotyöt. Tällaisia iskuja tapahtuu epäsäännöllisesti ja kausiluonteisesti.

Kasvava uhka liittyy äärivasemmiston ja äärioikeiston väliseen vastakkainasetteluun, joka konkretisoituu ajoittain väkivaltaisina yhteenottoina tai niiden yrityksinä. Vastakkainasettelu on voimistunut viimeisten vuosien aikana, ja turvapaikanhakijatilanne on kärjistänyt sitä entisestään.

Väkivaltaisen antifasistisen toiminnan keskiössä on löyhä Antifa-verkosto, jonka ensisijaisena kohteena on Pohjoismainen Vastarintaliike ja Soldiers Of Odin, mutta kohteiksi voivat valikoitua myös maahanmuuttovastaisiksi tai oikeistopopulistisiksi profiloituvat tahot. "

Supon arvio siis ennakoi äärivasemmiston käyvän tulevaisuudessa myös muiden kuin perinteisten vastustajiensa kimppuun. Käytetyt sanonnat ovat hyvin neutraaleja, mutta asia tulee esiin.

Linkki Supon lausuntoon pdf:nä.

 

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Hävetkää
Hävetkää
9

Ai että vassareiden bussiepolttelu ja omaisuuden tuhoaminen on ”hieman harvinaisempaa”. Ööö… sanoisin että sitä tapahtuu poikkeuksetta.

Onhan se selvä että korruptoituneet tahot määräävät yhteiskunnan rakenteita, mutta että näinkin selvästi. Eikä lausunnon antajia vissiin edes hävetä.

trackback

[…] Supon arvio ’Vastarintaliikkeestä’: Väkivalta ollut reaktiivista. […]

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.