Mainos:

Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 2 307 miljoonaa euroa

Julkaistu 15.9.2023 – Kirjoittaja Toimitus

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan Suomen nettomaksu unionille oli viime vuonna 798 miljoonaa euroa. Nettomaksu laski toissa vuodesta, jolloin se oli 970 miljoonaa euroa.

Asukasta kohden laskettuna maksu laski 175 eurosta 144 euroon. Nettomaksu kuvaa karkeasti jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle tilitettyjen maksujen erotusta.

Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 2 307 miljoonaa euroa. Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin oli 1,78 prosenttia (2 536 miljoonaa euroa ja 1,82 prosenttia toissa vuonna).

Tästä arvonlisäperusteisen maksun osuus oli 297 miljoonaa euroa, bruttokansantuloon perustuvan maksun osuus 1 812 miljoonaa euroa ja kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrään perustuvan maksun osuus 60 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomi maksoi joillekin jäsenvaltioille myönnettyjen maksukorjausten takia 136 miljoonaa euroa. Suomen maksut pienenivät toissa vuodesta yhteensä 228 miljoonalla eurolla.

Mainos:

Viime vuonna Suomi keräsi 297 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja, joista 223 miljoonaa euroa tilitettiin suoraan unionille ja 74 miljoonaa euroa jäi valtion talousarvioon kantopalkkiotuloina.

Puola suurin saaja euromääräisesti, Saksa suurin maksaja

EU:n kokonaismenot olivat viime vuonna 243 miljardia euroa. Jäsenvaltiot saivat unionin ohjelmista rahoitusta yhteensä 151 miljardia euroa. Unionin talousarvion kautta kulki myös elpymisvälineestä jäsenvaltioille annettava rahoitus. Komissio otti lainaa kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta ja jakoi 62 miljardia euroa jäsenvaltioille avustuksina.

Loput rahoituksesta meni unionin ulkopuolisille valtioille, kansainvälisille järjestöille tai hankkeisiin, joiden saajaksi ei voida nimetä yksittäistä jäsenvaltiota.

Euromääräisesti eniten rahoitusta unionin budjetista sai Puola, jonka osuus EU:n budjetista jaettavasta rahoituksesta oli 18,3 miljardia euroa ilman elpymisvälineen osuutta. Perässä tulivat Ranska (16,9 miljardia euroa) ja Italia (14,6 miljardia euroa).

EU:n budjetin tulojen kokonaismäärä oli yhteensä 245 miljardia euroa. Tästä 156 miljardia euroa oli jäsenvaltioilta kerättäviä omia varoja eli tuloja, joista noin 83 prosenttia siirrettiin unionille kansallisten talousarvioiden kautta.

Kansallisilla rahoitusosuuksilla mitattuna unionin suurin rahoittaja oli Saksa (30,8 miljardia euroa). Perässä tulivat Ranska (24,2 miljardia euroa) ja Italia (16,7 miljardia euroa).

Komissio ei enää julkaise lukuja jäsenvaltioiden nettomaksuasemasta. Komission aikaisemmin käyttämä nettomaksulaskelma oli niin sanottu tasapainolaskelma, jossa jäsenvaltioiden yhteen laskettu nettomaksujen summa on nolla: se ei siten ole suoraan jäsenvaltion saamien tulojen ja menojen erotus. Nettomaksulaskelma ei sisällä unionin hallintomenoja, ja tulopuolella laskelma huomioi ainoastaan kansallisista talousarvioista tulevat maksuosuudet (ei esimerkiksi tullituloja, jotka tilitetään suoraan unionille).

Lähde: Valtiovarainministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Joonas
Joonas
3 years ago

Täyttä paskaa maksaa latiakaan, jos emme kuuluisi eu hun, saisimme itse, ja pärjäisimm

Leino Kimmo
3 years ago

Entä se 6,6 miljardia, josta ei latiakaan vielä ole tullut takaisin ?

EU on täys paska
EU on täys paska
3 years ago

Ja mitä tolla rahalla saadaan? Lisää maksuja EU:lle, lisää matuja, sakkaava talous, dystooppista umpihullua kiristystä arkisiin asioihin jne..

Herr Ätys
Herr Ätys
3 years ago

Juuri tänään YLEispropaganda otsikoi että Suomen EU maksut ”halpeni” viime vuonna, mitä se tarkoittaneekaan. Historian valossa, ei mitään.

Voisimme mielellään ”halpuuttaa” YLEispropagandaa 500 miljoonalla.

juha II
juha II
3 years ago

EU on järjestäytynyttä ja ERITTÄIN byrokraattista rikollisjärjestön järjetöntä toimintaa. Jo vuosia vuosia sitten EU palkkasi rintarottingilla tilintarkastajan etsimään klappia tilikirjoista ilmeisenä tarkoituksena pasteerata korruptio vapaana lafkana. No, kuinkas kävikään? Tilntarkastaja ilmeisesti maanantailapsi eli keski-eurooppalaisesti epätyypillisesti yltiö-rehellinen ja osaava. Kun tilintarkastaja oli aikansa setvinyt niin koko karmeus paljastettiin palkkaajille eli EU:n nk. ”rahaliikenne” oli peräti perin päin ukrainaa.(ei tuolloin – vertauskuva). Ja niin totta kuin olla voi, kyseinen onneton tilintarkastaja oli mafiatyyliin päästä omasta hengestään, vaikka sanotaan, että viestintuojaa ei pidä tappaa. Eikä edellinen ole liioittelua tänne ”impivaaralaiseen lintukotoon”, sillä kauniimmanpuoleinen bulgarialainen toimittajanainen raiskattiin ja murhattiin pääkaupungin puistossa, koska hän teki tutkivaa journalismia EU:ssa rehottavasta korruptiosta. Tuo todellinen toimittaja maksoi hengellään ja koskemattomuudellaan joko bulgarialaisen mafian (oikean) tai sitten itsensä EU-pahisten toimesta. koska ilmeinen ”salaliittoteoria” alkoi muuttumaan kirkkaaksi todellisuudeksi ellei ”jotain tehdä”. Saksan linnunaivoinen EU:n ”johtotähti” on kuulu nainen jo bideniläiseen luokkaan nousseena tyhjänpäiväisyyksiä puhuvana ja kävelevänä korruptiona. ”Loijeri” siirrettiin EU;n palkkalistoille kotimaansa politiikasta puolususminiosterin pimpiltä (pallilta) lahjusrahojejn vastaanottamiskohun takia ja täydellisenä tunarina legendaarisen tyhmyytensä ansiosta ministerispostinsa alisuorittamisena. V. 2015 saksalaiset sotilaat sotaharjoituksissa kokovat sellaista kiväärien puutetta, että ”hätä keinot keksii” tyyllin harjanvarret maalattiin mustaksi, joilla ”wehrmaht” osoittelivat miehistönkuljtusvaunujen ikkunoista lehdistön seuratessa mokomaa esitystä. Ja kaikki tämä on niin totta kuin se kuuluisa ”disinformaatio” Joka lienee todellisimmiillaan sänkykamarissa!

Harvinainen Muumimuki myytiin ennätyssummalla

Julkaistu 24.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Testiversio "Diving with Seashells" valmistettiin kymmenen kappaletta ja jaettiin Arabian tehtaan henkilökunnalle.

Harvinainen Muumimuki on myyty 46 023 eurolla. Muumimukit rahaksi -verkkokaupan mukaan kyseessä on korkein tunnettu summa, joka Muumimukista on koskaan maksettu.

Kauppa kertoi keskiviikkona, että huutokauppa alkoi viime vuoden lopulla ja viisi huutajaa tarjosi yli 40 000 euroa. Ostaja on liikkeen mukaan pitkäaikainen keräilijä Pohjoismaista. Kauppa viimeisteltiin huhtikuussa.

Muki on nimeltään Uimahyppy simpukoilla, ruotsiksi Simhopp med snäckskal. Tavallinen Uimahyppy-muki oli sarjan ensimmäinen kesämuki ja se ilmestyi vuonna 2006. Simpukkaversio oli Arabian koesarja, joka ei koskaan tullut myyntiin. Se annettiin tehtaan henkilökunnalle. Kauppa arvioi, että mukeja on jäljellä noin kymmenen kappaletta.

Ennätys on kaupan oma, ei riippumaton rekisteri

Muumimukit rahaksi -yrityksen toimitusjohtaja Rasmus Rantanen kertoi ruotsinkieliselle Ylelle odottaneensa ennätystä, sillä vastaava muki myytiin edellisen kerran julkisesti viisi vuotta sitten noin 23 000 euron vastaavalla summalla ruotsalaisessa huutokaupassa.

Mainos:

Hän myöntää myös, että vielä korkeampi summa on saatettu maksaa yksityisesti. Piirit ovat kuitenkin pienet, ja hänen mukaansa tällainen kauppa olisi todennäköisesti tullut tietoon.

Kauppa viittaa myös vuoden 2004 Fazer-mukiin, jota valmistettiin 400 numeroitua kappaletta, toisena erittäin arvostettuna painoksena. Kauppa arvioi sen arvoksi 15 000 euroa.

Google ostaa puolet suomalaisen ydinvoimalan sähköstä vuoteen 2049 asti

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 18.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Google on allekirjoittanut sähkön ostopöytäkirjan, joka kattaa puolet Loviisan kapasiteetista vuosina 2030–2049. Arkistokuva vuodelta 2020.

Google kertoo investoivansa vähintään 13 miljardia euroa suomalaisiin datakeskuksiin vuosina 2027 ja 2028 – yhtiön mukaan kyseessä on sen suurin yksittäinen investointi Euroopassa. Samalla Google on allekirjoittanut Fortumin kanssa sähkönostosopimuksen, joka varaa vuodesta 2030 vuoteen 2049 asti jopa puolet Suomen Loviisan ydinvoimalan kapasiteetista.

Ilmoitus tehtiin 9. syyskuuta. 13 miljardia euroa on Googlen oma kaksivuotinen investointikehys, ei laskelma täysin uusista projekteista.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kutsui päätöstä osoitukseksi Suomen vahvuuksista ja sanoi lehdistötilaisuudessa:

— Tämä tarkoittaa työpaikkoja, paljon työpaikkoja suomalaisille ympäri Suomen. Investointien odotetaan tuovan kunnille merkittäviä verotuloja.

Mainos:

Puolet voimalasta varattu – uusi ydinvoima vasta paperilla

Paketin konkreettinen osa on sähkö. Google ja Fortum ovat allekirjoittaneet 22-vuotisen sopimuksen, joka kattaa 50 prosenttia Loviisan kapasiteetista vuosina 2030–2049. Kyse on verkossa jo olevasta energiasta, ei uudesta voimalasta. Reaktorit otettiin käyttöön vuosina 1977 ja 1980, ja ne vastaavat noin 10 prosentista Suomen sähkönntuotannosta. Puolet tästä on noin 4 terawattituntia vuodessa – suunnilleen saman verran kuin kaksi miljoonaa pientä kerrostaloasuntoa kuluttaa vuodessa.

Fortumilla on jo käynnissä miljardiohjelma voimalan toiminnan jatkamiseksi vuoteen 2050 asti. Noin 700 miljoonaa euroa odottaa vielä investointipäätöksiä. Googlen sopimuksen on Fortumin mukaan tarkoitus tuoda jatkamiseen tarvittavaa tulovirran varmuutta. Sitä vastoin uusi ydinvoima Loviisassa on vasta selvityskumppanuus, ei rakentamispäätös.

Google arvioi rakennusvaiheen tukevan yli 37 000 työpaikkaa Suomessa. Luku on yhtiön ennuste koko toimitusketjulle ja paikallisille kerrannaisvaikutuksille – ei Googlen omia palkkauksia. Seuraavat ratkaisevat päätökset tehdään Fortumin hallituksessa niiden satojen miljoonien eurojen osalta, joita ei ole vielä hyväksytty.

EU-pankki sijoittaa jopa 40 miljoonaa euroa ydinlämpöön Suomessa

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 16.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuva Steady Energyn LDR-50:stä, reaktorista, joka on suunniteltu rakennettavaksi maan alle ja toimittamaan lämpöä kaukolämpöverkkoihin.

EU:n oma pankki, Euroopan investointipankki (EIP), sijoittaa jopa 40 miljoonaa euroa suomalaiseen Steady Energy -yhtiöön. Rahalla edistetään pientä modulaarista reaktoria (SMR), joka ei tuota lainkaan sähköä, vaan ainoastaan kuumaa vettä kaukolämpöverkkoihin – kyseessä on pankin historian ensimmäinen sijoitus SMR-teknologiaan.

Ilmoitus tehtiin 15. syyskuuta, ja summa on osa laajempaa rahoituspakettia, jossa on mukana institutionaalisia, strategisia ja yksityisiä sijoittajia. EIP:n lehdistötiedotteen mukaan varat käytetään tutkimukseen ja kehitykseen, testaukseen sekä lisensointiin Suomessa vuosina 2026–2028 – työhön, joka edeltää ensimmäistä kaupallista laitosta. Yhtään reaktoria ei ole vielä toiminnassa.

Rahoitus on etuoikeutettu vakuudeton laina, joka voidaan vaihtaa osakkeiksi, jos yhtiö listautuu pörssiin. Pankki kuvailee sitä pitkäaikaiseksi kärsivälliseksi pääomaksi – käytännössä asemana, joka antaa EIP:lle mahdollisuuden tulla osakkeenomistajaksi, jos hanke onnistuu. Toimintaa tukee EU:n InvestEU-ohjelma.

Lämpöä sähkön sijaan

Steady Energyn LDR-50-reaktorikonseptin teho on 50 MW, ja se käyttää vettä sekä hidastimena että jäähdytysaineena, mikä on sama perusteknologia kuin nykyisissä kevytvesireaktoreissa. Ero on paineessa ja lopputuotteessa: matalamman paineen muotoilu tuottaa ensisijaisena tuotteenaan lämpöä, joka voidaan syöttää suoraan kaukolämpöjärjestelmiin – putkistoihin, jotka jakelevat kuumaa vettä koteihin, toimistoihin ja muihin rakennuksiin.

Mainos:

Koska lämpöä ei tarvitse ensin muuntaa sähköksi, huomattavasti suurempi osa reaktorin lämpötehosta voidaan hyödyntää EIP:n mukaan. Laitos on myös tarkoitus rakentaa maan alle, minkä pankki sanoo parantavan turvallisuutta ja suojausta.

Yhtiön toimitusjohtaja viittaa siihen, missä suurin osa energian kysynnästä todellisuudessa on.

— Yli 40 prosenttia lopullisesta energian kysynnästä on lämpöä. Suurin osa kuluttamastamme lämmöstä tulee fossiilisista polttoaineista., sanoo Tommi Nyman.

Hän sanoo yhtiön ratkaisun mahdollistavan "riippuvuutemme vähentämisen tuontipolttoaineista entisestään".

VTT:n spin-offista suunniteltuun listautumiseen

Steady Energy eriytettiin Suomen valtion tutkimuslaitos VTT:stä vuonna 2023. Helsinkiin rakennetaan parhaillaan ei-ydinkäyttöistä pilottilaitosta, jossa keskeisiä turvajärjestelmiä testataan ennen lisensointiprosessia.

EIP:n mukaan 3North Partners ja Steady Energy ovat ilmoittaneet suunnitellusta fuusiosta, jonka myötä yhdistynyt yhtiö listautuisi Nasdaq First North -markkinapaikalle Suomessa.

World Nuclear News raportoi, että yhtiö on allekirjoittanut sopimuksia 15 reaktorista Suomessa ja tavoittelee ensimmäisen rakentamisen aloittamista vuonna 2029. Vuonna 2025 Suomen Säteilyturvakeskus (STUK) totesi alustavassa konseptiarviossaan, että ratkaisut voitaisiin suunnitella täyttämään turvallisuusvaatimukset. Arvio ei ollut varsinainen lupa.

Nuorten miesten palkat laskevat Suomessa

Julkaistu 15.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
STTK:n mukaan alle 35-vuotiaiden tulojen taso Suomessa on edelleen alle ennen finanssikriisiä olleen tason.

Suomalaiset nuoret aikuiset ovat jääneet taloudellisesti jälkeen, kun taas vanhempien ikäryhmien tulot ovat kasvaneet voimakkaammin. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK varoittaa erityisesti nuorista miehistä, joiden palkkatulot ovat laskeneet.

STTK:n ostovoimakatsauksessa seurataan reaaliansioiden muutoksia Suomessa vuodesta 1966 lähtien ja vertaillaan eri ikäryhmiä. Erot heijastavat sekä palkkakehitystä että työllisyyttä, ja myös nouseva eläkeikä vaikuttaa tuloksiin.

STTK raportoi, että reaaliansiot ovat nousseet kaikissa ikäryhmissä vuodesta 1966, mutta hyöty on koitunut pääasiassa vanhemmille ikäryhmille. Alle 35-vuotiaat ovat edelleen 10–15 prosenttia vuoden 2008 tasonsa alapuolella, kun taas 25–34-vuotiaiden palkkatulot ovat lähellä vuoden 2010 tasoa.

— Sitä vastoin saman ikäryhmän miesten palkat ovat laskeneet lähes 2 500 euroa vuodessa alle pandemiaa edeltävän tason, STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviö kertoi Ylelle.

Mainos:

Yhdeksi mahdolliseksi selitykseksi STTK toteaa, että työttömyys on viime aikoina ollut miesten keskuudessa noin kaksi prosenttiyksikköä korkeampaa kuin naisilla. Järjestö haluaa uudistaa nuorisotakuun ja laajentaa korkeakoulutusta.

— Nuorisotakuu on uudistettava siten, että nuorille taataan aidosti pääsy työhön tai koulutukseen, Sirviö sanoi tiedotteessa.