Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan Suomen nettomaksu unionille oli viime vuonna 798 miljoonaa euroa. Nettomaksu laski toissa vuodesta, jolloin se oli 970 miljoonaa euroa.
Asukasta kohden laskettuna maksu laski 175 eurosta 144 euroon. Nettomaksu kuvaa karkeasti jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle tilitettyjen maksujen erotusta.
Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 2 307 miljoonaa euroa. Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin oli 1,78 prosenttia (2 536 miljoonaa euroa ja 1,82 prosenttia toissa vuonna).
Tästä arvonlisäperusteisen maksun osuus oli 297 miljoonaa euroa, bruttokansantuloon perustuvan maksun osuus 1 812 miljoonaa euroa ja kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrään perustuvan maksun osuus 60 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomi maksoi joillekin jäsenvaltioille myönnettyjen maksukorjausten takia 136 miljoonaa euroa. Suomen maksut pienenivät toissa vuodesta yhteensä 228 miljoonalla eurolla.
Viime vuonna Suomi keräsi 297 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja, joista 223 miljoonaa euroa tilitettiin suoraan unionille ja 74 miljoonaa euroa jäi valtion talousarvioon kantopalkkiotuloina.
Puola suurin saaja euromääräisesti, Saksa suurin maksaja
EU:n kokonaismenot olivat viime vuonna 243 miljardia euroa. Jäsenvaltiot saivat unionin ohjelmista rahoitusta yhteensä 151 miljardia euroa. Unionin talousarvion kautta kulki myös elpymisvälineestä jäsenvaltioille annettava rahoitus. Komissio otti lainaa kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta ja jakoi 62 miljardia euroa jäsenvaltioille avustuksina.
Loput rahoituksesta meni unionin ulkopuolisille valtioille, kansainvälisille järjestöille tai hankkeisiin, joiden saajaksi ei voida nimetä yksittäistä jäsenvaltiota.
Euromääräisesti eniten rahoitusta unionin budjetista sai Puola, jonka osuus EU:n budjetista jaettavasta rahoituksesta oli 18,3 miljardia euroa ilman elpymisvälineen osuutta. Perässä tulivat Ranska (16,9 miljardia euroa) ja Italia (14,6 miljardia euroa).
EU:n budjetin tulojen kokonaismäärä oli yhteensä 245 miljardia euroa. Tästä 156 miljardia euroa oli jäsenvaltioilta kerättäviä omia varoja eli tuloja, joista noin 83 prosenttia siirrettiin unionille kansallisten talousarvioiden kautta.
Kansallisilla rahoitusosuuksilla mitattuna unionin suurin rahoittaja oli Saksa (30,8 miljardia euroa). Perässä tulivat Ranska (24,2 miljardia euroa) ja Italia (16,7 miljardia euroa).
Komissio ei enää julkaise lukuja jäsenvaltioiden nettomaksuasemasta. Komission aikaisemmin käyttämä nettomaksulaskelma oli niin sanottu tasapainolaskelma, jossa jäsenvaltioiden yhteen laskettu nettomaksujen summa on nolla: se ei siten ole suoraan jäsenvaltion saamien tulojen ja menojen erotus. Nettomaksulaskelma ei sisällä unionin hallintomenoja, ja tulopuolella laskelma huomioi ainoastaan kansallisista talousarvioista tulevat maksuosuudet (ei esimerkiksi tullituloja, jotka tilitetään suoraan unionille).
Lähde: Valtiovarainministeriö
