Mainos:

Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 2 307 miljoonaa euroa

Julkaistu 15.9.2023 – Kirjoittaja Toimitus

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan Suomen nettomaksu unionille oli viime vuonna 798 miljoonaa euroa. Nettomaksu laski toissa vuodesta, jolloin se oli 970 miljoonaa euroa.

Asukasta kohden laskettuna maksu laski 175 eurosta 144 euroon. Nettomaksu kuvaa karkeasti jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle tilitettyjen maksujen erotusta.

Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 2 307 miljoonaa euroa. Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin oli 1,78 prosenttia (2 536 miljoonaa euroa ja 1,82 prosenttia toissa vuonna).

Tästä arvonlisäperusteisen maksun osuus oli 297 miljoonaa euroa, bruttokansantuloon perustuvan maksun osuus 1 812 miljoonaa euroa ja kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrään perustuvan maksun osuus 60 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomi maksoi joillekin jäsenvaltioille myönnettyjen maksukorjausten takia 136 miljoonaa euroa. Suomen maksut pienenivät toissa vuodesta yhteensä 228 miljoonalla eurolla.

Mainos:

Viime vuonna Suomi keräsi 297 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja, joista 223 miljoonaa euroa tilitettiin suoraan unionille ja 74 miljoonaa euroa jäi valtion talousarvioon kantopalkkiotuloina.

Puola suurin saaja euromääräisesti, Saksa suurin maksaja

EU:n kokonaismenot olivat viime vuonna 243 miljardia euroa. Jäsenvaltiot saivat unionin ohjelmista rahoitusta yhteensä 151 miljardia euroa. Unionin talousarvion kautta kulki myös elpymisvälineestä jäsenvaltioille annettava rahoitus. Komissio otti lainaa kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta ja jakoi 62 miljardia euroa jäsenvaltioille avustuksina.

Loput rahoituksesta meni unionin ulkopuolisille valtioille, kansainvälisille järjestöille tai hankkeisiin, joiden saajaksi ei voida nimetä yksittäistä jäsenvaltiota.

Euromääräisesti eniten rahoitusta unionin budjetista sai Puola, jonka osuus EU:n budjetista jaettavasta rahoituksesta oli 18,3 miljardia euroa ilman elpymisvälineen osuutta. Perässä tulivat Ranska (16,9 miljardia euroa) ja Italia (14,6 miljardia euroa).

EU:n budjetin tulojen kokonaismäärä oli yhteensä 245 miljardia euroa. Tästä 156 miljardia euroa oli jäsenvaltioilta kerättäviä omia varoja eli tuloja, joista noin 83 prosenttia siirrettiin unionille kansallisten talousarvioiden kautta.

Kansallisilla rahoitusosuuksilla mitattuna unionin suurin rahoittaja oli Saksa (30,8 miljardia euroa). Perässä tulivat Ranska (24,2 miljardia euroa) ja Italia (16,7 miljardia euroa).

Komissio ei enää julkaise lukuja jäsenvaltioiden nettomaksuasemasta. Komission aikaisemmin käyttämä nettomaksulaskelma oli niin sanottu tasapainolaskelma, jossa jäsenvaltioiden yhteen laskettu nettomaksujen summa on nolla: se ei siten ole suoraan jäsenvaltion saamien tulojen ja menojen erotus. Nettomaksulaskelma ei sisällä unionin hallintomenoja, ja tulopuolella laskelma huomioi ainoastaan kansallisista talousarvioista tulevat maksuosuudet (ei esimerkiksi tullituloja, jotka tilitetään suoraan unionille).

Lähde: Valtiovarainministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Joonas
Joonas
2 years ago

Täyttä paskaa maksaa latiakaan, jos emme kuuluisi eu hun, saisimme itse, ja pärjäisimm

Leino Kimmo
2 years ago

Entä se 6,6 miljardia, josta ei latiakaan vielä ole tullut takaisin ?

EU on täys paska
EU on täys paska
2 years ago

Ja mitä tolla rahalla saadaan? Lisää maksuja EU:lle, lisää matuja, sakkaava talous, dystooppista umpihullua kiristystä arkisiin asioihin jne..

Herr Ätys
Herr Ätys
2 years ago

Juuri tänään YLEispropaganda otsikoi että Suomen EU maksut ”halpeni” viime vuonna, mitä se tarkoittaneekaan. Historian valossa, ei mitään.

Voisimme mielellään ”halpuuttaa” YLEispropagandaa 500 miljoonalla.

juha II
juha II
2 years ago

EU on järjestäytynyttä ja ERITTÄIN byrokraattista rikollisjärjestön järjetöntä toimintaa. Jo vuosia vuosia sitten EU palkkasi rintarottingilla tilintarkastajan etsimään klappia tilikirjoista ilmeisenä tarkoituksena pasteerata korruptio vapaana lafkana. No, kuinkas kävikään? Tilntarkastaja ilmeisesti maanantailapsi eli keski-eurooppalaisesti epätyypillisesti yltiö-rehellinen ja osaava. Kun tilintarkastaja oli aikansa setvinyt niin koko karmeus paljastettiin palkkaajille eli EU:n nk. ”rahaliikenne” oli peräti perin päin ukrainaa.(ei tuolloin – vertauskuva). Ja niin totta kuin olla voi, kyseinen onneton tilintarkastaja oli mafiatyyliin päästä omasta hengestään, vaikka sanotaan, että viestintuojaa ei pidä tappaa. Eikä edellinen ole liioittelua tänne ”impivaaralaiseen lintukotoon”, sillä kauniimmanpuoleinen bulgarialainen toimittajanainen raiskattiin ja murhattiin pääkaupungin puistossa, koska hän teki tutkivaa journalismia EU:ssa rehottavasta korruptiosta. Tuo todellinen toimittaja maksoi hengellään ja koskemattomuudellaan joko bulgarialaisen mafian (oikean) tai sitten itsensä EU-pahisten toimesta. koska ilmeinen ”salaliittoteoria” alkoi muuttumaan kirkkaaksi todellisuudeksi ellei ”jotain tehdä”. Saksan linnunaivoinen EU:n ”johtotähti” on kuulu nainen jo bideniläiseen luokkaan nousseena tyhjänpäiväisyyksiä puhuvana ja kävelevänä korruptiona. ”Loijeri” siirrettiin EU;n palkkalistoille kotimaansa politiikasta puolususminiosterin pimpiltä (pallilta) lahjusrahojejn vastaanottamiskohun takia ja täydellisenä tunarina legendaarisen tyhmyytensä ansiosta ministerispostinsa alisuorittamisena. V. 2015 saksalaiset sotilaat sotaharjoituksissa kokovat sellaista kiväärien puutetta, että ”hätä keinot keksii” tyyllin harjanvarret maalattiin mustaksi, joilla ”wehrmaht” osoittelivat miehistönkuljtusvaunujen ikkunoista lehdistön seuratessa mokomaa esitystä. Ja kaikki tämä on niin totta kuin se kuuluisa ”disinformaatio” Joka lienee todellisimmiillaan sänkykamarissa!

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.