Euroopan unioni on muuttunut kovasti sen jälkeen, kun Suomen kansa äänesti kansanäänestyksessä unioniin liittymisen puolesta 16.10.1994. Sen jälkeen on Suomen liittymisen yhteydessä kerrottuja ja kertomatta jätettyjä yksityiskohtia tulkittu mielivaltaisesti syvemmän EU-integraation etujen mukaisesti ja esimerkiksi pitkän linjan poliitikko Paavo Väyrynen on etenkin viime vuosina tullut tutuksi nimenomaan tämän asiantolan kritisoijana.
” Vuonna 1994 antamassaan lausunnossa eduskunnan perustuslakivaliokunta Sauli Niinistön johdolla totesi, että ”EU-liittymissopimus ei voi vielä merkitä sitoutumista Talous-ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen”.
”Näin ollen eduskunta liittymissopimuksen yhteydessä nimenomaisesti ei hyväksynyt Suomen liittymistä euroalueeseen. Sauli Niinistö ja Paavo Lipponen tulkitsivat siis EU-liittymissopimusta selvästi väärin, kun he kolme vuotta myöhemmin katsoivat, että sen hyväksymisellä oli jo päätetty siirtyä euroon.”
Näin Väyrynen totesi omalla internet- sivullaan joulukuussa 2017. Kotimaisessakin mediassa viime viikon lopulla julki tullut tieto EU:n ”Pysyvän Rakenteellisen Yhteistyön”, eli PRY:n suunnittelusta kuitenkin osoittaa rahaliittoon liittymisen olleen vain jäävuoren huippu kansan mielipiteen ohi tehtävistä suurista keikauksista koskien Suomen talous-, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. PRY:n sisältö saattaa kuitenkin olla syynä siihen, ettei asiasta olla haluttu nostaa sen suurempaa ääntä.
Mitä PRY sitten käytännössä tarkoittaa?
Lokakuussa 2017 julkaistussa EU:n tiedotteessa koskien puolustusyhteistyön syventämistä, PRY:tä kuvaillaan ympäripyöreästi ”halukkaiden ja kyvykkäiden jäsenmaiden mahdollisuudeksi entistä sitovampiin sitoumuksiin keskenään”. Huomionarvoista kuitenkin on, että Pysyvän Rakenteellisen Yhteistyön katsotaankin koskevan nimenomaan jäsenmaita, ei kolmansia instansseja, kuten esimerkiksi NATO:a.
Myöskin loppuvuodesta 2017, 25 jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, ilmoitti Eurooppa-neuvostolle osallistuvansa PRY-yhteistyöhön joka ensimmäisten 17 projektinsa kautta pyrkii yhteistyöhön muun muassa logistiikan, huoltotoimien ja dataturvallisuuden saralla. Noista 17 kohdasta esiin nousee kuitenkin myöskin PRY-maiden keskinäinen sopimus sotilaallisesti ”rajattoman” unionin synnyttämisestä tarkoittaen, ettei vieraan vallan joukkojen tarvitsisi tulevaisuudessa esittää syytä tai edes matkustusasiakirjaa saapuessaan jonkin maan rajojen ylitse. Edes ennakkoilmoitusta ei vaadittaisi, vaan toisen maan joukot voivat kenenkään estelemättä, täysin laillisesti asettua jäsenmaahan, halutessaan vaikka pysyvästi.
Sen lisäksi, että PRY-maiden joukossa ovat käytännössä kaikki EU-jäsenmaat jotka kuuluvat NATO:on, on PRY:n tarkoitus syventää yhteistyötä myöskin itse NATO:n, eikä vain sen unioniin kuuluvien jäsenmaiden kanssa. Tämän lisäksi 17 ensimmäisen projektin/tehtävän joukossa on myöskin The Deployable Military Disaster Relief Capability Package:n perustaminen, joka tarkoittaa käytännössä ylikansallisten erikoisjoukkojen perustamista. Näitä joukkoja voitaisiin käyttää niin EU-johtoisissa, kuin muidenkin instanssien johtamissa operaatioissa. Tällaisella taas ei näyttäisi olevan mitään tekemistä Euroopan unionin puolustamisen kanssa. Myöskin muita, suoraan sotatoimiin käytettäviä joukkoja on suunnitelmissa.
Mitä perustuslaki tästä sanoo?
Suomella on pitkät perinteet puolueettomuudessa ja vaikka jo isäntämaasopimus oli suuri askel poispäin tästä perinteestä, näyttäisi PRY tekevän vielä selvemmän eron Suomen ja puolueettomien maiden toiminnalle. Viimeistään PRY poistanee myöskin Suomen maineen sotilaallisesti liittoutumattomana maana ja on siksikin merkittävä muutos ja sitoumus Suomelle. Perustuslaki taas määrää tällaisten päätöksien tekemisestä seuraavaa:
” Eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös tällaisen velvoitteen irtisanomiseen.”
”Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.”
Pysyvään Rakenteellisen Yhteistyöhön liittyminen ei kuitenkaan ole käynyt eduskunnan käsiteltävänä, vaan päätökset on tehty käytännössä kansanvallan ulkopuolella, käyttäen päätöksen oikeutuksena sitä, että Euroopan Unionista on jo kertaalleen äänestetty.
EU-kriittisyys karisee - aiemmatkin sitoumukset kattoivat puolustusyhteistyön
Suomen puolesta pääasiallisena päsmärinä on toiminut ulkoministeri Timo Soini, joka on hehkuttanut PRY:tä ”parhaana EU:sta saatavilla olevana asiana”.
-”Se mikä EU:ssa on hyvää, on tämä turvallisuuspoliittinen yhteistyö. Se on se mitä suomalaiset EU:lta hakivat.”
Jopa aiemmin äärimmäisen EU-vastaisena tunnettu Soini on siis asettunut sille kannalle, että Suomi äänesti vuonna 1994 kaikista mahdollisista jatkositoumuksistakin, joita EU mahdollisesti voisi tarjota.
Oudon PRY-sitoutumisesta tekee sekin tosiasia, että Lissabonin sopimuksen kohdan 42.7 mukaan jäsenmaat ovat velvoitettuja auttamaan toisiaan, mikäli jokin jäsenmaa joutuu aseellisen hyökkäyksen tai muun vaarallisen poikkeustilan kohteeksi. Mikä siis toimii motivaattorina tällaiselle sitoutumiselle, mikäli eräänlaiset turvatakuut olivat jo olemassa?
Tiettävästi kyseistä artiklaa on käytetty vain kerran, Ranskan tapauksessa, Pariisin terrori-iskujen jälkeen, kun se vaati muita jäsenmaita lähettämään rauhanturvaajia Libanoniin, jotta Ranska voisi kotiuttaa omia joukkojaan.
Kuten isäntämaasopimus, myöskin PRY on täydelleen voimassa niin sodan, kuin rauhankin aikana, eikä siihen kuuluvalla jäsenmaalla ole keinoja estää vieraan vallan joukkojen siirtymistä maa-alueelleen.
Lähteet: EU1, EU2, EU3, EU4, EU5, paavovayrynen.fi, YLE, finlex





