Suomi lisää ilmastorahoitustaan Afrikkaan

Julkaistu 18.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Suomi rahoittaa 15 miljoonalla eurolla uutta eteläisen ja itäisen Afrikan alueellista energia- ja ympäristökumppanuusrahastoa vuosina 2018–2022. Tammikuussa toimintansa aloittava EEP Trust Fund toimii Pohjoismaisen kehitysrahaston NDF:n alaisuudessa Helsingissä.

”Energiantuotannon moninkertaistaminen on elinehto Afrikan kehitykselle. Tempun tekeminen päästöttömästi on ratkaiseva kysymys koko ilmastonmuutoksen kannalta. Panoksemme pureutuu tämän haasteen ytimeen”, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen.

Uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen keskittyvä rahasto on jatkoa Suomen luomalle EEP-ohjelmalle, jota Suomi on tukenut 21,5 miljoonalla eurolla vuosina 2010-2017. Siirtämällä EEP-ohjelman rahoitus rahastomalliin pystytään vastaamaan paremmin kysyntään eri rahoitusmekanismeista, eli monipuolistamaan tarjontaa avustuksista lainoihin ja takuisiin.

Rahastoon on tällä hetkellä tehty alustavia sitoumuksia 28 miljoonan euron edestä, muita rahoittajia ovat NDF ja Itävalta. Rahasto kattaa 15 eteläisen ja itäisen Afrikan maata, joista kahdeksan luokitellaan LDC-maiksi.

EEP-ohjelman kautta on tähän mennessä saatu yli 800 000 kotitaloutta uusiutuvan energian pariin. Tämän lisäksi ohjelma on synnyttänyt yli 6400 uutta työpaikkaa, joista 2500 naisille. Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennetty noin 350 000 tonnin edestä.

EEP-ohjelma on tarjonnut siemenrahoitusta innovatiivisille yrityksille ja instituutioille niiden toiminnan alkuvaiheessa. Tuen turvin yritykset ovat kehittäneet liiketoiminnastaan kaupallisesti kestävää. Rahoitusta saaneet hankkeet ovat parantavat ihmisten energian saantia, lisänneet energiaturvaa ja hillinneet ilmastonmuutosta.

Uusi rahasto tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Rahastosta tuetaan köyhyyden vähenemistä, sukupuolten tasa-arvoa, edullisen ja puhtaan energian saatavuutta, ihmisarvoista työtä ja talouskasvua sekä ilmastotekoja.

EEP on osa Suomen raportoimaa ilmastorahoitusta. Suomen osuus EEP-rahastossa tulee jatkossakin olemaan merkittävimpiä kehitysyhteisvaroin rahoitettavia ilmastonmuutoksen vastaisia aloitteita.

Lähde: Ulkoministeriö

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

8 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Havukka-ahon ihmettelijä
Havukka-ahon ihmettelijä
8

”Suomen osuus EEP-rahastossa tulee jatkossakin olemaan merkittävimpiä kehitysyhteisvaroin rahoitettavia ilmastonmuutoksen vastaisia aloitteita.”

Takavuosina murehdittiin mm., että eläkepommi on tulossa ja eläkkeet jäävät maksamatta. Nyt tuntuu riittävän rahaa siihenkin, että Suomi on eturintamassa maailman pelastamisessa ja sosiaalitukien maksamisessa ulkomaille ja tänne tulleille kymmenille tuhansille ulkomaalaisille. Jos todellakin varaa on, miksi sitten Suomi ottaa velkaa miljardikaupalla vuosittain?

"Charlie"
"Charlie"
8

Kyllä se tempun tekeminen on Afrikassa syytä jättää vähemmälle niin maailma pelastuu.
Suomen veronmaksajien ainoa Afrikanapu olkoon ehkäisyvälineitä ja aurinkouuneja varattomille perheille. Yksityishenkilöt voivat tehdä omilla rahoillaan ja ajallaan afrikassa mitä haluavat mutta siitä ei saa tulla kuluja suomalaiselle yhteiskunnalle.

juha.
juha.
8

Suomihan voisi ostaa runsaaseen ylihintaa lämmintä ilmaa Afrikasta sekä tuoda Saharasta hiekkaa kuorma-autolasteittain, joka taas vähentäisi Saharan eteläisen puolen aavikoitumista. Lisäksi Afrikan väestämäärään suorannollisesti vaikuttavasti voitaisiin viedä seksivalistusta oppikirjamuodossa, jotta pirttiviljelys menestyisi yhä paremmin sillä tuossa suuren suuressa hautomosta saataisiin Suomeen uutta lisäväestöä kun meillä on täällä niin tilaa ja täten toten kanta-asukkaillakin riittäisi jotain tekemistä, sillä wanha luterilaiseen tapaan suomalainen pysyy parhaiten poissa pahanteosta kun hän ”saa” tehdä verihiessä duunia aamusta iltaan yhä pienemmällä palkalla ja eläkeiän karatessa kuin ”Hauki kaislikosta” yhä kauemmaksi suomalaisten työnantajajärjestöjen ja nukkehallituksen riemuksi, jolloin kiikkustuolejakin riittää ”uudisasukkaille” heidän hoitokodeikseen muutetuille vanhustenhoitopaikoille, joissa kas kummaa palvelutaso muuttui aivan yhdessä yössä erona kuin yö ja päivä. Jokainen saakin sitten kuvitella itse vallattomassa mielessään mitä kaikkea palvelusta tuollaiset sangen ilahduttavaa mieltä tuottavat seimit pitävät sisällään.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8

Nämä rahat pitää käyttää afrikkaa ympäröivään muuriin että pysyvät omalla tontillaan. Miten helvetissä Suomi jonka valtionvelka huitelee 110 miljardin yläpuolella pystyy syytämään rahaa ympäri maailmaa? Miten kauan näitä neekereitä pitää vielä elättää ja miksi? Eikö ne itse saa mitään muuta aikaiseksi kun helvetisti kakaroita vai mikä v*ttu tässä maksaa? Milloin tämä hieno sijoitus alkaa tuottamaan voittoa suomalaisille veronmaksajille ja paljonko saadaan korkoa pääomalle?

Voiko mykkänen vastata näihin muutamaan kansalaista askarruttavaan kysymykseen.

-Kiitos-

Bucket
Bucket
8

Minkä ihmeen vuoksi? Ei neekereille pitä antaa lanttiakaan rahaa. Jos eivät pärjää mantereellaan niin kuolkoot. On vähemmän eurooppaan pyrkijöitä jatkossa.

huugo
huugo
8

Viekää heille onkia, ei kaloja, vanha viidakon sanonta. Täysin kankkulan kaivoon heitettyä rahaa, ainoastaan leopardi hattuiset suuremmat heimopäälliköt pääsevat öky ostoksille. Uusia loistoautoja ym. länsimaista status kamaa.

Kantasuomalainen74
Kantasuomalainen74
8

Ja suomi saanee tänne 100 000 uutta loista…. valkoisten ei pitäisi olla missään tekemisissä Afrikan mantereen kanssa.

Järjetöntä
Järjetöntä
8

Voihan vittu, en paremmin sano.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.