Mainos:

Suomi 100 -juhlavuosi huipentuu – Tässä itsenäisyyspäivän virallinen ohjelma

Julkaistu 5.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Huomenna, itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 2017 itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Suomen syntymäpäivän juhlinta alkaa jo tänään, itsenäisyyspäivän aattona 5.12. juhlavalaisuin, liputuksin ja lukemattomin tapahtumin kaikkialla Suomessa. Myös maailmalla muistetaan laajalti satavuotiasta Suomea ja eletään mukana maamme historiallisen hetken tunnelmissa.

”Suomen satavuotisjuhlavuosi on tuonut suomalaiset ja Suomen ystävät yhteen kaikkialla maailmassa. Käsillä on hartaasti odotettu, ainutkertainen hetki maamme historiassa ja kaikki juhlinta sen kunniaksi on tervetullutta!”, Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonenkannustaa.

Satavuotiaan Suomen syntymäpäivän juhlinta aloitetaan tänään, itsenäisyyspäivän aattona 5.12. nostamalla liput salkoon ja sytyttämällä sinivalkoiset valot kaikkialla Suomessa kello 18. Kaikkia kansalaisia kutsutaan myös viettämään yhteinen kahvihetki kello 14 satavuotiaan kunniaksi.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan virallinen avaus järjestetään Helsingin Kauppatorilla 5.12. kello 18. Paikalle rakentuu sadan Suomen lipun installaatio, kun siniristiliput nostetaan salkoihin lasten ja nuorten voimin. Lipunnostoon osallistuvat myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, eduskunnan puhemies Maria Lohela sekä pääministeri Juha Sipilä.

Mainos:

Iloista aattoa seuraa arvokas itsenäisyyspäivä traditioineen ja juhlallisuuksineen. Historiallinen ilta tiivistyy tunnelmallisiin hetkiin kodeissa ja juhlasaleissa. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhla huipentuu  juhlailotulitukseen, joka kohoaa Helsingin Eteläsataman ylle 6.12. noin kello 22. Juhlailotulitus samalla päättää Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden.

Myös maailmalla muistetaan satavuotiasta Suomea. Kymmenet tunnetut maamerkit ja ikoniset kohteet valaistaan Suomen kunniaksi sinivalkoisiksi eri puolilla maailmaa. Kaikki Suomen edustustot järjestävät itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavastaanoton ja lukuisat suomalaisyhteisöt viettävät omia juhlia kotimaan kunniaksi. Luvassa on myös tervehdyksiä ja muita huomionosoituksia satavuotiaalle Suomelle.

Television, radion ja sosiaalisen median välityksellä lukuisista elämyksistä ja tapahtumista voi nauttia myös kotisohvalta käsin.

Tervetuloa mukaan juhlimaan historiallista hetkeä yhdessä!

Ohjelmaa itsenäisyyspäivän aattona 5.12.

  • klo 12 Eduskuntatalossa eduskunnan juhlaistunto. Juhlaistunto on seurattavissa Ylen kanavilla.
  • Kirjastot ympäri Suomen kutsuvat koko kansan itsenäisyyspäivän etkoille. Yli 170 kirjastoa tarjoaa ohjelmaa koko perheelle.
  • klo 19 ja 6.12. klo 14.00 syntymäpäivä otetaan Kansallisoopperassa vastaan ilon kautta Suomi juhlii! 100 vuotta mollia ja duuria -juhlissa.
  • klo 18 Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan virallinen avaustilaisuus Helsingin Kauppatorilla.
  • klo 21 Suomen karaokeravintolat haastavat suomalaiset laulamaan yhdessä samalla kellonlyömällä ikoniset kappaleet Sininen ja valkoinen, Olen suomalainen sekä Maamme-laulun. Jo kymmenet karaokeravintolat eri puolilla Suomea ovat ottaneet haasteen vastaan.

Ohjelmaa itsenäisyyspäivänä 6.12.2017

Ohjelmatiedot ovat järjestävien tahojen ilmoittamia ja muutokset niihin ovat mahdollisia.

Lähde: Valtioneuvosto

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
CFF
CFF
8 years ago

Sellaista kansanedustajaa ei löydy Suomesta joka ansaitsisi saada kutsun Linnan juhliin 10, 15, 20 tai vielä useamman kerran.

200 kansankusettajaa ei ansaitse tätä!

Riittää että puoluejohtajat kutsutaan juhliin – jos edes niitä.

Häpeä estää työntekijöitä Suomessa hakemasta apua alkoholiongelmiin

Julkaistu eilen 08:11 – Kirjoittaja Toimitus
Jaettu kuva, jossa on vasemmalla Suomen lippu ja oikealla lasi punaviiniä sekä pullo pöydällä.
Työssä selviytyminen ei sulje pois alkoholiongelmia, ylilääkäri Kaarlo Simojoki korostaa. Kuvituskuva.

Häpeä saa ihmiset odottamaan liian kauan apua hakiessaan alkoholiongelmiin, sanoo ylilääkäri Kaarlo Simojoki. Työssä käyvä henkilö voi silti voida erittäin huonosti.

Monet Suomen työvoimasta käyttävät alkoholia haitallisesti, Yle uutisoi. Simojoki on Mehiläisen päihdepalveluiden ylilääkäri Suomessa. Hän sanoo monien potilaidensa tuntevan häpeää siitä, etteivät he ole kyenneet hallitsemaan juomistaan.

Yleinen uskomus on, ettei ihmisellä voi olla alkoholiongelmaa niin kauan kuin hän hoitaa työnsä. Simojoki kutsuu tätä harhaanjohtavaksi tavaksi tarkastella asiaa.

— Elämä voi olla jo todella vaikeaa, mutta henkilö säilyttää silti kulissit ja hoitaa työnsä. Lopulta kaikki voi romahtaa kerralla, Simojoki kertoo Ylelle.

Mainos:

Hän sanoo tavan, jolla alkoholista keskustellaan Suomessa, pahentavan asioita.

— Heti kun ongelma huomataan, henkilö leimataan helposti täysiveriseksi alkoholistiksi. Se lisää häpeää ja voi johtaa siihen, että ihmiset odottavat liian kauan ennen kuin hakevat apua, hän sanoo.

Simojoki torjuu ajatuksen, jonka mukaan jonkun täytyisi menettää työnsä, perheensä tai terveytensä, ennen kuin muutos voi alkaa. Työn menettäminen voi päinvastoin viedä ihmiseltä rutiinit, taloudellisen vakauden ja sosiaaliset suhteet.

Sen sijaan hän haluaa työpaikoille päihdeohjelman, jossa huolet voidaan ottaa esille kunnioittavasti työterveyshuollon tuella ennen kriisin puhkeamista. Sopiva hoito tulisi arvioida yksilöllisesti: jotkut tarvitsevat täydellistä raittiutta, kun taas toiset tarvitsevat apua juomisen vähentämisessä.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.