Mainos:

Suomessa louhitaan metalleja ennätystahtiin – Jääkö Suomelle muuta kuin jälkien siivous?

Julkaistu 21.11.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Työ ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa louhitaan tällä hetkellä enemmän metallimalmeja kuin koskaan aikaisemmin Suomen kaivoshistoriassa. Metallimalmien louhinta kasvoi 13 prosenttia ja teollisuusmineraalien louhinta kasvoi 7 prosenttia vuodesta 2016. Tiedot käyvät ilmi 21.11. julkaistusta kaivosalan toimialaraportista. Se, jääkö Suomelle tästä riemusta muuta kuin jälkien siivous, on asetettu kyseenalaiseksi.

Myöskin kaivostoimintaan ja malminetsintään tehtävät investoinnit ovat kasvaneet. Kaivosten julkaisemat investointi- ja kehittämisohjelmat lähivuosille ovat noin miljardin euron tasolla. Erityisesti akkumineraalit herättävät tällä hetkellä paljon kiinnostusta. Kiinnostus näkyy varsinkin koboltin ja litiumin malminetsintälupahakemusten määrän kasvuna.

− Energiamurros ja ilmastotavoitteet lisäävät raaka-aineiden tarvetta merkittävästi. Suomella on erinomaiset edellytykset hyötyä tästä ja nostaa malmien jalostusarvoa kotimaassa. Valtio on valmis edistämään suomalaisen akkuvalmistuksen arvoketjun kehittymistä ja viemään eteenpäin siihen liittyviä panostuksia, niin tutkimuksen ja tuotekehityksen, yritysten toimintaedellytysten kuin investointienkin osalta, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Suomeksi tämä tarkoittaa monessa tapauksessa sitä, että suomalaiset firmat voivat ostaa ulkomaisten yritysten louhimia raaka-aineita. Metallien ja muiden mineraalihyödykkeiden globaalien markkinanäkymien ennakoiminen on kuitenkin haastavaa sekä kysynnän että tarjonnan osalta.

− Maailmanpoliittinen tilanne on monessa mielessä jännitteinen, ja monet yksittäiset tekijät voivat yhdessä tai erikseen vaikuttaa merkittävästi muun muassa metallien maailmanmarkkinahintoihin ja saatavuuteen. Positiivinen talouskehitys ja metallien ja mineraalien kysyntä vaikuttavat suoraan toimialan parantuneeseen tilanteeseen, kertoo raportin konnut toimialapäällikkö Heino Vasara Lapin ELY-keskuksesta.

Mainos:

Mitä kaivostoiminta maksaa, jos puhutaan muustakin kuin rahasta?

Monia uusia malminetsintä- ja kaivoshankkeita on käynnissä. Näistä ruotsalaisen Sotkamo Silver Oy:n hanke on pisimmällä. Uudelleen avattavaksi suunnitellaan neljää aiemmin suljettua kaivosta, ja muita kaivoshankkeita on viisi.

Työpaikat ja raha varmasti kelpaavat kunnille ja yritysten johtajille, mutta moni varmasti muistaa surullisen kuuluisan Talvivaaran, joka käytännössä tuhosi vuosien ajan Sotkamon alueen vesistöjä. Sekä kaivoksen jyrkän alamäen, että ympäristöongelmien maksumieheksi joutui lopulta Suomen valtio, joka oli sekä kaivoksen aiemmin omistaneessa Ahtium Oy:ssä sekä nykyisin omistavassa Terrafame Oy:ssä suurin omistaja. Talvivaaran ympäristöhaittojen haitta-arvio on noin miljardi euroa.

Suomessa ulkomaalaiset kaivosyritykset saavat hääriä käytännössä rauhassa. Vuonna 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun kertoi kaivosyritysten Suomessa valtiolle maksamien korvausten olevan jopa kehitysmaihin verrattuna minimaaliset. Uutta kaivoslakia ei kuitenkaan olla saatu aikaiseksi ja sekä ympäristöhaitat että sotkut jäävät käytännössä veronmaksajien harteille. 

Suomessa louhitaan enemmän kuin koskaan, mutta hyöty valuu ulkomaille. Nyt nähtävissä olevien ympäristövaikutusten lisäksi pilkkahintaan ulkomaille päätyvät materiaalit ovat suoraan Bruunin mukaan suoraan pois tulevaisuuden sukupolvilta.

- Mikäli tietyistä mineraaleista tulisi puute tai niiden hinnat nousisivat maailmanmarkkinoilla korkeiksi, säästyneistä luonnonvaroista voisi olla suurempi hyöty. Nyt tiettyjä metalliesiintymiä käytetään vauhdilla loppuun. Jos lupien myöntämistä lupaavimmille esiintymille jatketaan, kannattavat kaivokset loppuvat Suomesta hyvin nopeasti. Vielä ei edes tiedetä, mihin tiettyjä metalleja tulevaisuudessa tarvittaisiin. Jäljelle jäävät heikommat esiintymät, jotka vaativat yhä suurempia sivukiven louhintamääriä yhä vaikeammissa olosuhteissa, mikä taas kuluttaa yhä enemmän energiaa. Tuleville sukupolville jäävät mineraalivarat uhkaavat olla aika heikot.

Yksi kanto kaivoslain uusimisen kaskessa saattaa olla eduskunnan hyväksymä CETA-vapaakauppasopimus, joka käytännössä asettaa kanadalaiset kaivosyritykset ylivertaiseen asemaan riitatilanteissa.

Lähde: TEM, mtv,

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

18 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Nestori Lundahl
Nestori Lundahl
7 years ago

Jäähän meille vielä puhtaita vesiä myytäväksi jollekin pullovesifirmalle.
Suomi on rikas maa, sanovat. Niin rikas että voidaan jakaa ilmaiseksi kaikkea kaikille, paitsi ei tietenkään suomalaisille.

Puolueeton
Puolueeton
7 years ago

Kyllä jotkut suomalaiset noista touhuista rikastuvat muidenkin edestä. Vai luuletteko, että vallanpitäjät, jotka lupia järjestävät, ovat vähä-älyisiä?

Erkki Liikanen - euron herttua
Erkki Liikanen - euron herttua
7 years ago

Suomi myy luonnonvaransa muita halvemmalla.

https://yle.fi/uutiset/3-6097442

Kapitalistin ja voideltujen tilipäivä
Kapitalistin ja voideltujen tilipäivä
7 years ago

Voitot heille, ympäristörikosten siivous meille.

Kokoomusyhtälö
Kokoomusyhtälö
7 years ago

GrowHow – liian suuri erehdys kerrottavaksi
http://mita-olisi-tutkittava.blogspot.com/2008/09/growhow-liian-suuri-erehdys.html

Kansallisomaisuuden ryöstö. Velkainen valtio = heikko valtio = vahva pääoman ja omistajien valta.

Röhkäle
Röhkäle
7 years ago

Muistakaamme että nykyinen seinähullu kaivoslaki on uuniperuna Vanhasen tekemä.

Ossi
Ossi
7 years ago

Suomen kaikki luonnon varat on arvokkaamat kuin norjan öljyesiintymät ja meille selitellään että ei ole rahaa ja ammattitaitoa kaivaa joten muitten pitää saada hakea ne.

Minä
Minä
7 years ago
Reply to  Ossi

Johan ne hakevatkin, kun ilmaiseksi saa ottaa.

Kaleeriorja
Kaleeriorja
7 years ago
Reply to  Ossi

Norjalaiset tienaa Suomessa hyvin, pelkästään 1990-luvun pankkikriisissä ryöstetyt yrittäjät maksavat ikuisia velkojaan Norjalaiselle perintäyhtiölle edelleen. Toinen Norjalainen Yara sai lähes ilmaiseksi Kemiran lannoite tuotannon käsittäen neljä tehdasta ja pari 80 miljardin arvoista fosfaattikaivosta kaupanpäälle. Hölmölandia oli jopa valmis rakentamaan norjalaisille rautatien kaivokselle.

markkatakaisin eroeurosta
7 years ago

Teen valtauksen sipilän pääkoppaan, ei muuta kun hakku käteen ja menoksi.

Kaleeriorja
Kaleeriorja
7 years ago

Hämmästyksen sormi nousee kummastuksen suuhun kun teeveestä katsoo kullan kaivuuta Alaskan kultamailta, jossa maaperästä tongitasn 15 – 50 kiloa kultaa ja kullan kaivavat ovat ikionnellisia mikäli edes saavat katettua sillä kulut pois. Suomessa pelkästään Kittilän kultakaivos tuottaa 6000 kiloa kultaa vuosittain ja sitä riittää ainakin seuraavat 20 vuotta. Kanadalaiset kaivaa ja nauraa matkalla pankkiin, hyvä ettei hölmölandia maksa näiden kaivosmiesten palkatkin.

Pari vuotta sitten Porissa kärvähti entinen Kemiran ja vuonna 2009 jenkeille myyty titaanioksidi tehdas. Isojen litium-titaanioksidi LTO akkujen tuotanto loppui siihen. Vielä pari vuotta sitten muistaakseni 1000 Ah tehoisena ja oranssin värisenå lieriönä niitä oli myynnissä, nyt vain 40 Ah tehoisena. Japanissa kehitetyn LTO-akkun etuna on pikalataus, se on mahdollista ladata vartissa tyhjästä täyteen.

https://www.ev-power.eu/en/By-Brand-Manufacturer/GWL-Power/Lithium-Titanate-Oxid-Battery-Cell-LTO-2-4V-40AH-Cyllindrical.html?cur=1&listtype=search&searchparam=Lto

Porilainen silakka
Porilainen silakka
7 years ago
Reply to  Kaleeriorja

Porin tehdas oli valtiolle kultamunia muniva hanhi.. munat on jo särjetty. Nyt tällä hanhella on enää pesä täynnä emämunauksia.

Karri Nyman
Karri Nyman
7 years ago

Suomen melko runsaat lithium varannot on varmaan yksi syy siihen, miksi diesel autot kielletään ja sähko autoilua ylistetään ja tuputetaan.
Ei suomalaisten pitäisi tehdä mitään kauppaa ulkomaille, kun tuntuu olevan enemmän sääntö, kuin poikkeus, että tehdään komeasti persnettoa.

huugo
huugo
7 years ago

Seuraavaksi pohjavedet. Siitä tuleekin iso bisnes kaukoidän ja lähi-idän loputtomille markkinoille. Kaukoidän (kiina) pohjavedet ja yleensä vedet on pilattu länsimaiden halpatuotannon kustannuksella ja lähi-itä virittelee jo sotia vähien vesien takia.

juha.
juha.
7 years ago

On yksi kaunis aamu kun ne harvat suomalaiset, jotka omistavat kultapaikkauksia hampaissaan huomaavat, että yöpöydällä on työkalupakki ja joku pirkuleen ulkomaan pelle on talttoineen ja vasaroineen hommissa ja päätä särkee niin pirkaleesti. Ei siinä sitten muuta kuin perisuomalaiseen alamaiseen tyyliin pyydetään ”louhija” aamukaffeelle ja ”työn jäljet” saa asianomainen siivota itse ja soittaa hammaslääkärille, josko piisaisi muovipaikkoja tilalle. EI KÄY! NYT … .Sillä on niin täyttä kun pitää alun neljättä sataa partalapselle laitta tykkänään aivan uudet legot suuhun kun kaikki ovat märänneet ja kuluneet kuin vanhalta hevoselta. Hiekka sen tekee tuumaa hammaslääkäri ja sanoo, että soittakaa vuoden päästä uudestaan niin Ei oota voi saada korkeintaan silloin.–

markkatakaisin eroeurosta
7 years ago
Reply to  juha.

Tuo voisi olla vitsi mutta ei, on tullut ihan itse todistettua miten vanha suomalainen nainen ei saanut mitään korvausta kun 2 hammasta oli pakko poistaa ja niiden tilalle saada uudet, sillä lähteneet hampaat oli vierekkäin ja molemmat ylähampaita eli syönnin kannalta välttämättömiä, no, näki sitten lääkärissä miten musta 20 v ämmä vie lapun tiskille ja voilaa, uudet hampaat vanhojen tilalle ja kullasta, eikä ämmän tarvinnut maksaa euron euroa, että näin suomessa.

CFF
CFF
7 years ago

Tuohon monttuun päättäjät kuokkimaan. Ja lopuksi niska….

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.