Työ ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa louhitaan tällä hetkellä enemmän metallimalmeja kuin koskaan aikaisemmin Suomen kaivoshistoriassa. Metallimalmien louhinta kasvoi 13 prosenttia ja teollisuusmineraalien louhinta kasvoi 7 prosenttia vuodesta 2016. Tiedot käyvät ilmi 21.11. julkaistusta kaivosalan toimialaraportista. Se, jääkö Suomelle tästä riemusta muuta kuin jälkien siivous, on asetettu kyseenalaiseksi.
Myöskin kaivostoimintaan ja malminetsintään tehtävät investoinnit ovat kasvaneet. Kaivosten julkaisemat investointi- ja kehittämisohjelmat lähivuosille ovat noin miljardin euron tasolla. Erityisesti akkumineraalit herättävät tällä hetkellä paljon kiinnostusta. Kiinnostus näkyy varsinkin koboltin ja litiumin malminetsintälupahakemusten määrän kasvuna.
− Energiamurros ja ilmastotavoitteet lisäävät raaka-aineiden tarvetta merkittävästi. Suomella on erinomaiset edellytykset hyötyä tästä ja nostaa malmien jalostusarvoa kotimaassa. Valtio on valmis edistämään suomalaisen akkuvalmistuksen arvoketjun kehittymistä ja viemään eteenpäin siihen liittyviä panostuksia, niin tutkimuksen ja tuotekehityksen, yritysten toimintaedellytysten kuin investointienkin osalta, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.
Suomeksi tämä tarkoittaa monessa tapauksessa sitä, että suomalaiset firmat voivat ostaa ulkomaisten yritysten louhimia raaka-aineita. Metallien ja muiden mineraalihyödykkeiden globaalien markkinanäkymien ennakoiminen on kuitenkin haastavaa sekä kysynnän että tarjonnan osalta.
− Maailmanpoliittinen tilanne on monessa mielessä jännitteinen, ja monet yksittäiset tekijät voivat yhdessä tai erikseen vaikuttaa merkittävästi muun muassa metallien maailmanmarkkinahintoihin ja saatavuuteen. Positiivinen talouskehitys ja metallien ja mineraalien kysyntä vaikuttavat suoraan toimialan parantuneeseen tilanteeseen, kertoo raportin konnut toimialapäällikkö Heino Vasara Lapin ELY-keskuksesta.
Mitä kaivostoiminta maksaa, jos puhutaan muustakin kuin rahasta?
Monia uusia malminetsintä- ja kaivoshankkeita on käynnissä. Näistä ruotsalaisen Sotkamo Silver Oy:n hanke on pisimmällä. Uudelleen avattavaksi suunnitellaan neljää aiemmin suljettua kaivosta, ja muita kaivoshankkeita on viisi.
Työpaikat ja raha varmasti kelpaavat kunnille ja yritysten johtajille, mutta moni varmasti muistaa surullisen kuuluisan Talvivaaran, joka käytännössä tuhosi vuosien ajan Sotkamon alueen vesistöjä. Sekä kaivoksen jyrkän alamäen, että ympäristöongelmien maksumieheksi joutui lopulta Suomen valtio, joka oli sekä kaivoksen aiemmin omistaneessa Ahtium Oy:ssä sekä nykyisin omistavassa Terrafame Oy:ssä suurin omistaja. Talvivaaran ympäristöhaittojen haitta-arvio on noin miljardi euroa.
Suomessa ulkomaalaiset kaivosyritykset saavat hääriä käytännössä rauhassa. Vuonna 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun kertoi kaivosyritysten Suomessa valtiolle maksamien korvausten olevan jopa kehitysmaihin verrattuna minimaaliset. Uutta kaivoslakia ei kuitenkaan olla saatu aikaiseksi ja sekä ympäristöhaitat että sotkut jäävät käytännössä veronmaksajien harteille.
Suomessa louhitaan enemmän kuin koskaan, mutta hyöty valuu ulkomaille. Nyt nähtävissä olevien ympäristövaikutusten lisäksi pilkkahintaan ulkomaille päätyvät materiaalit ovat suoraan Bruunin mukaan suoraan pois tulevaisuuden sukupolvilta.
- Mikäli tietyistä mineraaleista tulisi puute tai niiden hinnat nousisivat maailmanmarkkinoilla korkeiksi, säästyneistä luonnonvaroista voisi olla suurempi hyöty. Nyt tiettyjä metalliesiintymiä käytetään vauhdilla loppuun. Jos lupien myöntämistä lupaavimmille esiintymille jatketaan, kannattavat kaivokset loppuvat Suomesta hyvin nopeasti. Vielä ei edes tiedetä, mihin tiettyjä metalleja tulevaisuudessa tarvittaisiin. Jäljelle jäävät heikommat esiintymät, jotka vaativat yhä suurempia sivukiven louhintamääriä yhä vaikeammissa olosuhteissa, mikä taas kuluttaa yhä enemmän energiaa. Tuleville sukupolville jäävät mineraalivarat uhkaavat olla aika heikot.
Yksi kanto kaivoslain uusimisen kaskessa saattaa olla eduskunnan hyväksymä CETA-vapaakauppasopimus, joka käytännössä asettaa kanadalaiset kaivosyritykset ylivertaiseen asemaan riitatilanteissa.
Lähde: TEM, mtv,
