Mainos:

Suomessa louhitaan metalleja ennätystahtiin – Jääkö Suomelle muuta kuin jälkien siivous?

Julkaistu 21.11.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Työ ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa louhitaan tällä hetkellä enemmän metallimalmeja kuin koskaan aikaisemmin Suomen kaivoshistoriassa. Metallimalmien louhinta kasvoi 13 prosenttia ja teollisuusmineraalien louhinta kasvoi 7 prosenttia vuodesta 2016. Tiedot käyvät ilmi 21.11. julkaistusta kaivosalan toimialaraportista. Se, jääkö Suomelle tästä riemusta muuta kuin jälkien siivous, on asetettu kyseenalaiseksi.

Myöskin kaivostoimintaan ja malminetsintään tehtävät investoinnit ovat kasvaneet. Kaivosten julkaisemat investointi- ja kehittämisohjelmat lähivuosille ovat noin miljardin euron tasolla. Erityisesti akkumineraalit herättävät tällä hetkellä paljon kiinnostusta. Kiinnostus näkyy varsinkin koboltin ja litiumin malminetsintälupahakemusten määrän kasvuna.

− Energiamurros ja ilmastotavoitteet lisäävät raaka-aineiden tarvetta merkittävästi. Suomella on erinomaiset edellytykset hyötyä tästä ja nostaa malmien jalostusarvoa kotimaassa. Valtio on valmis edistämään suomalaisen akkuvalmistuksen arvoketjun kehittymistä ja viemään eteenpäin siihen liittyviä panostuksia, niin tutkimuksen ja tuotekehityksen, yritysten toimintaedellytysten kuin investointienkin osalta, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Suomeksi tämä tarkoittaa monessa tapauksessa sitä, että suomalaiset firmat voivat ostaa ulkomaisten yritysten louhimia raaka-aineita. Metallien ja muiden mineraalihyödykkeiden globaalien markkinanäkymien ennakoiminen on kuitenkin haastavaa sekä kysynnän että tarjonnan osalta.

− Maailmanpoliittinen tilanne on monessa mielessä jännitteinen, ja monet yksittäiset tekijät voivat yhdessä tai erikseen vaikuttaa merkittävästi muun muassa metallien maailmanmarkkinahintoihin ja saatavuuteen. Positiivinen talouskehitys ja metallien ja mineraalien kysyntä vaikuttavat suoraan toimialan parantuneeseen tilanteeseen, kertoo raportin konnut toimialapäällikkö Heino Vasara Lapin ELY-keskuksesta.

Mainos:

Mitä kaivostoiminta maksaa, jos puhutaan muustakin kuin rahasta?

Monia uusia malminetsintä- ja kaivoshankkeita on käynnissä. Näistä ruotsalaisen Sotkamo Silver Oy:n hanke on pisimmällä. Uudelleen avattavaksi suunnitellaan neljää aiemmin suljettua kaivosta, ja muita kaivoshankkeita on viisi.

Työpaikat ja raha varmasti kelpaavat kunnille ja yritysten johtajille, mutta moni varmasti muistaa surullisen kuuluisan Talvivaaran, joka käytännössä tuhosi vuosien ajan Sotkamon alueen vesistöjä. Sekä kaivoksen jyrkän alamäen, että ympäristöongelmien maksumieheksi joutui lopulta Suomen valtio, joka oli sekä kaivoksen aiemmin omistaneessa Ahtium Oy:ssä sekä nykyisin omistavassa Terrafame Oy:ssä suurin omistaja. Talvivaaran ympäristöhaittojen haitta-arvio on noin miljardi euroa.

Suomessa ulkomaalaiset kaivosyritykset saavat hääriä käytännössä rauhassa. Vuonna 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun kertoi kaivosyritysten Suomessa valtiolle maksamien korvausten olevan jopa kehitysmaihin verrattuna minimaaliset. Uutta kaivoslakia ei kuitenkaan olla saatu aikaiseksi ja sekä ympäristöhaitat että sotkut jäävät käytännössä veronmaksajien harteille. 

Suomessa louhitaan enemmän kuin koskaan, mutta hyöty valuu ulkomaille. Nyt nähtävissä olevien ympäristövaikutusten lisäksi pilkkahintaan ulkomaille päätyvät materiaalit ovat suoraan Bruunin mukaan suoraan pois tulevaisuuden sukupolvilta.

- Mikäli tietyistä mineraaleista tulisi puute tai niiden hinnat nousisivat maailmanmarkkinoilla korkeiksi, säästyneistä luonnonvaroista voisi olla suurempi hyöty. Nyt tiettyjä metalliesiintymiä käytetään vauhdilla loppuun. Jos lupien myöntämistä lupaavimmille esiintymille jatketaan, kannattavat kaivokset loppuvat Suomesta hyvin nopeasti. Vielä ei edes tiedetä, mihin tiettyjä metalleja tulevaisuudessa tarvittaisiin. Jäljelle jäävät heikommat esiintymät, jotka vaativat yhä suurempia sivukiven louhintamääriä yhä vaikeammissa olosuhteissa, mikä taas kuluttaa yhä enemmän energiaa. Tuleville sukupolville jäävät mineraalivarat uhkaavat olla aika heikot.

Yksi kanto kaivoslain uusimisen kaskessa saattaa olla eduskunnan hyväksymä CETA-vapaakauppasopimus, joka käytännössä asettaa kanadalaiset kaivosyritykset ylivertaiseen asemaan riitatilanteissa.

Lähde: TEM, mtv,

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

18 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Nestori Lundahl
Nestori Lundahl
7

Jäähän meille vielä puhtaita vesiä myytäväksi jollekin pullovesifirmalle.
Suomi on rikas maa, sanovat. Niin rikas että voidaan jakaa ilmaiseksi kaikkea kaikille, paitsi ei tietenkään suomalaisille.

Puolueeton
Puolueeton
7

Kyllä jotkut suomalaiset noista touhuista rikastuvat muidenkin edestä. Vai luuletteko, että vallanpitäjät, jotka lupia järjestävät, ovat vähä-älyisiä?

Erkki Liikanen - euron herttua
Erkki Liikanen - euron herttua
7

Suomi myy luonnonvaransa muita halvemmalla.

https://yle.fi/uutiset/3-6097442

Kapitalistin ja voideltujen tilipäivä
Kapitalistin ja voideltujen tilipäivä
7

Voitot heille, ympäristörikosten siivous meille.

Kokoomusyhtälö
Kokoomusyhtälö
7

GrowHow – liian suuri erehdys kerrottavaksi
http://mita-olisi-tutkittava.blogspot.com/2008/09/growhow-liian-suuri-erehdys.html

Kansallisomaisuuden ryöstö. Velkainen valtio = heikko valtio = vahva pääoman ja omistajien valta.

Röhkäle
Röhkäle
7

Muistakaamme että nykyinen seinähullu kaivoslaki on uuniperuna Vanhasen tekemä.

Ossi
Ossi
7

Suomen kaikki luonnon varat on arvokkaamat kuin norjan öljyesiintymät ja meille selitellään että ei ole rahaa ja ammattitaitoa kaivaa joten muitten pitää saada hakea ne.

Minä
Minä
7

Johan ne hakevatkin, kun ilmaiseksi saa ottaa.

Kaleeriorja
Kaleeriorja
7

Norjalaiset tienaa Suomessa hyvin, pelkästään 1990-luvun pankkikriisissä ryöstetyt yrittäjät maksavat ikuisia velkojaan Norjalaiselle perintäyhtiölle edelleen. Toinen Norjalainen Yara sai lähes ilmaiseksi Kemiran lannoite tuotannon käsittäen neljä tehdasta ja pari 80 miljardin arvoista fosfaattikaivosta kaupanpäälle. Hölmölandia oli jopa valmis rakentamaan norjalaisille rautatien kaivokselle.

markkatakaisin eroeurosta
7

Teen valtauksen sipilän pääkoppaan, ei muuta kun hakku käteen ja menoksi.

Kaleeriorja
Kaleeriorja
7

Hämmästyksen sormi nousee kummastuksen suuhun kun teeveestä katsoo kullan kaivuuta Alaskan kultamailta, jossa maaperästä tongitasn 15 – 50 kiloa kultaa ja kullan kaivavat ovat ikionnellisia mikäli edes saavat katettua sillä kulut pois. Suomessa pelkästään Kittilän kultakaivos tuottaa 6000 kiloa kultaa vuosittain ja sitä riittää ainakin seuraavat 20 vuotta. Kanadalaiset kaivaa ja nauraa matkalla pankkiin, hyvä ettei hölmölandia maksa näiden kaivosmiesten palkatkin.

Pari vuotta sitten Porissa kärvähti entinen Kemiran ja vuonna 2009 jenkeille myyty titaanioksidi tehdas. Isojen litium-titaanioksidi LTO akkujen tuotanto loppui siihen. Vielä pari vuotta sitten muistaakseni 1000 Ah tehoisena ja oranssin värisenå lieriönä niitä oli myynnissä, nyt vain 40 Ah tehoisena. Japanissa kehitetyn LTO-akkun etuna on pikalataus, se on mahdollista ladata vartissa tyhjästä täyteen.

https://www.ev-power.eu/en/By-Brand-Manufacturer/GWL-Power/Lithium-Titanate-Oxid-Battery-Cell-LTO-2-4V-40AH-Cyllindrical.html?cur=1&listtype=search&searchparam=Lto

Porilainen silakka
Porilainen silakka
7

Porin tehdas oli valtiolle kultamunia muniva hanhi.. munat on jo särjetty. Nyt tällä hanhella on enää pesä täynnä emämunauksia.

Karri Nyman
Karri Nyman
7

Suomen melko runsaat lithium varannot on varmaan yksi syy siihen, miksi diesel autot kielletään ja sähko autoilua ylistetään ja tuputetaan.
Ei suomalaisten pitäisi tehdä mitään kauppaa ulkomaille, kun tuntuu olevan enemmän sääntö, kuin poikkeus, että tehdään komeasti persnettoa.

huugo
huugo
7

Seuraavaksi pohjavedet. Siitä tuleekin iso bisnes kaukoidän ja lähi-idän loputtomille markkinoille. Kaukoidän (kiina) pohjavedet ja yleensä vedet on pilattu länsimaiden halpatuotannon kustannuksella ja lähi-itä virittelee jo sotia vähien vesien takia.

juha.
juha.
7

On yksi kaunis aamu kun ne harvat suomalaiset, jotka omistavat kultapaikkauksia hampaissaan huomaavat, että yöpöydällä on työkalupakki ja joku pirkuleen ulkomaan pelle on talttoineen ja vasaroineen hommissa ja päätä särkee niin pirkaleesti. Ei siinä sitten muuta kuin perisuomalaiseen alamaiseen tyyliin pyydetään ”louhija” aamukaffeelle ja ”työn jäljet” saa asianomainen siivota itse ja soittaa hammaslääkärille, josko piisaisi muovipaikkoja tilalle. EI KÄY! NYT … .Sillä on niin täyttä kun pitää alun neljättä sataa partalapselle laitta tykkänään aivan uudet legot suuhun kun kaikki ovat märänneet ja kuluneet kuin vanhalta hevoselta. Hiekka sen tekee tuumaa hammaslääkäri ja sanoo, että soittakaa vuoden päästä uudestaan niin Ei oota voi saada korkeintaan silloin.–

markkatakaisin eroeurosta
7

Tuo voisi olla vitsi mutta ei, on tullut ihan itse todistettua miten vanha suomalainen nainen ei saanut mitään korvausta kun 2 hammasta oli pakko poistaa ja niiden tilalle saada uudet, sillä lähteneet hampaat oli vierekkäin ja molemmat ylähampaita eli syönnin kannalta välttämättömiä, no, näki sitten lääkärissä miten musta 20 v ämmä vie lapun tiskille ja voilaa, uudet hampaat vanhojen tilalle ja kullasta, eikä ämmän tarvinnut maksaa euron euroa, että näin suomessa.

CFF
CFF
7

Tuohon monttuun päättäjät kuokkimaan. Ja lopuksi niska….

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.