Suomen yrittäjät teettivät Kantar TNS:llä kyselytutkimuksen, jossa kysyttiin kansalaisten suhtautumista sunnuntaikorvauksen maksamisesta sopimiseen. "Sopimisella" tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä, että työntekijä ja työnantaja voisivat keskenään sopia, maksetaanko sunnuntaityöstä nykyisin lain määräämä tuplapalkka vai ei.
Kyselyn mukaan 58% suomalaisista olisi valmis sopimaan sunnuntaikorvauksista. Suopea suhtautuminen paikalliseen sopimiseen sunnuntaikorvauksista väheni ikäryhmän "60v tai enemmän" 65% kannatuksesta "31-39v" ikäryhmän 50 prosenttiin.
Myöskin "erinomaisesti tai melko mukavasti toimeentulevat" kannattivat paikallista sopimista enemmän (64%) kuin ryhmä, joka kertoi joutuvansa ajoittain tai "lähes kaikesta tinkimään" (50%).
Teetetyn kyselytutkimuksen mukaan vain 28% suhtautuu sunnuntaikorvauksesta sopimiseen ehdottoman kielteisesti.
Nykysuomi kysyi asiaa kolmelta matalapalkka-aloilla työskentelevältä henkilöltä ja vastaukset olivat yksioikoiset niin ravintolatyöntekijällä ja lähihoitajalla kuin laitoshuoltajallakin: Sunnuntailisät ovat huonosti palkatuissa töissä käytännössä ainoa keino saada edes vähän ylimääräistä rahaa taskuun.
Mainos:
- Sitä voi olla vaikea ymmärtää, jos ei koskaan ole paskaduuneja joutunut tekemään, totesi lähihoitajana työskentelevä 40 vuotias nainen Uudeltamaalta.
TES-minimiehdot suojaavat kaikkein hauraimmissa asemassa olevia ja näillä sovitteluvara on olematon ja neuvotteluasema heikko. Tämä ei ole pelkästään työnantajien vika, vaan järjettömän korkeiden elinkustannusten, joille poliitikot eivät aio tehdä mitään. Viime aikoina on esiintynyt ikävää pyrkimystä käyttää hyvin tienaavien rennompaa suhtautumista perusteena luopua yleissitovuudesta. Suomalainen työväki ei ole keskenään solidaarista, vaan sen sisällä on aika jyrkkä kastijako. Tätä jakoa on sitten helppo työnantajien käyttää hyväkseen. Jossain vaiheessa palkkojen ja työehtojen eroosio iskee myös paremmin tienaaviin ja heidänkin neuvotteluasemansa heikkenee, jos yleissitovuus poistuu.
Röhkäle
7 years ago
Koska maassa on HUUTAVA työvoimapula niin sehän tarkoittaa että työnantajien kuuluu kilpailla työvoimasta tajoamalla parempaa palkkaa kuin kilpaileva yritys.
Ihmiset ovat ihan vitun tyhmiä jos ja kun suostuvat kusetuksiin. Se vitun kilpailukyky saataisiin jopa kiinaa paremmalle tolalle otamalla käyttöön oma kansallinen valuutta jota oma kansallinen keskuspankki luo ja säätelee.
No Suomihan onkin Deep State johtoinen banaanivaltio jonka nukkehallitukset ja nukke-eduskunta leikkivät piirileikkejä kansan hämäämiseksi.
Ainoastaan perussuomalaiset, 7-tähden liike, SKE ja reformi voivat lopettaa kansan ruoskimisen ja synnyttää uuden aamunkoiton Suomen tasavallalle.
Huutavan työvoimapulan maassa on yli 400 000 työtöntä työnhakijaa eli työttömyysturvan saajaa Kelan aktivointimallin toimien alla tarkastelujaksosta toiseen, joista 39%:n eli 158 000 hengen työttömyysturvaa leikattiin 2018 loppusyksystä kun eivät täyttäneet aktivointiehtoa eli tempputyöllistämistoimia. Uusimpia tilastoja ei ole näkynyt.
Eivät normaalit työläiset ole aktivointitoimien alaisia vaan nimenomaan työttömät työnhakijat. Näiden yli 400 000 pakkoaktivoitavan lisäksi Suomessa on yli 100 000 ihmistä työttömyysturvan ulkopuolella mm. saadun karenssin takia. Maassa siis yli 500 000 työtöntä.
”Sopia” ja Sopia on kaksi eri asiaa. Kun nykytilanne on työarkkinoilla mikä on sen suhteen, että tänäpäivänä henkilöä, jolla on ylipäätänsä jonkinlainen työpaikka, voidaan pitää ”lottovoittajana” tietenkin ”valkoisen ylivallan” edustajan ainoa keino on elättää itsensä ja koko Suomen matut hänen työllään, joka ei tule edes ”veroittomana käteen”.
Siis pitkän sepustuksellisen johdannon päätteeksi, vaan sitä, että työnantaja on – ellei sitten ole ”hyvä tyyppi” – vahvemmassa asemassa paikallistasolla kuin työntekijä, joka kieltäytyy ”sopimasta” ylityökorvausten korvaamisesta muulla tavoin kuin rahallisesti.
Tällöin työnantaja voi irtisanoa työntekijän ja ottaa uusi työntekijä, jolla on ”neuvotteluvaraa” eli kokemattomammpi nuori, joka on altis uhkauksille tai sen antamisen ymmärtämiselle.
Kermanaama on toki aina huonompi ainakin ensin alussa kunnes kokemusta tulee lisää, mutta pitkässä juoksussa ”taipuisa mies” tulee halvemmaksi kuin körmyniska, joka on koettu työmies, mutta on ”wanhan liiton mies”, joka toisin ei ole huomannut vielä kouriintuntuvasti ”aikojen muuttuneen” ja pitää kiinni ”saavutetuista edusta” kuten työmarkkinajärjestöjen kulta-aikoina 1970-80-luvuilla, jolloin työmarkkinaetujärjestöt sanelivat kylmästi Suomen hallistusten politiikankin, silloin kun kysymyksessä olivat työelämän muutokset perusteltuna sinänsä järkevällä valtiontalouden säästötoimilla valtion budjetin laatimisen osalta sellaisiksi, että valtionvelkaa voitaisiin leikata tai parantaa entisten velkojen lyhentämiseksi, joka oilisi ollut tuolloin niin kuin nytkin tuiki tärkeää Suomen kannalta.
Mutta tuollon ei vielä kuitenkaan ollut olemassa matujen elätettäviä laumoja ja turvallisuusriskejä maassa.
Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.
Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.
— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.
Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.
Mainos:
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.
— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.
Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.
Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.
Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.
Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.
Mainos:
Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.
"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.
Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.
Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.
Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.
Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.
Mainos:
Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen
Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.
Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.
Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.
Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus
Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.
Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.
Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.
Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.
Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.
Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).
Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.
Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.
Mainos:
Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.
Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.
LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.
Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)
Yhtiö: täysin laillista
Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.
Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".
Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.
Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.
Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.
HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.
— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.
Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.
Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.
TES-minimiehdot suojaavat kaikkein hauraimmissa asemassa olevia ja näillä sovitteluvara on olematon ja neuvotteluasema heikko. Tämä ei ole pelkästään työnantajien vika, vaan järjettömän korkeiden elinkustannusten, joille poliitikot eivät aio tehdä mitään. Viime aikoina on esiintynyt ikävää pyrkimystä käyttää hyvin tienaavien rennompaa suhtautumista perusteena luopua yleissitovuudesta. Suomalainen työväki ei ole keskenään solidaarista, vaan sen sisällä on aika jyrkkä kastijako. Tätä jakoa on sitten helppo työnantajien käyttää hyväkseen. Jossain vaiheessa palkkojen ja työehtojen eroosio iskee myös paremmin tienaaviin ja heidänkin neuvotteluasemansa heikkenee, jos yleissitovuus poistuu.
Koska maassa on HUUTAVA työvoimapula niin sehän tarkoittaa että työnantajien kuuluu kilpailla työvoimasta tajoamalla parempaa palkkaa kuin kilpaileva yritys.
Ihmiset ovat ihan vitun tyhmiä jos ja kun suostuvat kusetuksiin. Se vitun kilpailukyky saataisiin jopa kiinaa paremmalle tolalle otamalla käyttöön oma kansallinen valuutta jota oma kansallinen keskuspankki luo ja säätelee.
No Suomihan onkin Deep State johtoinen banaanivaltio jonka nukkehallitukset ja nukke-eduskunta leikkivät piirileikkejä kansan hämäämiseksi.
Ainoastaan perussuomalaiset, 7-tähden liike, SKE ja reformi voivat lopettaa kansan ruoskimisen ja synnyttää uuden aamunkoiton Suomen tasavallalle.
Huutavan työvoimapulan maassa on yli 400 000 työtöntä työnhakijaa eli työttömyysturvan saajaa Kelan aktivointimallin toimien alla tarkastelujaksosta toiseen, joista 39%:n eli 158 000 hengen työttömyysturvaa leikattiin 2018 loppusyksystä kun eivät täyttäneet aktivointiehtoa eli tempputyöllistämistoimia. Uusimpia tilastoja ei ole näkynyt.
Eivät normaalit työläiset ole aktivointitoimien alaisia vaan nimenomaan työttömät työnhakijat. Näiden yli 400 000 pakkoaktivoitavan lisäksi Suomessa on yli 100 000 ihmistä työttömyysturvan ulkopuolella mm. saadun karenssin takia. Maassa siis yli 500 000 työtöntä.
”Työllisiä oli vuoden 2019 tammikuussa 2 498 000 (virhemarginaali ±34 000)”
https://findikaattori.fi/fi/41
Onko näitä vaheita pakko julkaista?
”Sopia” ja Sopia on kaksi eri asiaa. Kun nykytilanne on työarkkinoilla mikä on sen suhteen, että tänäpäivänä henkilöä, jolla on ylipäätänsä jonkinlainen työpaikka, voidaan pitää ”lottovoittajana” tietenkin ”valkoisen ylivallan” edustajan ainoa keino on elättää itsensä ja koko Suomen matut hänen työllään, joka ei tule edes ”veroittomana käteen”.
Siis pitkän sepustuksellisen johdannon päätteeksi, vaan sitä, että työnantaja on – ellei sitten ole ”hyvä tyyppi” – vahvemmassa asemassa paikallistasolla kuin työntekijä, joka kieltäytyy ”sopimasta” ylityökorvausten korvaamisesta muulla tavoin kuin rahallisesti.
Tällöin työnantaja voi irtisanoa työntekijän ja ottaa uusi työntekijä, jolla on ”neuvotteluvaraa” eli kokemattomammpi nuori, joka on altis uhkauksille tai sen antamisen ymmärtämiselle.
Kermanaama on toki aina huonompi ainakin ensin alussa kunnes kokemusta tulee lisää, mutta pitkässä juoksussa ”taipuisa mies” tulee halvemmaksi kuin körmyniska, joka on koettu työmies, mutta on ”wanhan liiton mies”, joka toisin ei ole huomannut vielä kouriintuntuvasti ”aikojen muuttuneen” ja pitää kiinni ”saavutetuista edusta” kuten työmarkkinajärjestöjen kulta-aikoina 1970-80-luvuilla, jolloin työmarkkinaetujärjestöt sanelivat kylmästi Suomen hallistusten politiikankin, silloin kun kysymyksessä olivat työelämän muutokset perusteltuna sinänsä järkevällä valtiontalouden säästötoimilla valtion budjetin laatimisen osalta sellaisiksi, että valtionvelkaa voitaisiin leikata tai parantaa entisten velkojen lyhentämiseksi, joka oilisi ollut tuolloin niin kuin nytkin tuiki tärkeää Suomen kannalta.
Mutta tuollon ei vielä kuitenkaan ollut olemassa matujen elätettäviä laumoja ja turvallisuusriskejä maassa.