EU:n oma pankki, Euroopan investointipankki (EIP), sijoittaa jopa 40 miljoonaa euroa suomalaiseen Steady Energy -yhtiöön. Rahalla edistetään pientä modulaarista reaktoria (SMR), joka ei tuota lainkaan sähköä, vaan ainoastaan kuumaa vettä kaukolämpöverkkoihin – kyseessä on pankin historian ensimmäinen sijoitus SMR-teknologiaan.
Ilmoitus tehtiin 15. syyskuuta, ja summa on osa laajempaa rahoituspakettia, jossa on mukana institutionaalisia, strategisia ja yksityisiä sijoittajia. EIP:n lehdistötiedotteen mukaan varat käytetään tutkimukseen ja kehitykseen, testaukseen sekä lisensointiin Suomessa vuosina 2026–2028 – työhön, joka edeltää ensimmäistä kaupallista laitosta. Yhtään reaktoria ei ole vielä toiminnassa.
Rahoitus on etuoikeutettu vakuudeton laina, joka voidaan vaihtaa osakkeiksi, jos yhtiö listautuu pörssiin. Pankki kuvailee sitä pitkäaikaiseksi kärsivälliseksi pääomaksi – käytännössä asemana, joka antaa EIP:lle mahdollisuuden tulla osakkeenomistajaksi, jos hanke onnistuu. Toimintaa tukee EU:n InvestEU-ohjelma.
Lämpöä sähkön sijaan
Steady Energyn LDR-50-reaktorikonseptin teho on 50 MW, ja se käyttää vettä sekä hidastimena että jäähdytysaineena, mikä on sama perusteknologia kuin nykyisissä kevytvesireaktoreissa. Ero on paineessa ja lopputuotteessa: matalamman paineen muotoilu tuottaa ensisijaisena tuotteenaan lämpöä, joka voidaan syöttää suoraan kaukolämpöjärjestelmiin – putkistoihin, jotka jakelevat kuumaa vettä koteihin, toimistoihin ja muihin rakennuksiin.
Koska lämpöä ei tarvitse ensin muuntaa sähköksi, huomattavasti suurempi osa reaktorin lämpötehosta voidaan hyödyntää EIP:n mukaan. Laitos on myös tarkoitus rakentaa maan alle, minkä pankki sanoo parantavan turvallisuutta ja suojausta.
Yhtiön toimitusjohtaja viittaa siihen, missä suurin osa energian kysynnästä todellisuudessa on.
— Yli 40 prosenttia lopullisesta energian kysynnästä on lämpöä. Suurin osa kuluttamastamme lämmöstä tulee fossiilisista polttoaineista., sanoo Tommi Nyman.
Hän sanoo yhtiön ratkaisun mahdollistavan "riippuvuutemme vähentämisen tuontipolttoaineista entisestään".
VTT:n spin-offista suunniteltuun listautumiseen
Steady Energy eriytettiin Suomen valtion tutkimuslaitos VTT:stä vuonna 2023. Helsinkiin rakennetaan parhaillaan ei-ydinkäyttöistä pilottilaitosta, jossa keskeisiä turvajärjestelmiä testataan ennen lisensointiprosessia.
EIP:n mukaan 3North Partners ja Steady Energy ovat ilmoittaneet suunnitellusta fuusiosta, jonka myötä yhdistynyt yhtiö listautuisi Nasdaq First North -markkinapaikalle Suomessa.
World Nuclear News raportoi, että yhtiö on allekirjoittanut sopimuksia 15 reaktorista Suomessa ja tavoittelee ensimmäisen rakentamisen aloittamista vuonna 2029. Vuonna 2025 Suomen Säteilyturvakeskus (STUK) totesi alustavassa konseptiarviossaan, että ratkaisut voitaisiin suunnitella täyttämään turvallisuusvaatimukset. Arvio ei ollut varsinainen lupa.
TES-minimiehdot suojaavat kaikkein hauraimmissa asemassa olevia ja näillä sovitteluvara on olematon ja neuvotteluasema heikko. Tämä ei ole pelkästään työnantajien vika, vaan järjettömän korkeiden elinkustannusten, joille poliitikot eivät aio tehdä mitään. Viime aikoina on esiintynyt ikävää pyrkimystä käyttää hyvin tienaavien rennompaa suhtautumista perusteena luopua yleissitovuudesta. Suomalainen työväki ei ole keskenään solidaarista, vaan sen sisällä on aika jyrkkä kastijako. Tätä jakoa on sitten helppo työnantajien käyttää hyväkseen. Jossain vaiheessa palkkojen ja työehtojen eroosio iskee myös paremmin tienaaviin ja heidänkin neuvotteluasemansa heikkenee, jos yleissitovuus poistuu.
Koska maassa on HUUTAVA työvoimapula niin sehän tarkoittaa että työnantajien kuuluu kilpailla työvoimasta tajoamalla parempaa palkkaa kuin kilpaileva yritys.
Ihmiset ovat ihan vitun tyhmiä jos ja kun suostuvat kusetuksiin. Se vitun kilpailukyky saataisiin jopa kiinaa paremmalle tolalle otamalla käyttöön oma kansallinen valuutta jota oma kansallinen keskuspankki luo ja säätelee.
No Suomihan onkin Deep State johtoinen banaanivaltio jonka nukkehallitukset ja nukke-eduskunta leikkivät piirileikkejä kansan hämäämiseksi.
Ainoastaan perussuomalaiset, 7-tähden liike, SKE ja reformi voivat lopettaa kansan ruoskimisen ja synnyttää uuden aamunkoiton Suomen tasavallalle.
Huutavan työvoimapulan maassa on yli 400 000 työtöntä työnhakijaa eli työttömyysturvan saajaa Kelan aktivointimallin toimien alla tarkastelujaksosta toiseen, joista 39%:n eli 158 000 hengen työttömyysturvaa leikattiin 2018 loppusyksystä kun eivät täyttäneet aktivointiehtoa eli tempputyöllistämistoimia. Uusimpia tilastoja ei ole näkynyt.
Eivät normaalit työläiset ole aktivointitoimien alaisia vaan nimenomaan työttömät työnhakijat. Näiden yli 400 000 pakkoaktivoitavan lisäksi Suomessa on yli 100 000 ihmistä työttömyysturvan ulkopuolella mm. saadun karenssin takia. Maassa siis yli 500 000 työtöntä.
”Työllisiä oli vuoden 2019 tammikuussa 2 498 000 (virhemarginaali ±34 000)”
https://findikaattori.fi/fi/41
Onko näitä vaheita pakko julkaista?
”Sopia” ja Sopia on kaksi eri asiaa. Kun nykytilanne on työarkkinoilla mikä on sen suhteen, että tänäpäivänä henkilöä, jolla on ylipäätänsä jonkinlainen työpaikka, voidaan pitää ”lottovoittajana” tietenkin ”valkoisen ylivallan” edustajan ainoa keino on elättää itsensä ja koko Suomen matut hänen työllään, joka ei tule edes ”veroittomana käteen”.
Siis pitkän sepustuksellisen johdannon päätteeksi, vaan sitä, että työnantaja on – ellei sitten ole ”hyvä tyyppi” – vahvemmassa asemassa paikallistasolla kuin työntekijä, joka kieltäytyy ”sopimasta” ylityökorvausten korvaamisesta muulla tavoin kuin rahallisesti.
Tällöin työnantaja voi irtisanoa työntekijän ja ottaa uusi työntekijä, jolla on ”neuvotteluvaraa” eli kokemattomammpi nuori, joka on altis uhkauksille tai sen antamisen ymmärtämiselle.
Kermanaama on toki aina huonompi ainakin ensin alussa kunnes kokemusta tulee lisää, mutta pitkässä juoksussa ”taipuisa mies” tulee halvemmaksi kuin körmyniska, joka on koettu työmies, mutta on ”wanhan liiton mies”, joka toisin ei ole huomannut vielä kouriintuntuvasti ”aikojen muuttuneen” ja pitää kiinni ”saavutetuista edusta” kuten työmarkkinajärjestöjen kulta-aikoina 1970-80-luvuilla, jolloin työmarkkinaetujärjestöt sanelivat kylmästi Suomen hallistusten politiikankin, silloin kun kysymyksessä olivat työelämän muutokset perusteltuna sinänsä järkevällä valtiontalouden säästötoimilla valtion budjetin laatimisen osalta sellaisiksi, että valtionvelkaa voitaisiin leikata tai parantaa entisten velkojen lyhentämiseksi, joka oilisi ollut tuolloin niin kuin nytkin tuiki tärkeää Suomen kannalta.
Mutta tuollon ei vielä kuitenkaan ollut olemassa matujen elätettäviä laumoja ja turvallisuusriskejä maassa.