Suomalaisten yritysten ja kuntien vuosina 2008–2016 tekemät energiansäästötoimet tehostivat energiankäyttöä lähes 16 terawattitunnilla vuoden 2016 lopussa. Määrä ylittää koko Suomen asuinkerrostalojen lämpöenergian vuotuisen kulutuksen. Energiatehokkuussopimusten 20 menestysvuotta ja uuden sopimuskauden käynnistymistä juhlittiin tänään Finlandia-talolla. Samalla palkittiin energiatehokkuustyössä ansioituneita toimijoita.
Vapaaehtoisuuteen pohjautuvat energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa ensisijainen keino täyttää EU:n tiukat velvoitteet energian tehokkaammasta käytöstä. Sopimusten piirissä on ollut suuri osa Suomen energiankäytöstä viimeisen 20 vuoden ajan.
Sopimukset ohjaavat toimijoita jatkuvasti parempaan energiatehokkuuteen. Siihen liittyneet yritykset ja organisaatiot asettavat itselleen määrällisen energiankäytön tehostamistavoitteen ja toteuttavat toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi.
Säästöä liki kahden miljoonan kerrostaloasukkaan vuotuisen lämmönkäytön verran
Suomessa vuosina 2008–2016 toteutetuilla vapaaehtoisilla energiansäästötoimilla on ennakkotietojen mukaan onnistuttu tehostamaan vuotuista energiankäyttöä yhteensä 15,9 terawattituntia sopimuskauden loppuun mennessä. Syntynyt säästö ylittää kaikkien Suomen yli 1,9 miljoonan kerrostaloasukkaan vuosittaisen lämpöenergiankulutuksen.
Suuriin säästöihin on päästy sopimuksiin liittyneiden yritysten ja kuntien aktiivisen ja sitoutuneen energiatehokkuustyön ansiosta. Säästö on syntynyt, kun sadat yritykset ja kunnat ovat toteuttaneet yhteensä yli 20 000 erilaista toimenpidettä ja investoineet energiatehokkuuteen selvästi yli miljardi euroa.
18 vastuullista energiankäyttäjää palkittiin
Työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Energiavirasto ja Motiva palkitsivat 15.6.2017 Finlandia-talolla yrityksiä ja kuntia tuloksellisesta ja esimerkillisestä energiatehokkuustyöstä vuosina 2008–2016.
Palkitut valikoituivat oman alansa energiatehokkuustähdiksi muiden ansiokasta energiatehokkuustyötä tehneiden joukosta. Palkitut ovat toteuttaneet erityisen määrätietoisesti lukuisia erilaisia energiatehokkuustoimia, joiden ansiosta he ovat onnistuneet energiankäytön tehostamisessa reilusti yli sopimuksessa asetettujen tavoitteiden. Lisäksi toimijat ovat raportoineet vuosittain kattavasti toimistaan ja niillä saavutetuista säästöistä, mikä on erityisen tärkeää Suomea sitovien EU-tavoitteiden saavuttamisen seurannan kannalta.
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen kunniamaininnat myönnettiin energiayhtiö Helen Oy:lle, putkistojärjestelmiä valmistavalle Logstor Finland Oy:lle, metsäjätti Metsä Group:lle, lääkeaineiden valmistaja PCAS Finland Oy:lle, erikoisbetonituotteita valmistavalle Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:lle, Varsinais-Suomen alueella toimivalle Sallila Energia Oy:lle, pehmopaperiyhtiö SCA Hygiene Products Oy Ab:lle, sokerituotteita valmistavalle Sucros-konsernille, meijerikonkari Valio Oy:lle, autoteollisuuden palvelutuottaja Valmet Automotive Oy:lle, kylpylähotelli Karjalohjan Päiväkumpu Oy:lle, autokaupan vähittäismyyntiketju Käyttöauto Oy:lle, kaupan alan logistiikkapalveluita tarjoavalle Tuko Logistics Osuuskunnalle sekä tapahtumajärjestäjä Suomen Messut Osuuskunnalle.
Kunta-alan kunniamaininnat myönnettiin Oulun kaupungille sekä Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän alueella toimivalle Ylä-Savon SOTE kuntayhtymälle. Kiinteistöalalta palkittiin korkeakoulukampusten kiinteistöhallinnointiin erikoistunut Suomen Yliopistokiinteistöt Oy ja vuokra-asuntopalveluja tarjoava Espoon Asunnot Oy.
Suomalaisella sisulla ja vapaaehtoisesti jo 20 vuoden ajan
Sopimukset ovat olleet Suomessa energiatehokkuuden parantamisen kivijalka jo 20 vuoden ajan eli jopa viidenneksen 100-vuotisen Suomen itsenäisyydestä. Vapaaehtoinen energiatehokkuussopimustoimint
Valtion myöntämä harkinnanvarainen energiatuki on vauhdittanut sopimuksessa mukana olevien energiatehokkuusinvestointeja. Tukea energiainvestointeihin ja -katselmuksiin on sopimuskaudella 2008–2016 myönnetty yli 1 800 hankkeelle, yhteensä 105 miljoonaa euroa.
Energiatehokkuussopimuksissa mukana laaja joukko toimialoja
Sopimusten mukaisiin energiankäytön tehostamistavoitteisiin on sitoutunut useita toimialoja. Mukana ovat Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Metsäteollisuus ry, Energiateollisuus ry, Autoalan keskusliitto ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Kaupan liitto ry, Kemianteollisuus ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Teknologiateollisuus ry, Suomen Kuntaliitto ry, RAKLI ry sekä Öljy- ja biopolttoaineala ry. Valtion puolesta sopimuksista vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö ja Energiavirasto. Sopimusten käytännön toimeenpanoa tukee Motiva Oy ja öljyalan sopimuksen osalta Öljyalan Palvelukeskus Oy ja Lämmitysenergia Yhdistys ry.
Uudelle sopimuskaudelle 2017–2025 on tähän mennessä liittynyt 356 yritystä ja 49 kuntaa ja kuntayhtymää. Mukaan sopimuksiin tavoitellaan jälleen yli 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä.
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
No, noidenkin energiasta saamatta jääneet tulot maksaa tavallinen kuluttaja, veronmaksaja.
Siksi minäkin olen jo vuosia kantanut korteni kekoon energiatehokkuudessa. Olen nimittäin polttanut takassa kaikki jätteet ja siksi jäteastiani koostuu pääosin tuhkasta. Kaikki kahvinporoista kiiltaväpintaiseen paperiiin kiertää takan kautta. Tuhkaa tulee mutta kun kaatopaikat punnitsevat autot ja laskuttavat jätemäärän mukaan, omalta osaltani kevennän kuormaa. Myöskään ajoneuvot eivät kulu niin nopeasti kun kuorma on pienempi eivätkä ne kuluta niin paljon polttoainetta kuljettaessaan jätteide sijaan tuhkaa.
Ja mikä parasta, takka on ympäri vuoden tasaisen lämmin. Joka pitää kosteudet pois nurkista ja varmitaa ettei lämmitykseen kulu niin paljon energiaa kun muuten kuluisi. Ja jos ei ole takkaa, nii saunan pesä toimii ihan yhtä hyvänä kierrätyspaikkana. Toiset sanovat että muovi muodostaisi lämpöä eristävän pinnan kiukaan tulipesään, puppua sanon minä. Kun kiukaan pinta on punainen, ei sielä ole mitään ”muovikalvoja”. Ja nokikin lentää silloin pipusta pihalle.