https://nykysuomi.com/suomalaiset-viettavat-8-tuntia-paivassa-mediaviihteen-parissa-mutta-miten-aika-kaytetaan/

Kotimaa

Suomalaiset viettävät 8 tuntia päivässä mediaviihteen parissa, mutta miten aika käytetään?

Julkaistu 22.5.2020 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Suomalaisten käyttämä aika eri medioiden parissa on kasvanut ja samalla mediankäyttö on pirstaloitunut. Medioita käytetään päällekkäin ja mediapalvelut ovat läsnä vuorokauden jokaisena tuntina. Mitä ovat mediatrendit Suomessa 2020-luvulla?

Mainostajille tiedot suomalaisten mediakäyttäytymisestä ovat erityisen arvokkaita. Mainokset halutaan saada mahdollisimman tehokkaasti näkymään ja kuulumaan halutulle kohderyhmälle. Digitalisaation ansiosta mainoksista saadaan myös entistä kohdennetumpia ja tietylle kuluttajaryhmälle räätälöityjä.

Mitä eri medioita suomalaiset käyttävät?

Keskiverto suomalainen käyttää mediaviihdettä vuorokaudessa 8 tuntia, eli aikaa menee yhtä paljon kuin yöuniin! Määrä kuvastaa sitä, kuinka mediankäyttö ei rajoitu enää vain kotiin. Mediaviihdettä kulutetaan myös autossa, työpaikalla, ulkoillessa ja harrastusten parissa.

Mediatrendit 2020 -raportti avaa suomalaisten mediakäyttäytymistä eri mediakanavien parissa. Raportissa mediakanavat on jaettu viiteen ryhmään. Nämä ovat printtimedia, TV-media, digitaalinen media sekä audiomedia.

Printtimedia

Suomalaiset arvostavat uutis- ja ajankohtaismediassa kaikkein eniten luotettavuutta. Tämä selvisi IRO Research Oy:n vuonna 2019 tekemästä Tuhat suomalaista -tutkimuksesta. Luotettavuutta piti tärkeänä peräti 90 prosenttia tutkimukseen osallistuneista.

Luotettavuuden merkitys oli noussut selvästi aikaisemmista vuosista. Luotettavuuden lisäksi printtimedian lukijat arvostivat asiantuntevuutta, riippuvuutta ja laadukkuutta.

Halo-efekti

Lukijan pitäessä lukemaansa tekstiä luotettavana tämä luottaa todennäköisemmin myös lukemansa median mainoksiin. Tätä kutsutaan halo-efektiksi eli sädekehävaikutukseksi.

Halo-efektissä henkilö liittää myönteisenä pitäväänsä kohteeseen automaattisesti muitakin positiivisia piirteitä. Tässä tapauksessa mainokset otetaan positiivisemmin vastaan lukijan pitäessä mediasivustoa luotettavana. Tästä voi olla mainostajalle huomattavaa hyötyä.

Lehtitilaukset muuttuvat digitaaliseen muotoon

Digitaalisten lehtien tilaukset lisääntyvät samalla kun perinteisten paperilehtien tilaajamäärät ovat laskussa. Tämä muutos aiheuttaa paineita suomalaisille mediataloille, joiden on sopeuduttava digitaalisten tilausten kasvuun.

Suomen suurimmat lehtikonsernit ovat Sanoma, Keskisuomalainen ja Alma-media. Näiden kolmen sanomalehtijättiläisten osuus painettujen sanomalehtien avulla kasvaneiden yhtiöiden markkinoista on jopa 65 prosenttia. Digitaalisten tilausten huimaa kasvua kuvaa esimerkiksi se, että Aamulehden digitaalisten tilausten kasvu oli 60 prosenttia vuonna 2019.

Televisio- ja videomedia

Eri mediakanavista televisio yltää selvästi laajimpaan yleisöjoukkoon. Suomalaisten päivittäisestä median käytöstä suurin osa, 30 prosenttia, kuluu televisioviihteen parissa. Televisio tavoittaa lähes kaikki suomalaiset, sillä peräti 94 prosenttia suomalaisista katsoo TV-ohjelmia jossain muodossa.

Vaikka netti-tv -palvelut ovat kasvattaneet suosiotaan, pysyi ohjelmien katsominen suorana lähetyksenä suosituimpana tapana katsoa ohjelmia. Televisio-ohjelmia katsotaan myös edelleen eniten televisiosta TV-vastaanottimesta, ohjelmien katselu älypuhelimelta on vain 11 prosenttia kokonaisajasta.

Tehokas, mutta kallis mainoskanava

Mainostajalle TV-media pysyy loistavana tapana tavoittaa paljon potentiaalisia asiakkaita. Nykyään televisiomainonnassa pystyy käyttämään myös datakohdennusta. Tämän avulla mainostaja tavoittaa varmemmin kohderyhmänsä.

Miinuspuolena televisiomainonnassa on sen kalleus. Tämän takia TV-mainontaa ei voi hyödyntää kovin pienellä budjetilla.

Digitaalinen media vaikuttaa vahvasti

Digimainonnan kasvu on ollut vahvaa viime vuosina. Samalla mainonnasta digitaalisessa mediassa on tullut kohdennetumpaa, personoidumpaa ja älykkäämpää. Vanhanaikaiset, häiritsevät pop up -mainokset eivät ole enää suosiossa, vaan mainonta sulautuu osaksi koettua mediahetkeä sitä keskeyttämättä.

Sanoma Median toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin digimarkkinoinnin vaikuttavuutta. Tutkimuksessa huomattiin, että digikampanjat ovat tehokkaimpia, kun kohdennettuun kampanjaan yhdistetään toistomäärien kasvattaminen. Digimarkkinoinnin osoitettiin olevan erittäin tehokas tapa brändin rakentamiseen.

Päätelaiteriippumattomuus kannattaa

Mainostajan kannattaa ottaa digimarkkinoinnissa huomioon eri päätelaitemuodot. Vaikka kuluttajat käyttävät älypuhelinta eniten, kannattaa myös muut laitteet ottaa huomioon.

Toimivin tapa saada mainonta kaikille näkyviin on tehdä mainokset sopiviksi niin tietokoneen ruudulle, tabletteihin kuin älypuhelimiin. Näin digimainonta tavoittaa kuluttajan laitteesta riippumatta.

Audiopalvelut kehittyvät ja radion suosio jatkuu

Suomalaisten käyttämät audiopalvelut monipuolistuvat jatkuvasti. Audiopalveluihin kuuluu perinteisen radion lisäksi musiikki- ja podcastpalvelut sekä äänikirjat. Radion kuunteleminen lähetysaikaan on säilyttänyt asemansa suosituimpana audion muotona, ja radiolla tavoitetaan 3,7 miljoonaa suomalaista.

Finnpanelin kansallisessa radiotutkimuksessa tarkasteltiin radion tavoitettavuutta ja sen kuunteluun käytettyä aikaa tammikuun ja maaliskuun välisenä aikana vuonna 2020. Tutkimuksessa radion viikkotavoitettavuus oli 89 prosenttia ja keskimääräinen kuunteluaika 150 minuuttia.

Tulevaisuudessa audiopalveluiden käyttö tulee lisääntymään. Kuluttajat tulevat kuuntelemaan entistä enemmän äänikirjoja ja muita tallenteita kuulokkeista. Tämän ansiosta mainoksetkin huomataan paremmin.

Nettipelaaminen yleistyy kovaa vauhtia

Nettipelaaminen on yleistynyt muun mediankäytön ohella ja kasinot ilman rekisteröitymistä kasvattavat suosiotaan jatkuvasti. Peliautomaattien sulkeminen koronaviruksen takia on saanut myös monia kolikkopelien ystäviä siirtymään nettiin pelaamaan.

Vaikka nettipelaaminen on voitu mieltää ennen enemmänkin miesten harrastukseksi, myös naiset pelaavat nykyään aktiivisesti verkossa. Mainostajat voivat siis tavoittaa pelisivustoilta laajan kuluttajaryhmän.

Median käyttö eri ikäryhmissä

Data Dentsu Servicen tekemässä tutkimuksessa kerättiin tietoa eri ikäryhmien mediankäytössä. Tutkimukseen osallistui yli 5000 vastaajaa Suomesta. Vastaajat olivat 15-75 -vuotiaita.

Tutkimuksessa selvisi, että ikä vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä mediakanavia suositaan. Yli 45-vuotiaat käyttivät päivittäin television katsomiseen 130 minuuttia, alle 25-vuotiaat taas vain 52 minuuttia. Vanhemmat ihmiset kuuntelivat myös enemmän radiota kuin nuoret.

Ainoa mediakanava, jota alle 25-vuotiaat ja yli 45-vuotiaat käyttivät suunnilleen saman verran, oli internetin käyttö muuten kuin matkapuhelimella. Tähän molemmat ikäryhmät käyttivät noin 90 minuuttia päivässä.

Mediatrendien tulevaisuus

Mediakanavista televisio säilyttänee voittaja-asemansa vielä pitkään. Samalla audiopalvelut monipuolistuvat ja digitaalisten lehtitilausten suosio kasvaa.

Älypuhelinten käyttö mediankäyttövälineenä kasvaa kovaa vauhtia. Tulevaisuuden mainoksista saadaan myös tekoälyn avulla entistä älykkäämpiä.

https://nykysuomi.com/suomi-hylkaa-valtaosan-ulkomaisten-marjanpoimijoiden-viisumeista/

Kotimaa

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu eilen 12:44 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

— Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

— Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

https://nykysuomi.com/suomen-talous-kasvaa-nopeinta-vauhtia-viiteen-vuoteen/

Kotimaa

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

— Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

https://nykysuomi.com/medvedev-suomesta-on-tullut-venajan-ydinaseiden-kohde/

Kotimaa

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

https://nykysuomi.com/ulosottovelallisten-maara-ennatystasolla-suomessa/

Kotimaa

Ulosottovelallisten määrä ennätystasolla Suomessa – uusi ennätys voi rikkoutua jo tänä vuonna

Julkaistu 25.6.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Kuva velkaantumista ja tyhjää lompakkoa käsittelevään uutiseen.

Yhä useamman suomalaisen velat päätyvät viranomaisperintään. Ulosottolaitoksen mukaan viime vuonna rikottiin jo historiallinen raja, kun velallisia oli ensimmäistä kertaa yli 600 000. Tämän vuoden kehitys näyttää siltä, että määrä voi nousta vieläkin korkeammaksi.

Taustalla on usean tekijän summa. Pitkään jatkunut nollakorkojen aika, maksuvapaiden kuukausien käyttö ja sittemmin nousseet korot ovat kiristäneet kotitalouksien taloutta. Kun samaan aikaan työttömyys on lisääntynyt ja yleinen taloustilanne on pysynyt vaikeana, monen maksukyky on heikentynyt.

Länsi-Suomen alueella työskentelevä kihlakunnanvouti Barbara Heinonen arvioi Ylelle, että velkaongelmat näkyvät ulosotossa usein viiveellä. Ennen kuin velka voidaan periä ulosoton kautta, velkojan on käytävä läpi oikeudellinen prosessi. Siksi tämän hetken luvut kertovat osin jo pidempään kyteneistä maksuvaikeuksista.

Yleisin ulosoton keino on edelleen palkan tai eläkkeen ulosmittaus. Viime vuonna nähtiin kuitenkin myös poikkeuksellisen paljon asuntojen ja kiinteistöjen myyntejä, mikä kertoo ongelmien vakavuudesta osalla velallisista.

Velasta voi silti päästä eroon

Tilastoissa on myös valoisampi puoli. Viime vuonna 38 prosenttia ulosoton velallisista sai velkansa maksettua pois. Keskimääräinen ulosottovelka on noin 28 000 euroa, mutta yksittäisten ihmisten tilanteet vaihtelevat suuresti.

Heinosen mukaan velkaantuminen ei koske vain yhtä ihmisryhmää. Ulosottoon voi päätyä esimerkiksi työttömyyden, avioeron, sairastumisen tai yritystoiminnan vaikeuksien vuoksi. Olennaista on hakea apua ajoissa eikä jäädä yksin ongelman kanssa.

Erityisesti nuoria varoitetaan pikavippien ja kalliiden kulutusluottojen seurauksista. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa myöhemmin esimerkiksi opintolainan, vakuutuksen tai puhelinliittymän saamista.

Ulosottolaitoksen viesti on selvä: velkoja ei kannata piilotella. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet on löytää ratkaisu.

Lähteet: The Nordic Times / Yle